Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 12.10.2021

Kuvaus

Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin toiminnan ja talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää myönnettyä rahaa. Tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa, jos asetettu tavoite saavutetaan ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän. 

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginhallitus on hyväksynyt raamin 21.6.2021 § 277. 

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Vuoden 2022 sopimuskorotukset on otettu huomioon. 

Henkilöstösuunnittelu pohjautuu strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin, kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, syksyn 2019 YT-prosessiin ja kevään 2020 TATU valmistelua ohjaaviin päätöksiin. Henkilöstösuunnitelmalla ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelu0n tulee olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstö- rakenteet ja - mitoitukset. 

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami (1 000 euroa):  

Kaupunginhallitus edellytti lisäsäästöjä aiemmin päätetyyn raamiin, joista ASTOn osuus oli 600 000 euroa.  

Syksyn 2021 lisäsäästötoimenpiteet 

Lentokentän palveluiden lopettaminen tarkoittaa lentoliikenteen lakkaamista ja infran siirtämistä “kylmänä” varastotilaan. Kentän uudelleen avaaminen tasolla, jossa ollaan keväällä 2021 ei ole taloudellisesti tai ilmailulainsäädännön työmäärän näkökulmasta reaalista. 

Avustusten taso (kumulatiivisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti vuosittain jaettavissa oleva rahamäärä) kauttaaltaan pienenee sekä varaus konsulttipalkkioista pienenee, joilla ostetaan esim. kaavoituksen liikennesuunnittelupalveluita, luontoselvityksiä ja muita kaavaprosessin läpimenossa tarvittavia ja hankittavia selvityksiä. Satamien kunnossapidosta leikataan. 

Kiinteistöistä luopuminen poistaa kiinteistöistä syntyvät ylläpidon ja hallinnon kustannukset. 

Sisäisiä vuokria ei koroteta ja ulkoisia vuokria korotetaan 1 %. Kaupunki päättää vuokrien korotuksesta myöhemmin. 

Hulevesimaksuja ei ole kohdistettu emokaupungin omistamiin kiinteistöihin. Laskutusta päätettiin ison lukumäärän ja käyttöönoton vuoksi porrastaa. Kevään jälkeen on päätetty, että kaupungin kiinteistöt siirtyvät vasta vuonna 2023 laskutuksen piiriin. Tästä aiheutuu n 300 000 euron tulojen väheneminen palvelualueelle. 

Kaupunki on vähentänyt kiinteistöomistustaan ja sopeuttanut kouluverkkoaan merkittävästi mikä luo vuokrien tulokehitykselle negatiivisen näkymän. Väistötilojen tarve ja kustannukset luovat riskin talousarvion toteutumiselle. Väistötilojen määrä laskee merkittävästi eteläisen aluekoulun valmistuessa. 

Maksuttoman joukkoliikenteen laajennus ei sisälly annettuun talousarvioesitykseen. 

Kaupunki on ulkoistanut tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ajallisesti pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin mm. alueurakat ja kiinteistöhoidon. Pitkäkestoisilla palvelusopimuksilla haetaan yritysten sitoutumista ja kohteiden parempaa sisäistämistä, työssä tarvittavan kaluston kohtuullista kustannuspainetta sopimushintaan ja palvelualueen toiminnallisuuksien taloudellista ennustettavuutta.  

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella maataloustilojen väheneminen vähentää edelleen lomituspalveluiden kysynnän tasoa ja määräaikaisten lomittajien palkkausta.  

Mikkelin kaupunki on ollut ja on maatalousyrittäjien lomituspalveluita MELAn mandaatilla järjestävä isäntäkunta. Vastuualue on laajentunut vuoden 2021 alusta seitsemästä kunnasta kahteentoista kuntaan. Vuoden 2022 alusta vastuualue laajentuu edelleen 21 kunnan suuruiseksi alueeksi, jonka yhteydessä alueen lomituspäivämääräsumma on noin 35 000 vuorokautta. Lomituspalveluissa oleva henkilöstön määrä kasvaa vastaavasti ja nousee seuraavasti: v. 2020 n. 45 henkilöä, v. 2021 n. 80 henkilöä ja vuosi 2022 n. 160 henkilöä. Tämä näkyy palvelualueen henkilömääräluvuissa ja tulee huomioida vuosia ja kehitystä vertailtaessa. 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys (1 000 euroa):  

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille: 

Investoinnit 

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta, liikenneverkosta sekä kaupungin taloudellisen kyvyn kehittyminen investoida. 

Investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin ovat erittäin merkittävät talousarviovuodelle ja taloussuunnitteluvuosille. Eteläinen aluekoulu on hankinnan (kilpailullinen neuvottelumenettely) päätösvaiheessa syksyllä 2021. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko on päätöksenteon kohteena syksyn 2021 aikana (huomaa ko kohteissa oleva merkintä investointiohjelmassa).  

Korjausvelan oleelliseksi vähentämiseksi investointiesitys ei ole riittävä. Elinvoimaisuuteen mm. Strategiset kehittämisalustat osoitetaan edelleen investointeja. 

Kaupunki osallistuu Hki Vantaa lentoasema – Porvoo – Kouvola ratayhteyden muodostamiseen. Tominta organisoidaan yhtiömuotoiseksi.  Mikkelin arvioitu osuus on 2,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu 5-10 vuoden aikajaksolle. Kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen osallistua yhtiön perustamiseen. 

Kaupunki investoi poistotasoa enemmän. Kaupungin laskennallinen poistojen taso on n. 23,5 milj. euroa. 

Taloussuunnitelmavuosille 2023-25 ja erityisesti ns. horisonttihankkeet (nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun) esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2022 osuus investoinnista): 

• Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi ja paikkatietoalustan uudistaminen maankäytön- ja rakennusvalvonnan prosessien nopeuttamiseksi (0,9 milj. euroa) 

• Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa). 
  Tulojen hankkiminen edellyttää erityisesti kerrostalotonttien ja yritystoiminnalle varattujen tonttien myynnin onnistumista. 

• Itäisen alueen päiväkoti - ja kouluratkaisu on kaupunkitasoisesti ratkaisematta. Investointilistalla on yksittäiset hankkeiden kustannukset tiedossa olevilla parametreillä. Yksittäiset kohteet aikataulutuksineen korjataan kokonaisratkaisun jälkeen. 

• Eteläinen aluekoulu (12 milj. euroa) ratkaistaan kilpailullisen neuvottelumenettelyn ratkaisuaikataulun yhteydessä. Tarvittaessa luvut korjataan. 

• Rantakylän uimahallin kloorikone uudistetaan (0,15 milj. euroa) 

• Kalevankankaalla siirretään rakentamisen alta olemassa olevaa hiihtolatuverkostoa, jonka työn yhtyedessä rakennetaan ensilumenladun pohja (0,25 milj. euroa) 

• Jalkaväkimuseon katto (siirtyy vuodelta 2021) ja esteettömyyttä korjataan (0,4 milj. euroa) 

• Naisvuoren näkötorni kunnostetaan, ettei rakenteista putoavat osat muodosta vaaraa (1,65 milj. euroa) 

• Strategisten kehittämisalustojen kyky tuottaa elinvoimaa varmistetaan. Erityisesti Satamanlahden kehityspolku. (1,1 milj. euroa) 

• Hulevesiohjelman kohteisiin (mm. Urpola) investoidaan (0,5 milj. euroa) 

• Etelä-Savon pelastuslaitoksen investoinnit näkyvät listalla viimeistä kertaa (netto 0,415 milj. euroa).
   

Investointiesitys vuodelle 2022 (1000 euroa): 

Lautakunta saa kokouksessa yksityiskohtaisen selvityksen investointiohjelmasta, sen sisältämistä hankkeista ja projekteista. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2022 ja taloussuunnitelmasta 2023–2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2021 mennessä. 

Päätös

Käyttötalous

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jouko Kervinen esitti, että lentokentän palvelut säilytettäisiin. Näin ollen toimintakuluihin tulee 100 000 euroa lisäys. Vastaavasti palvelujen ostosta vähennetään 100 000 euroa. Näin ollen palvelualueen toimintakate pysyy ennallaan. Pertti Karhunen kannatti Jouko Kervisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 ei ääntä (Jouko Kervinen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen, Jukka Härkönen, Saara Isoaho, Katriina Noponen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jaakko Väänänen) ja 4 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Reijo Nykänen). Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.

Lisäksi asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että avustukset kohdan summaa korotetaan 100 000 eurolla. Näin ollen toimintakate muuttuisi -875 500 euroon, eikä pysyttäisi esittelijän esittelemässä toimintakatteessa. Koska kukaan ei kannattanut Jaakko Väänäsen esitystä, se raukesi.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 20.14 - 20.22.

Investoinnit

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen teki seuraavat esitykset, että Satamalahden kehittäminen investoinnista vuodelta 2022 puolet eli 250 000 euroa siirretään Pökkäänlahden vierasvenesataman kunnostamiseen. Ristiinan kirjaston siirto selvitetään, että voisiko kirjasto toimia edelleen entisissä tiloissa. Näin Ristiinan yhtenäiskoulun investointiohjelmassa oleva 450 000 raha siirretään seuraavalle vuodelle ja selvitetään voisiko varhaiskasvatus siirtyä koulukeskuksen vapaaksi jääviin tiloihin. Pyöräilyn ja kävelyn edistämisestä säästetään 200 000 euroa, joista 200 000 siirretään kohtaan kadut eli siellä olisi kokonaisuudessaan 1 400 000 euroa. Koska kukaan ei kannattanut Jaakko Väänäsen esityksiä, ne raukesi.

Lisäksi asiasta käydyn keskustelun aikana Jouko Kervinen esitti, että esittelijän esitys hyväksytään lisättynä Jouko Kervisen jatkovalmistelun pohjaksi esittämällä ponnella. Pertti Karhunen kannatti Jouko Kervisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Jouko Kervisen esitystä äänestävät jaa ja ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen, Jukka Härkönen, Saara Isoaho, Katriina Noponen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jaakko Väänänen, Reijo Nykänen) ja 1 ei ääntä (Kerttu Hakala) ja 2 tyhjää (Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen). Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.

Jouko Kervisen ponsi:

"Kaupunkiympäristölautakunta 12.10.2021, § 151

Kaupunkiympäristölautakunta esittää vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelman kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle päätettäväksi. Esityksen hyväksyessään lautakunta toteaa seuraavaa:

Investointiosassa on useita hankkeita, joissa on tekemättä lopulliset kaupunkitasoiset päätökset etenemistiestä. Usean hankkeen osalta myös kustannukset ovat täsmentymättä.

Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisu

Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisu edellyttää kaupunkitasoista poliittisten ryhmien välistä neuvottelua ja sen pohjalta tehtäviä lopullisia päätöksiä. Tuolloin ratkaistaan se, edetäänkö nykyisen verkon pohjalta vai ryhdytäänkö laajaan uusrakentamiseen.

Päätöksenteossa otetaan huomioon ennusteet väestökehityksestä ja erityisesti lapsimääristä. Samalla selvitetään hyvän koulutien edellytykset (usea pieni koulu vai yksi iso).

Kaupungin taloustilanne edellyttää käyttötalouden sopeuttamista tuloihin. On katsottu, että uudet rakennukset auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Mutta rakennukset joudutaan rahoittamaan velalla ja samalla poistot lisäävät käyttötalouden ongelmia. Kustannukset ovat arvioita.

Lautakunta antaa nyt numerot kaupunginhallituksen tekemien aikaisempien linjausten pohjalta ja nyt tiedossa olevilla kuluparametreilla. Tämä ei tarkoita sitä, että lautakunta olisi valinnut uusrakentamisen tien. Ratkaisut tehdään vasta sen jälkeen, kun ainakin seuraavat asiat on päivitetty: ennusteet väestökehityksestä, nykyisten rakennusten kuntoarviot, oppilaiden sopiminen nykyisiin rakennuksiin (maksimimäärät) sekä laskelmat mahdollisista säästöistä. Samalla arvioidaan uudelleen oppilaaksiottoalueet.

Eteläinen aluekoulu (Urpola)

Esityksessä eteläiseen aluekouluun on varattu 28,5 miljoonaa euroa, mikä on ollut kaupunkitasoisen suunnittelun lähtökohta. Kilpailullinen neuvottelumenettely on päätösvaiheessa ja kustannustaso täsmentyy lähiviikkoina."

Merkitään, että tauon aikana kokouksesta poistuivat nuorisovaltuuston edustaja Aino Kortelainen, vammaisneuvoston edustaja Timo Petäjämäki, vanhusneuvoston edustaja Aija Himanen ja maaseutujohtaja Kari Mikkonen.