Kaupunkikehityslautakunta, kokous 22.2.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Valtuustoaloite: Selvitys Mikkelin kaupungin omistamien kiinteistöjen korjaustarpeesta 1-10 vuoden aikana

MliDno-2021-4223

Aikaisempi käsittely

Kaupunginvaltuusto, 8.11.2021

Kuvaus

Valtuutettu Jarno Strengell ym. esittivät 8.11.2021 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginvaltuutetuille toimitetaan Mikkelin kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyvät rakentamisen- ja korjaamisen kustannusarviot seuraavan 1-10 vuoden ajalta, joka helpottaa esimerkki palveluverkon laajuuden-, toiminnan- ja kustannuksien pitempiaikaista suunnittelua.

Tällä hetkellä korjausarviot tuodaan pääosin luottamushenkilöille vasta siinä vaiheessa, kun tehdään talousarvion mukaisia lähiajan 1-3 vuoden päätöksiä.

Kyse on 1-10 vuoden aikaisesta arviosta, ei virkamiesesityksistä, lähiajan esitykset ovat vuosittaisissa talousarvioissa.

Keskusteluja on käyty muun muassa pääkirjaston ja Lyseonkoulun isoista peruskorjausremonteista.

Mikkelissä 8.11.2021

Jarno Strengell

Paavo Barck, Arto Seppälä, Hannu Tullinen,
Marita Hokkanen, Satu Taavitsainen, Jatta Juhola,
Petri Tikkanen, Jenni Tissari, Soile Kuitunen,
Tanja Hartonen, Pertti Karhunen, Tomi Sikanen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus, 22.11.2021

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään maaliskuussa 2022.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupungin korjausvelka oli vuoden 2020 lopussa 98,4 M€, peruskorjaustarve 120 M€ ja perusparannustarve 195 M€. Korjausvelasta noin 45 M€ kohdistuu realisoitaviin kiinteistöihin, joita ei aiota enää korjata, vaan rakennukset joko myydään tai puretaan. Kaupungilla on noin 400 rakennusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 350 000 m². Korjausvelkalaskelmassa on mukana noin 80 % kaupungin kiinteistöomaisuudesta, ei kuitenkaan rakennuksia, jotka omistetaan osakkeiden tai tytäryhtiöiden kautta.

Korjausvelan määrä kasvaa nykyisellä investointitasolla noin 4 M€ vuodessa. Koska investointitason näin suuri korottaminen ei ole tässä taloustilanteessa realistinen vaihtoehto, tulee kiinteistöomaisuuden määrää pystyä vähentämään. Tätä työtä tehdään koko ajan vuokraus- ja käyttöpalvelut -yksikön kanssa.

Kaupungin rakennuksiin on tehty sähköinen pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma, jossa on aikataulutettu kunnossapitokorjaukset tuleville vuosille. Kunnossapitosuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti priorisoimalla hankkeita ja lisäämällä tarvittavia korjauksia suunnitelmaan. Lisäksi kaupungin rakennukset on jaettu eri salkkuihin sisäisen työskentelyn helpottamiseksi. Näin rakennusten kunnossapitoon tehtävät panostukset pyritään kohdistamaan säilyviin rakennuksiin. Salkutus ei ota kantaa palveluverkkoon, vaan ainoastaan rakennusten tekniseen kuntoon ja arvioon rakennuksen korjattavuudesta ja jäljellä olevasta käyttöiästä.

Kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelma eli PTS on tehty pääosin kaupungin omana työnä. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima kuntoarvio ja tai kuntotutkimus maksaisivat niiden laajuudesta riippuen noin 3 000–30 000 euroa per kohde.  Tehty kuntokartoitus on validi dokumentti noin 5 vuotta, jonka jälkeen se tulee päivittää ajan tasalle. Kaikkien rakennusten päivittäminen kerralla ei ole tarkoituksenmukaista, jos ei tarvittavia toimenpiteitä voida suorittaa kyseisellä aikajänteellä. Esimerkiksi vesikattojen kunnon osalta tarkastukset teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla säännöllisesti.

Kunnossapitosuunnitelma on selainpohjainen ohjelmisto, jonne tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana eikä ole tarkoituksenmukaista, että kaikille valtuutetuille annetaan pääsy ohjelmistoon. Kunnossapitosuunnitelmasta ei voi myöskään tehdä suoria päätelmiä palveluverkon osalta, sillä suunnitelma päivittyy sen mukaan kun kiinteistöissä kunnossapitotarpeita havaitaan.

Kaupungissa on tehty viime vuosina palveluverkon tarkasteluja. Tällöin otetaan huomioon myös rakennusten korjaustarpeet sekä mahdolliset uudisrakentamisen kustannusarviot. Nämä tiedot päivitetään kulloisenkin oppilasennusteen, syntyvyysennusteen, rakennuskustannusindeksin tai muiden kiinteistöjen mitoitukseen ja kustannustasoon vaikuttavien tekijöiden mukaisesti.

Valtuustoaloitteessa viitatun pääkirjaston peruskorjaus on taloussuunnitteluvuodella 2025.  Lyseon koulun peruskorjauksen osalta hanke ei ole näkyvissä vielä talousarvio- tai taloussuunnitteluvuosilla 2022–2025, mutta rakennukselle on tarvetta tehdä peruskorjaus muutaman vuoden päästä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.