Kuvaus
LaatuNet-laatujärjestelmän käyttöönotto terveysvalvonnassa
Ympäristöterveydenhuollon terveysvalvonnan järjestelmällinen laadunhallinta aloitettiin vuoden 2021 alusta ottamalla käyttöön valtakunnallinen Envirovetin LaatuNet-laatujärjestelmä. Tavoitteena on valtakunnallisesti yhdenmukaistaa ja kehittää toimialan laadunhallintaa asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.
Elintarvikelaki ja EU:n valvonta-asetus edellyttävät valvontayksiköitä tekemään sisäistä oman toiminnan laadunhallintaa. Siihen kuuluvat sisäiset ja ulkoiset auditoinnit, poikkeamien havainnointi ja korjaavien toimenpiteiden kirjaaminen.
Ympäristöterveydenhuollon sisäiset auditoinnit on aloitettu ja vuoden aikana tehtiin neljä auditointia. Sisäiset auditoinnit on tehty vuonna 2021 suunnitelman mukaisesti seuraavista osa-alueista: terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely, elintarvikelain 13 § mukaisen ilmoituksen käsittely, ulkoinen laskutus ja sisäinen laskutus.
Helmikuussa 2022 tehtiin ensimmäinen johdon katselmus, jossa käytiin läpi laatutiimin toiminta vuonna 2021. Yksikön toiminta oli pääsääntöisesti vaatimusten mukaista.
Vuonna 2022 on tarkoitus tehdä sisäiset auditoinnit tupakan myyntiluvan käsittelystä ja epidemiaselvityksistä.
Mikkelin Autokuljetus Oy, Suonsaaren maanläjitysalueen vesistötarkkailu 2021, Mikkeli
Ramboll oy on tarkkaillut vuonna 2021 Mikkelin Autokuljetus Oy:n toimeksiannosta Suonsaaren maanläjitysalueen pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia. Toimintaa alueella harjoitetaan Etelä -Savon ympäristökeskuksen 31.12.2003 myöntämän ympäristöluvan nojalla (ESA-2003-Y-131-121). Tarkkailuohjelma perustuu Savolab Oy:n 2006 laatimaan tarkkailusuunnitelmaan. Ohjelma sisältää pintavesiuomista tehtävää näytteenottoa sekä pohjavesiputkista ja kahdesta lähialueen talousvesikaivosta tehtävää pohjaveden laadun tarkkailua.
Vuonna 2001 tarkkailluissa pohjavedessä todettiin alentuneina hapen pitoisuuksia ja pH arvoja sekä toisaalta kohonneita orgaanisen aineen, sähkönjohtavuuden ja raudan ja ravinteiden pitoisuuksia. Keväällä porakaivosta otetuissa näytteissä todettiin lisäksi lievästi koholla olevia PAH -yhdiste pyreenin pitoisuuksia. Alue jolla toiminta sijaitsee on toteutuneen alueidenkäytön vaikutuksesta ihmistoiminnan vaikutuksesta keskimääräisesti hajakuormitettua (esim. varsinkin turvemaiden kuivatusojitus ja haja-asutus). Tällä hetkellä alueidenkäytöstä aiheutuva hajakuormitus on suurin ihmistoiminnasta aiheutuva kuormitusmuoto. Tarkkailussa ei voitu erottaa maankaatopaikkatoiminnan aiheuttamaa pistekuormituksen kuormitusvaikutusta luontaisesta alueella vallinneesta tilanteesta tai alueidenkäytöstä aiheutuvan hajakuormituksen vaikutuksesta. Suomessa ei säädellä hajakuormitusta normiin perustuen muilta osin kuin yksittäisiin toimintoihin liittyvien menettelytapojen osalta (esim. YSL 16 L hajajätevesien sääntely, nitraattiasetus).
Pyyntö julkaista tieto kuulutuksesta kunnan verkkosivuilla, KASELY/14//2019
Kaakkois Suomen ELY- keskus on esittänyt toimialueensa kunnille pyynnön julkaista kuntien ilmoitustauluilla tiedon kuulutuksesta, joka koskee seuraavia päätöksiä:
- Maa-ja metsätalousmineisteriön päätös tulvariskien hallintasuunnitelmista liitteineen (muistio ja valitusoitus)
- Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022-2027
Asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin seuraavan linkin kautta:
Julkinen kuulutus, maa- ja metsätalousministeriön päätös tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymisestä vuosille 2022–2027 (ely-keskus.fi)
Seuraavasta kahdesta asiakirjasta on esitetty ohessa suorat linkit:
Muistio tulvariskien hallintasuunnitelmien hyväksymisestä vuosille 2022 - 2027 (pdf):
b3010e54-2717-eda9-ed5c-14d7fab0d368 (ely-keskus.fi)
Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022-2027 (pdf)
Taajama- ja vesistötulvien riskin oletetaan kasvavan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen etenemisen myötä, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös kuntatalouden toimintaedellytyksiin.
Kunnille on tullut tämän vuoksi viime vuosina uusia velvollisuuksia osallistua tulvariskien hallintaan (laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja esim. maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999 MRL) 13a luvun säännöksinä lisätty tarkennettu velvoite hulevesien hallinnasta asemakaava-alueilla. Kuntien toimivaltaan sisältyvät keinot torjua tulvariskejä liittyvät toisaalta MRL nojalla tehtävään rakentamisen yleiseen ohjaukseen ja valvontaan sekä hulevesien hallintaan asemakaavoitetuilla alueilla. Toisaalta vaikuttavuudeltaan vähintään yhtä merkittävä kuntien toimivalta liittyy kuntien rooliin/intressiin edistää elinkeinoja ja toteuttaa alueidenkäyttöön liittyviä päätöksiä alueellaan asemakaava-alueiden ulkopuolella. Kunnat voivat vaikuttaa edistämistoimien ja alueidenkäyttöön liittyvien toteuttavien päätösten sisällön kautta siihen, että erityisesti vesistöjen valuma-alueilla ei aktiivisilla alueenkäyttötoimilla edelleen heikennetä valuma-alueiden vedenpidätyskykyä.
Mikäli valuma-alueen alueidenkäytön kehitystä ei kuitenkaan onnistuta ohjaamaan hallitusti, voi kunta toissijaisena keinona lieventää ennakoinnilla, suunnittelulla ja varautumisella yhdyskunnan toiminnalle aiheutuvia kriittisimpiä haittoja. Mikkelin osalta konkreettinen esimerkki tällaisesta ennakoivasta toiminnasta on esimerkiksi yhdyskunnan vedenhankinnan tarpeisiin otettavien pohjavesivarojen turvaaminen, jonka osalta toteutettiin vuosina 2019- 2021 Emolanjoen valuma-alueella laaja ilmastonmuutoksen vaikutuksia hahmottava ja ennakoiva Rainman -hanke. Hankkeen tulokset auttavat Mikkeliä mm. määrittämään ja kohdentamaan hulevesien hallintaan liittyviä tarpeellisia tehtäviä.
Näitä keinoja myös Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa korostetaan.
Koskinen Oy, Hirvensalmen tehtaan kuormitus ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto vuonna 2021
Eurofins Ahma Oy on tarkkaillut Koskinen Oy toimeksiannosta tehtaan ympäristöluvassa ja tehtaan tarkkailuohjelmassa 2015 vahvistetun mukaisesti Hirvensalmen ohutvaneritehtaan kuormitusta ja ympäristövaikutuksia. Tarkkailuun sisältyi vuonna 2021 puhdistamolle johdettavan hautomoveden kuormitustarkkailu, Ryökäsveden Kotkatvedeltä tehty vesistötarkkailu ja tehdasalueelta pohjavesiputkesta tehty pohjavesitarkkailu.
Vuodesta 2011 alkaen tehtaan haudonta-altaiden jätevesi on johdettu Hirvensalmen puhdistamolle. Tätä ennen hautomoaltaiden vesi johdettiin tehtaan edustalle Ryökäsveteen. Vaikutuksia on tarkkailtu tehtaan edustalla Kotkatvedessä olevalla syvänteellä kahdelta pisteeltä. Kotkatveden syvänteen ilmastaminen lopetettiin 2017. Nykyinen vesistötarkkailu on lopetettua kuormitustoimintaa koskeva jälkitarkkailu, jonka osalta ELY on ohjeistanut kirjeellä 5.10.2017 (ESAELY/750/2015).
Vuonna 2021 hautomovettä johdettiin Hirvensalmen puhdistamolle 7991 m3. Vesien johtamisesta on solmittu Hirvensalmen veden kanssa teollisuusjätevesisopimus. Veden kuormitusvaikutus muodostuu pääosin puusta liuenneista orgaanisista happea kuluttavista yhdisteistä minkä ohella jätevesi lisää jonkun verran puhdistamolle johdettavaa typpikuormitusta.
Sen jälkeen kun hautomoveden laskeminen Ryökäsveteen lopetettiin on tehdyissä vesistötarkkailuissa voitu todeta että happiolosuhteet syvänteen pohjan läheisessä vesikerroksessa ovat parantuneet verrattuna aikaan, jolloin hautomovesiä johdettiin vesistöön. Toipuminen ei ole ollut kaikilta osin etenevää vaan alkuvaiheen hyvän kehityksen jälkeen vuosina 2019 -2021 on syvänteessä tavattu kerrostuneisuuskausina säännöllisesti selkeää happivajausta pohjan lähellä. ELY ohjeisti asiassa menettelyn osalta 2017 vesistötarkkailua koskevassa kirjeessään niin, että mikäli kirjeessä asetetut veden liuenneen hapen raja-arvo alittuu toistuvasti tulevat syväteen ilmastus- yms. tilanteen korjaamiseksi tarvittavat keinot harkittaviksi uudelleen.
UPM Plywood Oy:n Pelloksen tehtaiden jätevedenpuhdistamon päästötarkkailun neljännesvuosiyhteenveto loka-joulukuu ja vuosiyhteenveto 2021
Saimaan vesi-ja ympäristötutkimus Oy on tarkkaillut UPM Plywood Pelloksen toimeksiannosta Pelloksen vaneritehtaan jätevedenpuhdistamon toimintaa vuonna 2021. Tehtaan vanerituotanto on vuositasolla vajaa 500 000 m3. Tuotannon yhteydessä syntyy lähinnä tukkihautomoaltaiden vedestä ja saniteettivesistä jätevettä noin 150 m3/d, joka käsitellään tehtaan omassa biologis- kemiallisessa prosessissa. Tehdas toimii Etelä -Savon ympäristökeskuksen 2008 myöntämän ympäristöluvan nojalla.
Puhdistamolle johdettavan jäteveden määrä vaihtelee vuosittain suhteellisen paljon. Vuonna 2021 puhdistamoissa käsiteltiin 60 801 m3 jätevettä. Ympäristöön puhdistamon kautta johdettavan kuormituksen määrä on suhteellisen rajallinen ja koostuu pääosin puusta liuenneista orgaanisista yhdisteistä. Ravinnekuormitus on toiminnan mittakaavaan nähden hyvin pieni ja vastasi vuonna 2021 fosforiravinteen osalta mittaluokaltaan noin viidenkymmenen tyypillisesti jätevetensä käsittelevän hajarakennuspaikan ympäristöön johdettavien talousjätevesien kuormitusta.