Kaupunginhallitus, kokous 14.3.2022

Kuvaus

Valtuutettu Eero Aho ym. esittivät 4.10.2021 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Liikunnan terveyshyötyjä ei käy kiistäminen ja lisäksi useat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan vaikuttavan positiivisesti oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Terveysvaikutusten ja parantuneiden oppimistulosten lisäksi liikunnalla on keskeinen merkitys henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Aihe on ajankohtainen, koska pitkittyneen koronatilanteen myötä huoli etenkin lasten syrjäytymisestä on kasvanut.

Liikunnalla tuleekin olemaan keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. On kunnan hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää saada lapset ja nuoret takaisin liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Mikkelin onkin kannettava vastuuta ja kannustettava lapsia- ja nuoria liikkumaan kaikin mahdollisin keinoin, kun tautitilanne helpottaa.

Mikkelissä on ollut liikkumisen unelmavuosi ja esimerkiksi Ristiinan koulun opettaja Heidi Maaranen on vienyt tätä ajatusta pidemmälle ja liikuttanut luokkaansa vuoden jokaisena koulupäivänä osana oppitunteja. Tulokset ovat olleet ainoastaan positiivisia ja Maarasen mukaan kokeilusta ei ole tullut ylimääräisiä kustannuksia.

Me aloitteen allekirjoittajat vaadimme, että Mikkelissä kaikki alakoulut ja myöhemmin, miksi ei yläkoulutkin, ottavat tästä mallia ja Mikkeliin lanseerataan ”Tunti päivässä liikuntaa” -kampanja kouluille. Kun tästä kokeilusta saadaan positiiviset tulokset, laajennetaan tämä uudeksi normaaliksi toimintatavaksi Mikkelin kouluihin.

Kampanjan toteuttaminen ei vaadi kaupungilta merkittäviä taloudellisia panostuksia, koska kysymys on toimintatapamuutoksesta, joka ei vaadi investointeja.

Liikunta etenkin niissä perheissä, joissa ei muuten liikuta, on todella tärkeää ja maksaa itsensä takaisin myöhemmin pienempinä sotekustannuksina, kun lapset oppivat liikkuvan elämäntavan pienestä pitäen.

Huomionarvoista on myös, että ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla. Liikunta on terveellistä ja mukavaa!

Allekirjoittajat:
Eero Aho

Jenni Oksanen, Armi Salo-Oksa, Pirkko Valtola,
Juha Ropponen, Jouko Kervinen, Olli Miettinen,
Olli Marjalaakso, Jukka Härkönen, Anna Reponen,
Soile Kuitunen, Marita Hokkanen, Jatta Juhola, 
Petri Tikkanen, Jenni Tissari, Satu Taavitsainen,
Liisa Ahonen, Jussi Marttinen, Jani Sensio,
Raimo Heinänen, Jaana Strandman, Tomi Sikanen,
Jarno Strengell, Tanja Hartonen"

Kuvaus

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Mikkelin perusopetuksen alakouluissa toteutettaisiin ”Tunti päivässä liikuntaa" -kampanja, ja mahdollisesti myöhemmin myös yläkouluissa. Tavoitteena tulisi laajentaa toiminta uudeksi normaaliksi toimintatavaksi Mikkelin kouluihin.

Mikkelin kaikki koulut ovat ns. Liikkuvia kouluja ja jokaisella koululla on Liikkuva koulu -yhdyshenkilö. Perusopetuksella on Liikkuva koulu -tiimi ja on ollut koulujen yhteinen Liikkuva koulu-tutor tai joinakin lukuvuosina kaksi tutoria syksyyn 2020 saakka. Kaikki perusopetuksen koulut suunnittelevat vuosittain oman Liikkuva koulu -toimintansa lukuvuosisuunnitelmaan.

Koulun tavoitteena on tukea oppilasta löytämään itselleen mieleinen tapa liikkua ja antaa oppilaalle mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja välineitä. Liikunta voi olla yhtenä menetelmänä myös oppitunnin aikaiseen liikkumiseen, mutta aina se ei ole luontevaa.

Kouluilla on mm. seuraavia liikkumaan innostavia käytänteitä:

• välituntiliikunnan aktivoiminen: pihan leikki- ja pelivälineistö ja ohjaus,
• pitkä välitunti koulupäivän aikana
• opetuksen yhteydessä liikuntatuokioita
• koulun liikuntatapahtumat ja retkeily, ”liikkujaiset” (koko koulun väki liikkuu porukalla kerran kuukaudessa), koulun omat turnaukset
• oppilaista koulutetaan välkkäriohjaajia ohjaamaan pienempiä oppilaita välituntiliikuntaan
• kannustetaan oppilaita liikkumaan koulumatkat jalkaisin tai pyörällä
• kerhotoiminta
• kaupungin kilpailu- ja harrastetoiminta
• oppilaita osallistetaan koulun liikuntatapahtumien suunnitteluun (oppilaskunnan liikuntaturnaukset)
• liikunnalliset tapahtumat (esim. neuvottelukuntien ja yhdistysten järjestämät tilaisuudet koko perheelle)
• erilaiset liikuntahaasteet ja kannustimet
   

Koronan aikana koulujen yhteinen ideoiden vaihto liikkumisen edistämisessä on ollut vähäistä, kun yhdyshenkilöiden toiminnallisia tapaamisia ei ole voitu järjestää. Syksyllä 2020 ei myöskään löytynyt uutta Liikkuva koulu -tutorparia. Kouluissa on kuitenkin liikkumista edistetty myös koronan aikana.

Koska korona on aiheuttanut lasten, nuorten ja perheiden liikkumiseen sekä myös koulujen toimintaan monenlaisia rajoitteita, on paikallaan kiinnittää asiaan tässä vaiheessa erityistä huomiota, kuten aloitteessa esitetään. Kampanjaidean käytäntöön saamiseksi voidaan koota Liikkuva koulu -tiimi asiaa suunnittelemaan ja viestimään. Perusopetuksen yhteydessä on myös harrastamisen Suomen malli -avustuksen myötä tänä lukuvuonna ja jatkossa aiempaa enemmän harrastustunteja käytettävissään, joita voidaan myös hyödyntää osana kampanjan toimenpiteitä.

Kuvaus

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Mikkelin perusopetuksen alakouluissa toteutettaisiin ”Tunti päivässä liikuntaa" -kampanja, ja mahdollisesti myöhemmin myös yläkouluissa. Tavoitteena tulisi laajentaa toiminta uudeksi normaaliksi toimintatavaksi Mikkelin kouluihin.

Mikkelin kaikki koulut ovat ns. Liikkuvia kouluja ja jokaisella koululla on Liikkuva koulu -yhdyshenkilö tai tiimi. Perusopetuksella on kaupungin yhteinen monialainen Liikkuva koulu -tiimi, jossa on edustettuna perusopetus, liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto sekä harrastus- ja kerhotoiminta. Tiimissä on ollut koulujen yhteinen Liikkuva koulu-tutoropettaja tai joinakin lukuvuosina kaksi tutoria syksyyn 2020 saakka. Kaikki perusopetuksen koulut suunnittelevat vuosittain oman Liikkuva koulu -toimintansa lukuvuosisuunnitelmaan.

Koulun tavoitteena on tukea oppilasta löytämään itselleen mieleinen tapa liikkua ja antaa oppilaalle mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja välineitä. Liikunta voi olla yhtenä menetelmänä myös oppitunnin aikaiseen liikkumiseen, mutta aina se ei ole luontevaa.

Kouluilla on mm. seuraavia liikkumaan innostavia käytänteitä:

• välituntiliikunnan aktivoiminen: pihan leikki ja pelivälineistö ja ohjaus,
• pitkä välitunti koulupäivän aikana
• liikkuva koulu: opetuksen yhteydessä liikuntatuokioita
• koulun liikuntatapahtumat ja retkeily, ”liikkujaiset” (koko koulun väki liikkuu porukalla kerran kuukaudessa), koulun omat turnaukset
• oppilaista koulutetaan välkkäriohjaajia ohjaamaan pienempiä oppilaita välituntiliikuntaan
• kannustetaan oppilaita liikkumaan koulumatkat jalkaisin tai pyörällä
• kerhotoiminta – kaikilla kouluilla on vähintään yksi liikuntakerho lukuvuonna 20212022
• kaupungin kilpailu ja harrastetoiminta
• oppilaita osallistetaan koulun liikuntatapahtumien suunnitteluun (oppilaskunnan liikuntaturnaukset)
• liikunnalliset tapahtumat (neuvottelukuntien ja yhdistysten järjestämät tilaisuudet koko perheelle)
• erilaiset liikuntahaasteet ja kannustimet

Koronan aikana koulujen yhteinen ideoiden vaihto liikkumisen edistämisessä on ollut vähäistä, kun yhdyshenkilöiden toiminnallisia tapaamisia ei ole voitu järjestää. Syksyllä 2020 ei myöskään löytynyt uutta Liikkuva koulu -tutorparia. Kouluissa on kuitenkin liikkumista edistetty myös koronan aikana.

Lähes kaikki 1. luokkien oppilaat ja osa 2. luokkien oppilaista osallistuvat koulupäivän jälkeen perusopetuksen järjestämään iltapäivätoimintaan, jonka ohjelmaan kuuluu päivittäinen liikunta sisällä ja/tai ulkona, joten heidän osaltaan tuo tunti liikuntaa päivässä toteutuu päivittäin. 3.-6. luokkien osalta liikuntatunnit ja -kerhot tuovat liikuntaa osaan koulupäivistä, mutta ei välttämättä aivan jokaisena päivänä.

Koska korona on aiheuttanut lasten, nuorten ja perheiden liikkumiseen sekä myös koulujen toimintaan monenlaisia rajoitteita, on paikallaan kiinnittää asiaan tässä vaiheessa erityistä huomiota, kuten aloitteessa esitetään. Kampanjaidean käytäntöön saamiseksi Liikkuva koulu -tiimi ottaa tehtäväkseen asian suunnittelun ja viestinnän. Tiimiin on rekrytoitu kevään ajaksi kaksi tutoropettajaa, Kati Tiensuu Tuppuralan koululta ja Heidi Maaranen Ristiinan yhtenäiskoululta. Tutoropettajien työkustannukset kevään 2022 osalta maksetaan 30.6.2022 päättyvältä tutorhankkeelta. Tutoropettajien tärkein tehtävä on valmistella valtuustoaloitteen mukaista toimintaa ja sitä, miten kouluja ja opettajia voidaan haasteessa tukea. Kouluilla on käytettävissään mm. Etelä-Savon Liikunnan tarjoamia koulutuksia ja muuta tukea. Kouluja ohjataan tekemään kouluille ennestään tuttu Liikkuva koulu -nykytilan arviointi osana oman koulun kampanjan suunnittelua.

Koulupäivän yhteydessä on myös harrastamisen Suomen malli -avustuksen myötä tänä lukuvuonna ja jatkossa aiempaa enemmän kerho- ja harrastustunteja käytettävissään, joita myös hyödynnetään osana kampanjan toimenpiteitä.

Valtuustoaloitteen sisällön lisäksi kampanjalla pyritään tavoittamaan myös lasten kodit perheiden yhdessä liikkumisen edistämiseksi.