Kaupunkikehityslautakunta, kokous 10.12.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 144 Valtuustoaloite: Mikkelin kaupungin rakennusinvestointien hankintamallien kehittäminen

MliDno-2023-1365

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Anna Reponen esitti 20.3.2023 Mikkelin Sitoutumattomat valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikkelin kaupungin rakennusinvestointihankkeiden kustannusten hallinta korostuu kaupungin kipuillessa talouden hallinnan kanssa, eikä määrärahojen ylityksiin ole varaa. Mikkelin kaupungin rakennusinvestointien projektien hallintaa ja hankinta malleja tulee kehittää niin, että investoinnit saadaan toteutettua kustannustehokkaasti ja niissä huomioidaan yritysvaikutukset ja aluetalouden kehittyminen. Kilpailutukset tulee rakentaa siten, että alueen yrityksillä on paremmat mahdollisuudet osallistua niihin.

Projektiorganisaation rooli on keskeisin ja se tulee muodostaa heti kunkin hankkeen alussa. Jo suunnitteluvaiheessa tulee huomioida kustannustehokkuus. Suunnittelun lähtökohtana on oltava käyttötarkoitukseen soveltuvat ja kustannustehokkaasti rakennetut tilat ja siinä tulee myös huomioida rakennuksen elinkaaren aikaiset mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset. Mahdollisuuksien mukaan rakentamisessa tulee käyttää standardimitoitettuja tuotteita ja sellaisia materiaaleja, joista ei aiheudu lisäkustannuksia.

Suunnittelun ohjaus tulee pitää ehdottomasti omissa käsissä ja luoda suunnitteluohjeet, joiden toteutumista valvotaan. Suunnitteluohjeen tulee sisältää käyttäjien näkökulmasta huomioon otettavat oleelliset asiat, mutta ratkaisujen taloudellisuus huomioiden elinkaarikustannuksia unohtamatta. Esimerkiksi päiväkoti- ja koulurakennusinvestoinneille on hyvä olla omat seikkaperäiset suunnitteluohjeet. Olemassa olevia suunnitteluohjeita voidaan käyttää eri hankkeissa mitoituksia muuttamalla, josta saadaan kustannustehokkuutta.

Hankkeiden suunnittelu- ja hyväksyttämisvaiheessa tulee esittää kunkin projektin kokonaiskustannukset sisältäen myös kaikki tilaajan omat hankinnat (mm. suunnittelu ja mahdolliset kalusteet sekä koneet/ laitteet). Projektiorganisaation tulee johtaa projektia heti hankkeen alusta alkaen ja antaa reaaliaikaista tietoa hankkeen etenemisestä kustannuksineen.

Tulevaisuuden rakennushankkeissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota:

-    hankesuunnitelmaan
-    hankintamalliin
-    projektien johtoon ja valvontaan
-    talouden seurantaan ja avoimeen raportointiin koko hankkeen ajan

Mikkelissä hyvä esimerkki kustannustehokkaasti ja hyvin toteutetusta julkisen organisaation rakennushankkeesta on Mielentalo sairaalakorttelissa. Hanke toteutettiin jaettuna urakkana, joka mahdollisti alueen yritysten osallistumisen kilpailutuksiin. Tilaaja pidätti oikeuden hyväksyä sivu-urakoitsijat. Kilpailutusvaiheessa täsmennettiin suunnitteluasiakirjojen määrityksiä laajalti ennen tarjousten jättämistä. Tällä on vältetty tulkinta ristiriitoja sekä puutteellisuuksia rakentamisvaiheessa. Lisätöiden osuus kokonaisbudjetista on ollut vain 4,7 % koko 41,2 milj. euron hankkeessa ja myös alkuperäinen kustannusarvio on alitettu seitsemännumeroisella luvulla. Kustannusten hallinnassa on keskeistä ollut mm.:

  • Ennen urakkakilpailutusta tehty suunnitelmien tarkka läpikäynti, jolla on vähennetty suunnitelmien ristiriitaisuuksia. Tämä alentaa suoraan urakka-ajan lisätöiden määrää.
  • Urakan aikana tehtävien käyttäjämuutosten minimointi.
  • Materiaalivalintojen vaihtoehtoisuus. Edullisempi hyväksyttiin, jos ei vaikutusta laatuun tai huollettavuuteen. Käytettiin standardkomponentteja.
  • Ulkopintojen huoltotarvetta vähentävien ratkaisujen valinta.
  • Tiivis yhteistyö urakoitsijoiden kanssa.
  • Myötävaikutusvelvollisuuden toteuttaminen; Tilaajan toimesta vuokrattu tavaravarasto vähensi poikkeusaikana (korona) esiintynyttä materiaalitoimitusriskiä. Sosiaalitilojen vuokraus Mannerheimintie 3:sta vähensi pääurakoitsija n kustannuksia ja työntekijöiden siirtymiin käytettyä aikaa.
     

Kunnallisilla rakennusinvestoinneilla on merkittävä rooli aluetaloudessa. Jos Mikkelin isot hankkeet toteutetaan tulevaisuudessa KVR-urakoina, on niitä toteuttamassa pääasiassa suuret kansalliset tai kansainväliset rakennusliikkeet ja valtaosa vero kertymästä sekä muista kerrannaisvaikutuksista valuu ulos talousalueeltamme. Rakennushankkeiden toteuttaminen KVR-urakoina sulkee pois laajalti paikallisia pienempiä toimijoita, joiden resurssit eivät ole riittävät isojen kokonaisuuksien tarjoamiseen. Rakennushankkeet tulisi pilkkoa pienempiin osa kokonaisuuksiin, jotta lähialueen yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Jaetussa urakassa pystytään rajaamaan myös esimerkiksi, mitä YSE:n (Rakennusalan yleiset sopimusehdot) mukaisia pää urakoitsijalle kuuluvia velvoitteita voidaan ehkä hoitaa itse ja saada kustannuksia hallintaan.

Esitämme, että Mikkelin kaupunki ei käytä tulevaisuudessa KVR-hankintamallia vaan käyttää sellaista hankintamallia, joka mahdollistaa alueen yritysten osallistumisen tarjouskilpailuihin ja johtaa parempaan rakennusinvestointien kustannustenhallintaan.

Mikkelissä 20.3.2023
Mikkelin Sitoutumattomat valtuustoryhmä

Anna Reponen      Juha Ropponen

Jani Sensio, Tomi Sikanen, Sami Nalli,
Jussi Marttinen, Eero Aho, Sami Järvinen,
Pertti Karhunen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään elokuussa 2023.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
  • Tiina Maaranen, toimistosihteeri, tiina.maaranen@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuustoaloite Mikkelin kaupungin rakennusinvestointihankkeiden kustannusten hallinnasta on ajankohtainen ja sisältää monia nostoja onnistuneen hankkeen läpiviemiseksi. Aloitteessa nostetaan esiin useita keskeisiä kysymyksiä, jotka ovat erityisen tärkeitä kaupungin taloudellisen kestävyyden ja alueen kehityksen kannalta.

Erityisesti projektiorganisaation merkitys jo hankkeiden alkuvaiheessa on perustellusti mainittu. On ehdottoman tärkeää, että investointihankkeita johdetaan asiantuntevasti alusta alkaen, jotta voidaan varmistaa suunnittelun ja toteutuksen saumaton yhteistyö. Suunnitteluvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä käyttäjien tarpeiden huomioimiseen että elinkaarikustannusten arviointiin. Tällöin pystytään rakentamaan tiloja, jotka palvelevat kuntalaisten tarpeita pitkäjänteisesti. Rakennusten monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus nousee jatkossa entistä tärkeämpään rooliin varsinkin mitä kauemmaksi rakennus sijoittuu ydinkeskustasta. Negatiivinen väestönkehitys voi aiheuttaa tiloille käyttötarkoituksen muutostarpeita. Tilatehokkuuden kannalta on optimaalisinta, mikäli tilat soveltuvat mahdollisimman moneen käyttötarkoitukseen ja rakennuksista voidaan vuokrata käyttöaikoja, eikä omia neliöitä eri toimijoille.

Esitetyt ehdotukset kilpailutusten ja hankintamallien kehittämiseksi ovat myös erittäin tärkeitä. Alueen yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen kilpailutuksissa ei ainoastaan tue paikallista taloutta, vaan myös edistää kilpailua ja innovaatioita. On kuitenkin tärkeää, että tarkastelussa otetaan huomioon myös KVR-hankintamallin mahdolliset hyödyt, kuten projektin kokonaisvaltainen hallinta, kustannustehokkuus ja riskien painottaminen toimittajalle. Kaikkien vaihtoehtojen perusteellinen arviointi on tarpeen, jotta voimme valita parhaan mahdollisen mallin, joka palvelee sekä kaupunkia että sen yrityksiä. Urakkamuodon valinta tehdään kussakin hankkeessa tapauskohtaisesti, jolloin arvioidaan edellä mainittuja näkökulmia.

On myös syytä korostaa avoimen raportoinnin ja talouden seurannan merkitystä koko hankkeen ajan. Läpinäkyvyys ei ainoastaan lisää luottamusta eri osapuolten välillä, vaan myös varmistaa, että mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa ja ratkaista ajoissa. Avoin viestintä kaikille hankkeen sidosryhmille on avainasemassa onnistuneen projektinhallinnan kannalta. Raportoinnin frekvenssi vaihtelee hankkeittain ja hankkeen edistymisvaiheen mukaisesti. Tässä on tehty hyvää yhteistyötä kaupungin viestintäpalveluiden kanssa varsinkin Saimaanportin yhtenäiskoulun hankkeessa.

Yhteisenä tavoitteenamme on varmistaa, että kaupungin investoinnit toteutuvat onnistuneesti taloudellisesti kestävällä ja alueellisesti vaikuttavalla tavalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.