Kaupunkikehityslautakunta, kokous 25.1.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Jätteenkuljetusjärjestelmä

MliDno-2021-2533

Valmistelija

  • Nina Hurri, jäteasiain tarkastaja, nina.hurri@mikkeli.fi

Kuvaus

Jätteenkuljetusta koskevat jätelain muutokset tulivat voimaan 19.7.2021. Säännösten mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Lain mukainen ensisijainen järjestelmä on kunnan järjestämä kuljetus.

Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Mikkelin kaupungilla on siis mahdollisuus järjestää jätteenkuljetus omana työnä tai ostaa kuljetus asianmukaisen kilpailutuksen jälkeen yksityisiltä jätteenkuljetusyhtiöiltä.

Kunnan on kiinteistöittäisten jätteenkuljetuspalvelujen hankintoja suunnitellessaan tehtävä:

  • markkinakartoitus;
  • määritettävä ehdot siten, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin;
  • jaettava kuljetukset osiin siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi.
     

Kunta voi päättää, että sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena, jos

  • näin järjestetty kuljetus täyttää jätelain edellytykset;
  • kuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
  • päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
     

Mikkelissä on käytössä kaksoisjärjestelmä jätteenkuljetuksessa. Jätteenkuljetus on järjestetty kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena taajama-alueilla ja kunnan järjestämänä haja-asutusalueilla sekä Haukivuoren, Suomenniemen että Kirkonvarkauden alueella. Jätelain muutos (15.7.2021/714) siirtää kunnan vastuulle kaikkien jätejakeiden jätehuollon pois lukien sekalaiset yhdyskuntajätteet kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla siirtymäaikojen jälkeen. Entistä järjestelmää ei ole mahdollista lainmukaisesti jatkaa sellaisenaan, vaan muutokset ovat välttämättömiä. Mikkelin kaupungin kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja kahdelta eri toimijalta. 

Kaupunkiympäristölautakunnan 15.6.2021 tehdyn päätöksen perusteella on toteutettu kuuleminen sekä osallistaminen, joka koski jätekuljetusten kaksoisjärjestelmästä poistumista Mikkelin kaupungin alueella ja jätteen keräyksen sekä jätteen kuljetuksen siirtämistä kunnan palvelutoiminnaksi siirtymäaikojen jälkeen. Tällä annettiin hallintolain 41 §:n mukainen mahdollisuus vaikuttaa asian käsittelyyn. Ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muuttamista varattiin kaikille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin päätöksenteolla voi olla huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa asian käsittelyn lähtökohdista ja lausua mielipiteensä asiasta (jätelaki 38 §). 

Saadut lausunnot ja muut palautteet jaetaan esityslistan oheismateriaalina. Yhteenveto niistä on liittenä.

Kaupungin www-sivustolla oli avoinna avoin palautekanava, johon kirjatut huomiot liitettiin kaupunkikehityslautakunnan päätöksentekoaineistoon. Viralliset kannanotot tuli jättää kirjallisesti Mikkelin kaupungin kirjaamoon. Vastaanotetuista lausunnoista on tehty erillinen yhteenveto. Kuulemiskäytäntöjen mukaisesti valmisteluaineisto (taustamuistio liiteasiakirjoineen) oli nähtävillä Mikkelin kaupungin asiointipisteissä sekä sähköisesti kaupungin www-sivustolla. Osallistaminen/kuuleminen toteutettiin elo-syyskuussa 2021. Asiasta julkaistiin useampia lehtikirjoituksia sekä tiedotteita tiedotusvälineissä ja kaupungin some- viestintäkanavissa. Kuulemisaikana julkaistiin kaksi sanomalehti-ilmoitusta asian vireilläolosta. Määräaikaan mennessä vastaanotettiin seitsemän (7) kannanottoa / lausuntoa kuljetusjärjestelmä -asiasta, lisäksi kaksi kirjallista muuta palautetta / tiedustelua jäteasioihin liittyen. Näiden lisäksi lausunnot asiassa antoivat Miksei Mikkeli sekä Mikkelin Seudun ympäristöpalvelut. Lisäksi Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomainen pyysi kuntien jätelaitoksia edustavalta Suomen Kiertovoima ry:ltä (KIVO) lausunnon valmistelun alla olevasta asiasta (jätehuollon kaksoisjärjestelmästä poistuminen).

Vastaanotetut viralliset yritysten, yhdistysten, järjestöjen sekä yksityishenkilöiden lausunnot puolsivat kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Usein esitettiin, että nykyinen järjestelmä on toiminut hyvin. Avoimen palautekanavan kautta tulleissa huomioissa perusteluina ei-vastauksissa, mikäli poistuttaisiin jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä ja siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, nousi esiin hinta tai kustannusten nousu yleensä, palvelun laadun mahdollinen heikkeneminen, halu kilpailuttaa itse palveluntuottaja (69), sekä paikallisuus (33). Lisäksi ei-vastauksen antaneiden perusteluissa tuotiin esiin tyytyväisyys nykyjärjestelmän toimivuuteen (56). Kyllä-vastauksien perusteluissa esiin nousi palvelun tehostuminen ja kustannustehokkuus nykymalliin verrattuna. Suuri osa kyllä-vastaajista piti nykymallia kalliina. Osa kyllä vastaajista odottaa saavansa kaikki palvelut yhdeltä toimijalta edullisemmin valmiiksi kilpailutettuna. Ympäristönäkökulmilla vastaustaan perusteli 17 kyllä-vastaajaa.

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 36 §), jolloin kunnallinen jäteyhtiö huolehtii jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta hankintalain mukaisesti siten, että kuljetusyrittäjillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätehuoltopalveluiden tuottamiseen. Sopimussuhde syntyy kunnallisen jäteyhtiön ja kuljetusyrittäjän välillä. Kyseessä on kiinteistön haltijalle tarjottava julkisoikeudellinen palvelu, josta perittävä maksu määrätään kunnan jätetaksan mukaisesti. Kuljetushinta ja mahdollisten lisäpalvelun kustannukset määräytyvät yhteiskilpailutuksen perusteella, ei kuljetusyrittäjän itsenäisesti päättämänä. Jätteenkuljetus voidaan järjestää myös kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena (jätelaki 37 §), jolloin kiinteistön haltija sopii itse valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa jätteen kuljetuksesta järjestämästään keräyspaikasta kunnan määräämään vastaanottopaikkaan. Kyseessä on kiinteistön haltijan ja kuljetusyrittäjän välinen yksityisoikeudellinen sopimus, jossa kuljetusyrittäjä perii kuljetuspalveluista yksityisoikeudellisen maksun. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy taksan jätteenkäsittelyn osalta. Kuljetusyrittäjä määrittelee kuljetushinnat itsenäisesti.

Yleisesti jätehuoltoviranomaisen toimivaltaan kuuluu päättää siitä, järjestetäänkö kiinteistöittäinen jätteenkuljetus kunnassa tai sen osassa kunnan vai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Mikkelissä kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimii kaupunkikehityslautakunta ja sillä on toimivalta ratkaista asia itsenäisesti.

Jätelain mukaisesti alueellisesti käytössä oleva kuljetusjärjestelmä voidaan jatkossa päättää vain sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta. Siirtymäaika alkaa jätehuoltoviranomaisen päätöspäivästä. Sen on oltava vähintään kolme (3) vuotta päätöksestä eli viranomaisen tulee päätöksessään määrätä se päivämäärä, jolloin kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa ja kunnan järjestämä kuljetus alkaa. Viranomainen voi päätöksessään määritellä muunkin päivän kuin tasan 3 vuotta päätöksestä. Jätelain 37 §:n mukaan kunta voi lisäksi päättää aikaisemmasta lakkaamisajankohdasta alueella, jolla jätteenkuljetuspalvelua ei ole tarjolla tai jolla sen saatavuus on merkittävästi heikentynyt ja tästä voi seurata roskaantumista taikka haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Jätelain muutosta (714/2021) valmistelleen ympäristöministeriön jätelakityöryhmän mietinnössä todettiin, että tiukentuvien yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa ja merkittäviä muutoksia kansallisen yhdyskuntajätehuollon käytäntöihin. Jätteenkuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopuminen on välttämätön edellytys yhdyskuntajätehuollon kierrätystavoitteisiin pääsemisessä. Tehdyissä asiantuntijaselvityksissä (esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen tuottama ”JÄTEKIVA” 3) on myös todettu, että ainoastaan kunnan järjestämässä kaikkien kiinteiden jätelajien kuljetuksessa kunnan on mahdollista toimeenpanna erilliskeräysvelvoitteet kattavasti, tehokkaasti ja kasvavan logistiikan ympäristövaikutukset minimoiden, hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Näitä keinoja ovat muun muassa lajitteluun kannustava jätetaksa, keräysmenetelmien, kuten yhteis- ja monilokerokeräyksen laaja ja systemaattinen kehittäminen sekä hyödyntäminen ja jätteenkuljetusten logistiikan kokonaisvaltainen suunnittelu. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen mahdollisuuden poistaminen myös parantaa mm. liittymisvelvollisuuden, jätehuoltomääräysten ja erilliskeräysvelvoitteiden noudattamisen seurannan mahdollisuuksia. Kuntaurakoiden kilpailuttaminen tarjoaa jatkossa vakaita työmahdollisuuksia niin uusille kuin jätealalla jo toimiville yrityksille. 

Jätelain 37 §:n 1 momentin 2 kohdassa tuodaan esiin, että jätteenkuljetusjärjestelmästä päätettäessä tulee kiinnittää huomiota muun ohella siihen, että jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tukee jätehuollon alueellista kehittämistä. Momentin 3 kohdan mukaan asiassa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, miten päätös vaikuttaa viranomaisten toimintaan.

Kaupunkikehityslautakunta on asettanut Mikkelin jätteenkuljetusjärjestelmälle tavoitteeksi:

  • Jätehuollon kokonaisuuden tehokas seuraaminen, ohjaaminen ja kehittäminen.
  • Jätejakeiden tehokas lajittelu ja kuljetus oikeisiin paikkoihin.
  • Kierrätyksen lisääminen.
  • Kaupungin asukkaiden palvelu (neuvonta, opastus, muutoksenhaut ym.) yhden luukun periaatteella.
  • Kaikkien jätehuoltoon liittyvien laskujen tuleminen kuntalaisille yhdestä paikasta.
  • Jätelain tavoitteiden tehokas valvonta.
  • Varmistus siitä, että kaikki kiinteistöt ovat järjestetyn jätehuollon piirissä.
  • Kuljetusten määrän minimointi sopivan sisältöisillä urakoilla ja peräkkäisten jäteautojen ajon minimointi.
  • Mahdollisimman monen yksityisen toimijan pääsy mukaan jätteenkuljetukseen ja siten yksityisen yritystoiminnan ja kilpailun edistäminen.
  • Jätteenkuljetuksen hinnoittelun kehittäminen lajittelua ja kierrätystä kannustavaan suuntaan.
  • Jätteenkuljetuksen kokonaishinnan alentaminen sille tasolle, missä se on niillä paikkakunnilla, missä kuljetus on kunnan järjestämä.
     

Kunnan toteuttaessa kaikkien kiinteiden jätteiden kiinteistökeräyksen, mahdollistetaan kunnalle jätehuollon kokonaisuuden tehokkaampi ohjaaminen, seuraaminen ja kehittäminen. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätemateriaalivirtojen hallinta on keskitetty yhdelle toimijalle syntypaikalta asianmukaiseen vastaanottoon. Asukkaat saavat myös kaikki jätehuoltoon liittyvät palvelut yhdestä paikasta keskitetysti. Jätehuollon kokonaisuuden hallinnalla on keskeinen merkitys jätehuoltomääräysten valvonnassa, kierrätyksen lisäämisessä ja jätelain tavoitteiden mukaisen kierrätysasteen saavuttamisessa. 

Mikkelin kaupungissa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella on tällä hetkellä tarjolla jätteen kuljetuspalveluja kahdelta eri toimijalta. Jätelain muutoksen tuomien uusien määräysten lisäksi jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmä ei kuitenkaan edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa ja tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä poistumisen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan ja viranomaisten toimintaan verrattuna siihen, että jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmä jäisi voimaan.

Kaupunkikehityslautakunta katsoo, että kaksoisjärjestelmän lopettamisella saavutetaan sekä jätelain antamat että lautakunnan Mikkelin jätekuljetusjärjestelmälle asettamat tavoitteet.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta edellä esitetyillä perusteilla, että Mikkelissä poistutaan jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä, ja että kaupunki siirtyy kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen koko Mikkelin alueella.

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisajankohta on 31.1.2025 ja kaupungin järjestämän jätteenkuljetuksen alkamisajankohta 1.2.2025 koko Mikkelin alueella. Kaupungin järjestämät jätteenkuljetukset kilpailutetaan jätelain mukaisesti.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti, että jätelain 37 §:n mukaisesti kaupunkikehityslautakunta päättää, että Mikkelissä 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen kuljetus järjestetään taajama-alueilla (pois lukien Haukivuoren, Suomenniemen ja Kirkonvarkauden alueet) edelleen siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa. Esityksen perustelut on esitetty pöytäkirjan liitteessä. Katariina Asikainen kannatti Pertti Karhusen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Perttu Noponen, Marita Hokkanen, Katriina Noponen, Leena Kontinen, Saara Isoaho, Jaakko Väänänen, Jukka Härkönen, Jouko Kervinen, Jaana Vartiainen) ja 2 ei ääntä (Katariina Asikainen, Pertti Karhunen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Tiedoksi

Metsäsairila Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, RL-Palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.