Kaupunginhallitus, kokous 7.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 535 Valtuustoaloite: Julkisen puurakentamisen lisääminen Mikkelin kaupungissa

MliDno-2018-1430

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Pekka Pöyry esitti 18.6.2018 Mikkelin Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Puu on noussut viime vuosina nopeasti esille terveellisenä ja ekologisena rakennusmateriaalina. Suomessa puurakentamisen alalla on pitkät perinteet ja korkea osaaminen. Puurakentaminen osana biotalouden kehittämistä on keskeinen osa Suomen talouden ja työllisyyden hoitoa tulevaisuudessa. Puurakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset tukevat koko Suomen kehittämistä mitä parhaimmalla tavalla. Puurakentamista ja puun käyttöä kehittämällä edistetään metsien kestävää käyttöä. Rakenteissa ja kalusteissa puun sitoma hiili säilyy kymmeniä vuosia poissa ilmakehästä, tämä tukee ilmastotavoitteitamme.
Nykyisten sisäilmaongelmien hallinta valitsemalla ”hengittävä puu” rakennusmateriaaliksi helpottuu oleellisesti.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että nykyisiä sisäilmaongelmia hallitaan valitsemalla ”hengittävä puu” julkisrakennusten materiaaliksi. Lukuisten tutkimusten mukaan puu- ja hirsitalojen vahvuuksia ovat hyvä äänieristys, viihtyvyys ja kauneus sekä lämminhenkisyys ja kodikkuus verrattuna betoni- ja teräsrakenteisiin. Voisiko puu olla rakennusmateriaalina uusissa aluekouluissamme?
Tehdään puusta vahva julkisen rakentamisen vaihtoehto Mikkelissä.

Mikkelin Keskustan valtuustoryhmä
Jukka Pöyry, Jussi Marttinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään lokakuussa 2018.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Massiivipuurakentaminen soveltuu parhaiten yksikerroksisiin rakennuksiin. Mikäli rakennuksen pinta-ala on alle 1200 m², niin rakennus ei tarvitse väestönsuojaa jolloin kokonaisuus voidaan rakentaa pääosin puusta. Monikerroksisissa rakennuksissa puurungon ongelmallisia puolia ovat palonkesto, kantavuus ja ääneneristävyys. Hirsiseinärakenteen vuoksi muilta rakenteilta vaaditaan kompensaationa parempaa eristyskykyä.

Puun hygroskooppiset ominaisuudet ovat hyvät ja materiaali voi ottaa vastaan kosteutta vesihöyryn muodossa sekä luovuttaa sitä. Hirren kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Hirsi imee kosteutta tai luovuttaa sitä ympäristöönsä olosuhteista riippuen eli hirsi vähentää sisäilman kosteuden vaihtelua. Puukin homehtuu, jos ei kuivu riittävän nopeasti. Kivirakenteinen rakenne kestää huomattavasti korkeampaa kosteuskuormaa vaurioitumatta. Puurakenteisenkin rakennuksen tulee olla tiivis, eikä rakenteen läpi saa tapahtua haitallisia ilmavuotoja.

Yleisesti on arvioitu, että massiivipuurakentaminen on noin 1,3 kertaa kalliimpaa kuin sekarakenteisen rakennuksen valmistaminen. Kustannusvaikutus voi olla huomattavasti suurempi, mikäli rakennuksessa on useita kerroksia. Aikataulullisesti puurakentaminen on hitaampaa kuin betonielementtirakentaminen ja vaatii myös suunnittelun osalta huomattavasti enemmän aikaa.

Uusilla rakennusmenetelmillä tehdyistä massiivipuuratkaisuista on Suomessa varsin lyhytaikaiset kokemukset suurten kohteiden osalta. Kokeneiden ja ammattitaitoisten puurakentajien löytäminen Suomessa on haasteellista. Työmaalla tulee kaikilla osapuolilla olla pitkän linjan kokemusta puurakentamisesta sekä tilaajan, että urakoitsijan puolella. Lisäksi puurakentamisessa korostuu rakennesuunnittelun merkitys. Puurunkoisia (esim. puurunko ja mineraalivilla) ratkaisuja on Mikkelissäkin tehty laajasti ja nämä ovat yksikerroksisena varsin toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.

Puuta voidaan hyödyntää rakentamisessa monessa paikassa. Rakennusten pääasiallista runkomateriaalia valittaessa tulee tarkastelu tehdä kokonaisuutta ajatellen. Puuta voidaan käyttää rakennuksissa monipuolisesti, vaikka kantavat rakenteet olisivatkin muuta kuin puuta.

Mikään rakennusmateriaali ei ole yksiselitteinen ratkaisu rakennusten sisäilmaongelmien estämiseksi. On rakennusmateriaali mikä tahansa, niin rakennus tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti sekä huolehtia kunnossapidosta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Veli Liikanen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä puurakentamisen edistämiseksi Mikkelin tulevissa rakennushankkeissa sekä tavoitetaso puumateriaalin käytölle. Jaana Strandman kannatti Liikasen esitystä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti Veli Liikasen esityksen.

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 18.10.2018, § 114 käsitellyt tilapalveluiden antamaa vastinetta valtuustoaloitteeseen julkisen puurakentamisen lisäämisestä Mikkelin kaupungissa. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa esitetään konkreettisia toimenpiteitä puurakentamisen edistämiseksi Mikkelin tulevissa rakennushankkeissa sekä tavoitetaso puumateriaalin käytölle. Tilapalvelut on pyytänyt asiasta lausuntoa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n puurakentamisen projektipäällikkö Matti Kilpiäiseltä. Vastauksen antamiseen on osallistunut myös biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Metsäkeskuksesta.

Puurakennusten määrä kasvaa

Yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen, 1995 jälkeen 65 kpl. Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä yli kymmeneen kuntaan. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun on haluttu tavoitella terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa. Julkisessa rakentamisessa puurakennusten osuus on Suomessa 21%.

Puumateriaalin suosiminen julkisessa rakentamisessa ei vähennä muiden rakennusmateriaalien tarpeellisuutta. Puurakentaminen on aina hybridirakentamista, eli rakennus koostuu useiden eri materiaalien kokonaisuudesta. Tyypillisesti rakennuksen perustukset tehdään betonista, runko ja seinärakenteet puusta, joissa voidaan käyttää teräsosia esimerkiksi liitosrakenteissa. Puurakennusten säädöstenmukainen äänieristävyys saavutetaan esim välipohjan betoni-puukerrosrakenteella.

Puurakentamisen kustannustehokkuus syntyy teollisen puurakentamisen prosesseissa.

Puun ja puurakenteiden keveyden ansiosta suurten puurakennusten (koulut, kerrostalot) totutuksessa voidaan hyödyntää erilaisia elementtirakennusjärjestelmiä. Puurakenteiset tila- tai seinäelementit rakennetaan tehdasolosuhteissa asennusvalmiiksi elementeiksi ja rakennus kootaan rakennuspaikalla, mikä nopeuttaa huomattavasti rakentamisen aikataulua ja riskit rakentamisen aikaisille virheille vähenevät.

Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta. YM:n arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta aina materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Puuhun sitoutunut hiili säilyy rakenteissa pitkään ja vaikuttaa positiivisesti koko rakennusalan ympäristövaikutuksiin. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tehokas keino alentaa myös Mikkelin hiilijalanjälkeä ja tehostaa asetettujen ilmastotavoitteiden toteutumista erityisesti hiilivarastojen muodostumisessa.

Puurakentaminen tukee ilmastokestävää metsänhoitoa ja kasvattaa maakunnan metsien hiilinielua.

Puurakentaminen vauhdittaa aluetaloutta

Käyttämällä puuta julkisessa rakentamisessa kunta voi edistää oman alueensa yritystoimintaa ja aluetaloutta. Puurakentamisen hyödyt levittyvät laajalle joukolle kuntalaisia: metsänomistajille, puutuoteteollisuudelle, rakennusyrityksille ja koko ketjuun liittyville palveluntuottajille.  Puutuoteteollisuuden osuus koko maakunnan tuotannon arvosta on suurinta Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa maakuntien vertailussa.

Etelä-Savossa puurakentamisesta hyötyvät erityisesti metsänomistajat. Vuonna 2015 bruttokantorahatuloja puutuoteteollisuuden puukäytöstä Etelä-Savon metsänomistajille kertyi noin 160 miljoonaa euroa. Metsätalouden näkökulmasta puurakentaminen tukee ilmastokestävää metsänhoitoa ja kasvattaa metsien hiilinielua.

Etelä-Savon kunnille merkittävin aluetaloushyöty metsän raaka-aineen jalostuksesta tulee maakunnan mekaanisen metsäteollisuuden tuotannosta ja puurakentamisen komponenttien kasvavasta kysynnästä vientiin ja kotimaan kasvukeskusten tarpeisiin. Etelä-Savo on puutuoteteollisuuden ja jatkojalostuksen osalta toimintaympäristö, mikä tarjoaa luontaisesti hyvät mahdollisuudet lisätä kysyntälähtöistä, aluetaloutta kasvattavaa puurakentamisen tuote- ja palveluketjun liiketoimintaa ja aluetalouden hyödyt maksimoivaa puun käyttöä julkisen rakentamisen kohteissa.

Puuta käytetään yleisesti ikkuna- ja ovirakenteissa, yläpohja- ja räystäsrakenteissa sekä väliseinärakenteissa yhdistelmärakenteina muiden rakennusmateriaalien kanssa. Julkisivuihin ja runkorakenteeseen puuta sovelletaan mahdollisuuksien mukaan huomioiden kohteen tyyppi, koko, toteutusaika ja kustannukset, missä puurakentaminen poikkeaa eniten yleisemmin käytettyyn betonirakenteeseen verrattuna. Hankkeiden ohjaaminen aikaisessa vaiheessa tiettyjen rakennusratkaisujen suuntaan saattaa johtaa toimimattomien rakennustyyppien suunnitteluun vuositavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen rakennus tulee suunnitella käyttötarkoituksen mukaisesti toimivana kokonaisuutena koko rakennuksen elinkaari huomioiden niin teknisten, taloudellisten kuin ympäristöarvojen kannalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan vastauksen Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun täydennettäväksi konkreettisilla toimenpiteillä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Valmistelija

Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi
Ilkka Tarkkanen, kaupunginarkkitehti, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Puurakentamiselle (massiivipuu tai muut puurakentamisen vaihtoehdot) on olemassa muutamia aluerakentamisen kohteita Mikkelin kaupungin alueella. Vuoden 2022 alussa käynnistyvä Pankalampi II -alueen (”Repunpää”) aluesuunnittelua ja kaavoitusta on mahdollisuus kohdentaa voimakkaasti puurakentamisen suuntaan. Tämä kohde tukee Saattotien toiselle puolelle rakentuvan Pankalampi I -alueen (”Hobittila”) rakentumista, jonka luovutuskilpailutus päättyy marraskuun lopussa (alustavien keskustelujen mukaan ko. alue tulee toteutumaan merkittäviltä osin puurakentamisen kohteena).

Puurakentamisen kohteita on mahdollisuus tarkastella myös esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen osalta. Tiedossa on, että Kalevankankaan liikunta-alue tulisi tulevaisuudessa täydentymään merkittävällä rakennushankkeella, jossa puun käyttö tuki- ja kattorakenteiden osalta on laajassa mielessä mahdollista.

Mikkeliä laajemmassa tarkastelussa on hyvä huomioida puurakentamisen ja julkisen rakentamisen mittakaavoja: vuonna 2019 julkisen rakennuttajan toiminta kattoi noin 18 % kaikesta uudisrakentamisesta, puun osuus on tästä alle 10 %, mutta esim. koulujen kohdalla puun osuus on 15–20 prosenttia. Julkisessa rakentamisessa opetus-, kokoontumis- ja hoitoalan rakennukset muodostavat 70 % rakentamisen volyymistä. Ympäristöministeriön tavoitteena on nostaa puurakentamisen osuus julkisessa rakentamisessa 45 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet koulujen osalta ovat 65 % ja hoitoalarakennuksissa sekä kokoontumistiloissa 35 %. Pientalorakentamisessa puun osuus on 90 %. Asuinkerrostaloissa puurakentamisen osuus oli vuonna 2019 5 %, ministeriön tavoitteena on nostaa se 46 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.  Välineinä tavoitteiden saavuttamiseen ministeriö näkee mm. MAL-sopimukset ja ARA:n avustukset sekä kuntien toiminnan.

Kunnilla on käytössään kolme tehokasta maankäytön ohjauskeinoa puurakentamisen lisäämiseen: (asema-)kaavoitus, maankäyttösopimukset ja tontinluovutusperiaatteet. Mikkelissä asemakaavoissa annetaan määräyksiä ja ohjeita koskien talon ulkoverhoilumateriaaleja, kattokulmaa ja väritystä. Kaavoissa ei oteta niinkään kantaa runko- ja kantaviin rakenneosien materiaaleihin. Osaan kaavoista on liitetty rakentamistapaohje tai laatu- ja ympäristöohje, joissa annetaan tarkempia tietoja rakentamisen tavoitteista, arkkitehtuurista, materiaaleista ja rakennuksen sovittamisesta ympäristöön. Joustavin tapa edistää julkisen rakentamisen puun osuutta ovat maankäyttösopimukset ja tontinluovutusperiaatteet. Tätä menettelyä voidaan tarkastella em. Pankalampi II -alueen rakentamistapaohjeissa.

Mikkelin kaupunki harkitsee kaikissa uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa materiaalivalinnat monen tekijän summana. Tarkastelussa huomioidaan niin materiaalin rakennusfysikaalinen toimivuus, huollettavuus, vikaherkkyys, materiaalikustannus, ympäristöarvot kuin käyttökokemukset. Puuta käytetään kaikissa rakennuksissa laajalti, huolimatta siitä, onko rakennuksen runko sitten puusta, betonista tai teräksestä.

Massiivipuurakentaminen soveltuu parhaiten yksikerroksisiin rakennuksiin. Mikäli rakennuksen kerrosala on alle 1 200 m², niin rakennus ei tarvitse väestönsuojaa, jolloin kokonaisuus voidaan rakentaa pääosin puusta. Monikerroksisissa rakennuksissa puurungon ongelmallisia puolia ovat palonkesto, kantavuus ja ääneneristävyys. Kaupungilla ei ole viime vuosina ollut niin pieniä talonrakennushankkeita uudiskohteina, joita olisi voinut toteuttaa massiivipuurunkoisena. Asiaa kuitenkin tarkastellaan edelleen tulevien kohteiden osalta sekä yksityisten toteuttamissa hankkeissa, joita voidaan ohjata kaavoituksen tai rakentamistapaohjeiden avulla kohti puurakentamista.

Päätösehdotus

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Perttu Noponen ilmoitti olevansa esteellinen (intressijäävi) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi
  • Ilkka Tarkkanen, kaupunginarkkitehti, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi
  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se merkitsee tiedoksi kaupunkikehityslautakunnan vastauksen Keskustan valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.