Kaupunginhallitus, kokous 14.3.2022

Kuvaus

Rakennusjärjestyksen päivittämisestä ja sen ajankohdasta on kaupunkiorganisaatiossa käyty keskustelua. Rakennusjärjestyksen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi, kun maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksen myötä uusi kaavoitus- ja rakentamislaki (KVR) saadaan voimaan. Lakiluonnoksesta annettiin 549 lausuntoa ja palaute laista on ollut toteuttavista keinoista erimielistä, joten vielä ei voi ennakoida sitä, millaisessa muodossa laki olisi tulossa voimaan. Maan hallituksen 31.1.2022 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi ajoittuu elokuuhun 2022. Mikäli lakiehdotus etenee esitetyssä aikataulussa, uusi laki tulisi voimaan 1.1.2024. Uusi laki tulee joka tapauksessa aiheuttamaan niin suuria muutoksia mm. lupamenettelyihin, että rakennusjärjestykset joudutaan uusimaan kaikissa kunnissa. Toisaalta rakennusjärjestysten uusiminen ei ole mielekästä ennen kuin tulevan lain lopullinen sisältö on tiedossa.  

Mikkelissä rakennusjärjestyksen valmistelun varmistamiseksi on syytä perustaa ohjausryhmä, jossa on edustus rakennusvalvontaviranomaisena toimivasta lupa- ja valvontajaostosta sekä kaupungin eri viranomaisten edustajia mm. rakennusvalvonnasta, maankäytön suunnittelusta, yleisten alueiden suunnittelusta, hulevesiviranomaisesta, jätehuoltoviranomaisesta, pelastuslaitoksesta sekä ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisesta. Rakennusjärjestyksen valmistelussa tulee seurata lainvalmistelun etenemistä ja valmistautua rakennusjärjestyksen muutokseen lain siirtymäajan puitteissa.

Valtuutettu Jaakko Väänänen on tehnyt 2018 valtuustoaloitteen, jossa kaupungin rakennusjärjestyksessä helpotettaisiin vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseen asumiseen muuttoliikkeen hillitsemiseksi. Uudessa kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksessa rakennusjärjestyksen 183 §:n säännös vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta asuinkäyttöön vastaisi asiasisällöltään nykyistä maankäyttö- ja rakennuslain 129a §:ä. Edellä mainitulla perusteella tämän uuden määräyksen tarkastelu tulisi huomioida rakennusjärjestyksen päivittämisessä, mikäli lakiehdotus etenee esitetyn kaltaisena.

”Kunta voisi jatkossakin rakennusjärjestyksellä määrätä alueista, joilla vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoksen voisi ratkaista suoraan rakentamisluvalla ilman poikkeamislupaa tai tarkastelematta erityisharkinta-aluetta koskevia sijoittamisluvan edellytyksiä. Poikkeamista ei tarvittaisi kaavattomalla ranta-alueella sijaitsevan vapaa-ajan asunnon muuttamiseen pysyväksi asunnoksi. Kunta voisi niin ikään määrätä rakennusjärjestyksessä edellytyksistä, joiden täyttyessä vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos olisi mahdollinen. Edellytykset voisivat koskea esimerkiksi rakennuspaikan kokoa tai jätevesihuollon järjestämistä. Rakennusjärjestyksen määräys voisi koskea ainoastaan olemassa olevien vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia, eikä se mahdollistaisi uusien asuinrakennusten rakentamista ilman poikkeamispäätöstä olemassa olevasta kaavasta” (lausuntopalvelu.fi, Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi, s. 384 - 385).

Lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa osa kunnista ja maanomistajista katsovat mahdollisuuden vakituiseen asumiseen hyväksi ratkaisuksi. Yhdessä ELY:n lausunnossa todetaan, että MRL 129a §:n määräystä on ryhdytty käyttämään ilman riittäviä selvityksiä laajoilla alueilla ja kaavoitus- ja rakentamislain yhteydessä vastaavasta säännöksestä tulisi joko luopua tai menettelyn edellytyksiä tulisi täsmentää. (Ympäristöministeriön lausuntoyhteenveto kaavoitus- ja rakentamislaista, s. 18.)

Rakennusjärjestyksen määräykset ovat alisteisia kaavamääräyksille, joten rakennusjärjestyksen määräys ei voi koskea alueita,​ joilla samasta asiasta on määrätty asema-, ranta-, tai yleiskaavassa. Rakennusjärjestyksen määräystä ei voida lain määräyksen mukaan soveltaa myöskään rakentamattomilla rakennuspaikoilla eli se voi koskea vain olemassa olevan lomarakennuksen muuttamista vakituiseen asuinkäyttöön.

MRL 129a §:n perusteluissa todetaan, että määräys ei koske pysyvän asumisen asuinrakennukselle säädettyjä teknisiä vaatimuksia tai niistä poikkeamisia. Yleisin este käyttötarkoituksen muuttamiselle onkin ollut se, että vanha lomarakennus ei täytä vakituiselle asunnolle säädettyjä teknisiä vaatimuksia ja niiden täyttäminen edellyttäisi kohtuuttoman kalliita korjauksia.

MRL 125 §:n mukaan käyttötarkoituksen muutokseen tulee olla rakennuslupa. Rakennuslupa voidaan myöntää lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseen asumiseen, jos rakennus täyttää asuinrakennukselta edellytetyt vaatimukset sekä muut MRL:ssä säädetyt rakennusluvan myöntämisen perusteet.

Kyseinen rakennusjärjestyksen määräys voi Mikkelissä koskea noin 2300 loma-​asunnon omistajaa. Noin 3,​5 vuoden aikana rakennuslupatilaston mukaan kaavoittamattomille alueille on haettu yhteensä 7 poikkeamislupaa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi. Vuonna 2021 näiden poikkeamishakemuksen perusteella käyttötarkoituksen muutoksia kaavoittamilla alueilla haettiin kolmelle lomarakennukselle. Nämä ovat siis niitä tapauksia, joissa rakennusjärjestykseen otettavalla määräyksellä voitaisiin poikkeamisluvan tarve ohittaa.

Kaupunkisuunnittelu on teettänyt edullisuusvyöhyketarkastelun, jota voidaan käyttää hyödyksi jatkovalmistelussa. Rakennusjärjestyksen valmistelu tehdään pääosin virkatyönä. Tarvittaviin maankäytön lisäselvityksiin vahvistetaan resurssit talousarvion yhteydessä (vrt. lausuntopalaute).

Kaupunkikehityslautakunta valitsee lupa- ja valvontajaostosta rakennusjärjestyksen valmistelun ohjausryhmään edustajansa ja varaedustajan.

Kaupunkikehitysjohtaja nimeää ohjausryhmän ja sille puheenjohtajan. Viranhaltijapäätöksellä nimetään tarvittavat viranhaltijat ohjausryhmään ja samalla nimeää ohjausryhmän jäseneksi kaupunkihekityslautakunnan valitseman edustajan ja tämän varaedustajan.

Etelä-Savon pelastuslaitosta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluja pyydetään nimeämään omat edustajansa ohjausryhmään.