Kuvaus
Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 11.10.2022 päivätyn asemakaavan muutoksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteleita 78, 83, 84, 88, 238, 298. Lisäksi kaavamuutos koskee kaava-alueella sijaitsevia katu-, tie-, lähivirkistys- ja puistoalueita sekä vesialuetta.
Suunnittelualue
Kaava alue sijaitsee Ristiinan vanhassa keskustassa noin 20 km Mikkelin keskustasta etelään.
Kaava-alue rajautuu idässä Kissalammentiehen sekä Muurikintiehen, pohjoisessa Ponnantiehen, Brahentiehen sekä Sentraalitiehen. Kaava-alueeseen tulee mukaan Kissalammentien varrella sijaitseva seurakuntakeskuksen kiinteistö sekä sen pohjoispuolella sijaitsevat kaksi vierekkäistä kiinteistöä. Länsirajoiltaan kaava-alue rajautuu osittain Herukantiehen, kulkee osin Pökkäänlahden vesialueen päällä sekä osin Pökkäänlahden ranta-alueeseen. Etelärajoiltaan kaava-alue rajautuu Valtasaarentiehen ja Linnantiehen.
Kaava-alueen pinta-ala on n. 20,7 ha, josta vesialuetta on noin 4,43 ha.
Alueen maanomistus jakautuu kaupungin, yksityisten maanomistajien sekä tuomiokirkkoseurakunnan kesken.
Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne
Kaavatyö on asetettu vireille syksyllä 2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 13.12.2021. Mielipiteitä saatiin yksi kappale ja lausuntoja kolme kappaletta.
Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava (saanut lainvoiman vuonna 2022).
Maakuntakaavassa 2010 on osoitettu suunnittelualueelle kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen merkintä, alueen lähellä sijaitsee myös paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Maakuntakaavassa on merkitty myös suunnittelualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Ristiinan kirkkorakennus (ml. siihen kuuluvat rakennelmat) sekä vanha Brahenlinnan emäntäkoulun päärakennus (sotakoulurakennus).
Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa vuosilta 1998 sekä 1977.
Kaavalle asetetut tavoitteet
Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Ristiinan entisen kuntakeskuksen alueelle voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen asumista ja liiketoimintaa, julkisia palveluita sekä viher- ja virkistysalueita käsittävä monipuolinen kokonaisuus. Keskeinen yksittäinen kehityshanke on Ristiinan uuden päiväkotirakennuksen sijoittaminen nykyisestä sijainnistaan hieman itään päin, jonka seurauksena Ristiinan nykyinen päiväkoti puretaan. Kaavan etelä- ja itäosissa osoitetaan asuinrakentamiselle omia korttelialueita. Erityisesti alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö otetaan suunnittelussa ja rakennustyylissä, rakennusten sijoittelussa sekä sen mitoituksessa huomioon. Arvokkaimmat rakennetun ja luontoympäristön kohteet suojellaan kaavassa omilla merkinnöillään. Kaavatyössä tullaan säilyttämään tärkeän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maisemapeltoalueen avoimuus. Alueella vahvistetaan myös olemassa olevat Ristiinan seurakunnan ja kirkon toiminnot. Aluetta on tarkoitus kehittää niin, että se tukee matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä alueella. matkailupalveluiden sijoittumista alueelle edistävät mm. venesataman ja sen läheisten toimintojen kehittäminen sekä Brahentien läheisten asuin- ja liiketoimintojen korttelialueiden kehittäminen, niin että ne tukevat olemassa olevassa sotakoulurakennuksessa järjestettäviä tapahtumia ja toimintoja sekä tarjoavat potentiaalisesti mm. matkailu- ja ravintolapalveluille soveltuvan ympäristön.
Laadittavat selvitykset
Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys sekä tullaan laatimaan kulttuurimaisemainventointi ja rakennusinventointi erään kiinteistön tapauksessa. Kaavatyössä selvitellään mahdollisen vedenalaisen arkeologisen inventoinnin tarvetta Ristiinan venesataman edustalla.
Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut
Asemakaavaratkaisussa asuin- ja liiketoimintojen korttelialueet (AL-1 ja AL-2) sijoittuvat Brahentien varteen ja näille alueille painottuvat alueen tulevat mahdolliset liiketoiminnot erilaisine palveluineen. Rakennustehokkuudeksi asumisen ja liiketoimintojen korttelialueille on kaavassa osoitettu (e=0.35). Asumisen- ja liiketoimintojen kiinteässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1, Y-2, Y-3, Y-4), joissa palveluiden ja toimintojen luonne on julkisempi. Yleisten rakennusten korttelialueilla toimivat mm. tuleva Ristiinan uusi päiväkoti (Y-1, e=0.20), sotakoulurakennus (Y-4, e=0.25), jossa voidaan järjestää mm. alueen asukkaita ja myös matkailijoita palvelevia näyttelyitä ja tapahtumia. Lisäksi alueen vanhat toiminnot kuten Ristiinan kirkko (Y-3) sekä Ristiinan seurakuntakeskuksen rakennus (Y-3). Alueen olemassa oleva liikenneverkosto sekä kehitettävät kevyenliikenteen yhteydet (pp) tukevat alueen nykyisten ja tulevien palveluiden elinvoimaisuutta ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta matkailun näkökulmasta. Kevyen- ja huoltoliikenneyhteyksien (pp/h) kehittäminen on olennaista erityisesti venesataman (LV) alueen kehittymisen sekä siihen läheisesti liittyvien palveluiden kuten yleisen saunan (s) sekä laavurakennuksen (la) toiminnan kannalta. Ajoneuvoliittymät on järjestetty pääasiassa olemassa olevien liittymien kautta.
Kaavaratkaisu tukee erilaisia asumistapoja mm. erillispientalojen, rivitalojen ja paritalojen osalta. Asumisen ja liiketoimintojen korttelialueilla sekä sen läheisellä AO-1-korttelialueella rakentamisen tehokkuus (e=0.35) on suurempaa verrattuna muihin asumiselle tarkoitettuihin alueisiin (A-1), jolla rakennustehokkuus on (e=0.20) sekä (AO-2), jonne rakennustehokkuudeksi on osoitettu (e=0.10).
Kaava-alueen viher- ja virkistysalueet muodostuvat alueen keskiosan läpi etelästä pohjoiseen suuntautuneista lähivirkistys- (VL-1, VL-2) ja puistoalueista (VP). Kaava-alueen eteläosissa sijaitsee lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella (VL/SM) rantaruovikossa ajantasaisessa luontoselvityksessä havaittu viitasammakkoesiintymä, jolle annetaan oma suojelu (sl)- ja aluerajausmerkintä. Alueen eteläosissa lähivirkistys- ja muinaismuistoalue sekä puistoalue muodostuvat tiheäpuustoisemmasta viheralueesta. Alueen keskiosissa sijaitseva suurempi lähivirkistysalue (VL-1) käsittää pohjoisen puoliskon osalta maisemakuvan kannalta arvokkaasta avoimesta maisemapeltoalueesta. Kyseisen lähivirkistysalueen eteläpuolisko on puustoisempaa aluetta ja alueelle on merkitty Brahentien varteen ohjeellinen aluerajaus (VL/s) maisemallisesti arvokkaan säästettävän kuusirivistön osalta. Asuin- ja liiketoimintojen korttelialueelta (AL-1) on osoitettu neljä säästettävää maisemallisesti arvokasta mäntyä Brahentien vierestä. Alueen pohjoisosista osoitettu lähivirkistysalue (VL-2) tulee olemaan osittain nykyisen koirapuiston käytössä. Kyseinen lähivirkistysalue (VL-2) koostuu pääosin avoimesta alueesta, lukuun ottamatta puustoisempaa pohjoisosaa. Keskeinen osa viherympäristöä, luonnon monimuotoisuutta sekä kaupunkikuvan laatua ovat korttelialueilla etenkin Brahentien läheisyydessä osoitettavat istutettavien alueiden osat.
Kaava-alue on merkittäviltä osin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, joka huomioidaan kaavaratkaisussa kaupunki- ja maisemakuvan säilyttämisellä ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaimpien rakennusten suojelemisella sr-merkinnöillä. Kaupunki- ja maisemakuvan säilyminen ratkaistaan maiseman avoimuuden säilyttämisellä, Brahentien uudisrakennusten linjaamisella sotakoulurakennuksen kanssa, näkymälinjan jättämisellä sotakoulun itäpuolelta kohti Ristiinan kirkkoa sekä Ristiinan kirkolta Brahentielle. Rakennustavan osalta kaava-alueelle tulevat uudet rakennukset määrätään rakennettavan harjakattoisiksi alueen olemassa olevan rakennustyylin mukaisesti. Alueen kaupunkikuva ja viihtyisyys saavutetaan myös korttelialueiden rakennusten keskinäisellä sijoittamisella, maltillisella rakennustehokkuudella ja kerroslukurajoituksella.
Kaava-alueella on otettu huomioon myös yhdyskuntateknisen huollon (ET) toiminnot alueen pohjoisosissa, jonne sijoittuvat mm. telemaston sekä muuntamon toiminnot.
Maankäyttösopimus laaditaan kaupungin ja yksityisten kiinteistön omistajien välille tarvittaessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta päättää, että se hyväksyy alustavasti asemakaavan muutosluonnoksen koskien 60. kaupunginosan (Ristiinan) kortteita 78, 83, 84, 88, 238, 298 sekä tie-, katu-, vesi- ja lähivirkistysalueita / Sotakoulunranta, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus, Mikkelin kaupungin museot, Riihisaari – Savonlinnan museo, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin kaupungin infra-aluepalvelut, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta, kaava-alueen asukasyhdistykset, alueelliset energiayhtiöt ja teleoperaattorit.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että asemakaavapäällikkö Kalle Räinä ja kaavasuunnittelija Ari Luotonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.