Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 12.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 140 Asemakaavan muutos 20. kaupunginosa (Tusku) / Rokanrinne

MliDno-2020-2263

Aikaisempi käsittely

Kaupunkiympäristölautakunta, 25.5.2021

Valmistelija

Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suunnittelualue

Suunnittelualue sijaitsee Mikkelin keskustan luoteispuolella Tuskun (20.) kaupunginosassa, osoitteessa Rokanrinne 11. Kaupungin keskustaan on matkaa noin 3,5 kilometriä. Suunnittelualue sijoittuu Karjalanharjuntien, Tenholahdentien, Nikarantien ja Vuolingonkadun välisen pientalovaltaisen alueen keskivaiheille. Kiinteistötunnus 491-20-7-2.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 hehtaaria. Alue on yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1980 rakennettu puolitoistakerroksinen omakotitalo pihoineen ja puutarhoineen. Tontin eteläpuolinen osa on rakentamatonta aluetta.

Voimassa olevassa kaavassa tontille on osoitettu rakennusala, jolle saa rakentaa tarpeelliset asuin- ja talousrakennukset yhtä taloutta varten. Rakennusoikeutta 527 k-m2, tehokkuutena 0,1.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi

Asemakaavan muutoksen vireille tulosta 25.11.2020 ilmoitettiin osallisille kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos asetettiin nähtäville ajalle 25.11. – 10.12.2020. OAS:sta saadut kommentit tuodaan esille kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa, ja ne on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Ehdotusvaiheen palaute käydään läpi ja tehdään tarvittavat muutokset kaavaan.

Laki mahdollistaa valtuustolle osoitetun päätösvallan delegoinnin muille toimielimille. Yleis- ja asemakaavat ovat yleensä hyväksytty kaupunginvaltuustossa, mutta esim. vuonna 2017 Tikkalan pohjoisosassa sijaitseva teollisuusalueen asemakaava hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Delegointi mahdollistaa nopeamman käsittelyn, ja kaupunkisuunnittelu on hyödyntänyt sitä varovaisesti, tämän asemakaavamuutoksen ollessa kolmas kaavahanke, joka tuodaan pelkästään lautakuntakäsittelyyn.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä pientaloasumisen mahdollisuuksia Tuskun asuinalueella huomioiden samalla jo olemassa olevan rakennetun ympäristön ominaispiirteet. Kaavamuutoksella tavoitellaan myös rakennusoikeuden lisäämistä.

Kaavaehdotus

Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinrakentamista siten, että alueelle muodostuu kuusi rakennuspaikkaa noin 1000 m2 / tontti.

Käyttötarkoitusmerkintä AO, erillispientalojen korttelialue. Tonttitehokkuutena 0.30, joka vastaa 1851 k-m2:n rakennusoikeutta. Voimassa olevaan kaavaan nähden uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 1324 k-m²:iä. Suurin sallittu kerrosluku on I 2/3. 

Kaavamääräyksiä annetaan rakennusten etäisyyksistä, kattokaltevuudesta, värityksestä, hulevesien käsittelystä, rakennusoikeudesta ja rakennusten maastoon sovittamisesta. 

Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako. Tonttijaon muutoksella korttelialueelle muodostuvat tontit 13 -18 ja uudeksi korttelin numeroksi 86 (osa). Kortteli 2 poistuu.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten ei ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Liito-oravan osalta alueelle tehtiin maastokäynti 27.4.2021, koska alueella sijaitsee muutamia suuria kuusia, joilla voi olla merkitystä liito-oravan kannalta esim. pesäpuina.  Alueelta ei löytynyt viitteitä liito-oravasta, sen elinympäristöstä tai kulkureiteistä.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Asemakaavamuutos nähtiin perusteltuna, koska sen mahdollistama uudisrakentaminen eheyttää pientaloaluetta valmiin infran varrella.

Asemakaavan muutos on Mikkelin osayleiskaavan mukainen. Se tiivistää taajamarakennetta osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kaavaratkaisu vastaa myös Mikkelin osayleiskaavassa esitettyyn suositukseen lisätä ympäristöönsä sopivaa täydennys- ja uudisrakentamista joukkoliikenneyhteyksiin sekä pyöräily- ja kävelyreitteihin tukeutuvalla alueella.

Maanomistajan kanssa laaditaan maankäyttösopimus, jolla pyritään varautumaan valmisteilla olevan kaavan toteuttamisen ja toteuttamiskustannusten kattamiseen, sopimus neuvotellaan ja tehdään rinnan kaavoituksen kanssa kaavalle kaavaprosessissa tavoitteeksi asetettua lopputulosta ennakoiden. Maankäyttösopimuksella osoitetaan kaksi tonttia kaupungille, sopimus hyväksytään ja allekirjoitetaan ennen kaavan lainvoimaisuutta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä alustavasti 20. kaupunginosan (Tusku) korttelia 2 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen, asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, paikalliset asukasyhdistykset, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Savonlinnan maakuntamuseo, Museovirasto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Infra-aluepalvelut, rakennusvalvonta ja jätehuoltopalvelut.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 2.6.- 5.7.2021 välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa, lausunnonantajilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta (liite 7).

Kaavakarttaan päiväyksellä 4.10 tehty muutos koskee alueelta laadittavan maankäyttösopimuksen sanamuodon tarkennusta. ”Alueelta laaditaan maankäyttösopimus / esisopimus”.

Asemakaavan muutokseen liittyvä esisopimus

Maankäyttöjohtaja on tehnyt päätöksen kaavamuutokseen liittyvästä esisopimuksesta 24.8.2021 §38, joka on saanut lainvoiman. Päätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat kaavaselostuksen liitteenä 8. Esisopimus on allekirjoitettu 27.9.2021.

Päätös perustuu asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasääntöön 5§ 5.2.1 6) -​kohtaan; Maankäyttösopimuksista päättäminen, kun sopimuskorvauksen tai sopimuksen arvo on enintään 100 000 euroa.

Kaavan hyväksyminen

MRL 52 § (21.4.2017/230) mukaisesti asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 33 § mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää sellaisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan merkittäviä. Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikön mukaan kyseessä olevaa kaavahanketta ei pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 20. kaupunginosan (Tusku) korttelin 2 tontin 7 / Rokanrinne 11 aluetta koskevan asemakaavan muutoksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Liitteet

Liite Kyltk Asemakaavan muutos Rokanrinne 12.10.2021.pdf (pdf, 11777 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Sen lisäksi, mitä kuntalain (410/2015) 137 §:ssä säädetään valitusoikeudesta, on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.