Kaupunkikehityslautakunta, kokous 10.12.2024

Kuvaus

Kutsujoukkoliikennettä järjestetään palvelemaan juuri niitä alueita, joilla normaali joukkoliikennevuoro ei palvele vanhusväestön asiointia lähimmässä taajamassa. Erityisesti koulujen loma-aikana on alueita, joilla ei joukkoliikennevuoroja ole lainkaan. Kutsujoukkoliikenne edellyttää asiakkaan ja liikennettä hoitavan yrityksen yhteydenpitoa. Tilaaja/kaupunki laatii kutsujoukkoliikenteen aikataulun alueittain ja siihen kilpailutetaan kuljetusyrittäjä. Asiakkaalta edellytetään kyydin tilaamista edellisenä päivänä. Tilauksia tulee olla vähintään 2 (kaksi), jotta liikennöitsijällä on oikeus suorittaa po. asiointikuljetus. Liikennöitsijä sopii asiakkaan kanssa lähtöpaikan ja -ajan sekä paluukyydin ajankohdan. Kuljetukset järjestetään siten, että asiakas soittaa suoraan kuljetusyrittäjälle, jonka jälkeen kuljettaja järjestelee asiakkaat.

Kuntaliitosten yhteydessä esimerkiksi Haukivuorella oli voimassa vanhan kunnan aikaisia asiointikyytejä. Liitoksen myötä asiointikyydit lopetettiin, koska tarjouksia niiden jäjrestämiseksi ei saatu. Tämä johtui siitä, että riittävää määrää käyttäjiä ei asiointikyytien osalta ollut.
Suomenniemen kunnan liittyessä Mikkeliin, asiointikyytejä ei hankittu vähäisen käyttäjämäärän vuoksi. Suomenniemen alueella kysyntää ei ole ollut asiointikyydeille myöskään myöhemmässä vaiheessa. Suomenniemi – Ristiina välillä on joukkoliikennevuoroja, ja Ristiinassa vaihtaen pääsee Mikkelin keskustaan ja sieltä takaisin.
Tällä hetkellä koulujen loma-aikaista joukkoliikennettä sekä viikonloppuvuoroja on vähennetty vähäisen matkustajamäärän vuoksi. Anttolan ympäristössä sekä välillä Anttola – Mikkelin keskusta on ollut kutsujoukkoliikennettä. Anttolan alueella on tehty yhteistyötä palvelutalon ja seurakunnan toiminnan kanssa. Kun matkustajat alkoivat vähentyä, kokeiltiin koulukuljetusten ja asioinnin yhdistämistä. Asiointikyydit kuitenkin päätettiin lopettaa vähäisen kysynnän vuoksi. Ristiinan ympäristössä on ollut aktiivisia asiointikyytien käyttäjiä, mutta myös ko. alueella matkustajat vähenivät muutamaan henkilöön ja asiointikyydit päätettiin loepttaa. Alueilla on pyritty yhdenvertaiseen toimintaan myös asiointiliikenteen osalta.

Vanhamäen alueella, Ihastjärven sekä Kalvitsa-Hiirola-Vehmaskylä-alueella on myös ollut kutsujoukkoliikennettä. Aktiivisin alue oli ajoittain Vehmaskylän alue. Vanhamäen ja Ihastjärven alueet olivat yksittäisten asiakkaiden kävijämäärillä vaihtelevasti. Kutsujoukkoliikennettä järjestettiin koulujen loma-aikoina yhdellä autolla, joka liikennöi eri alue päivittäin. Silloin esimerkiksi Ristiina-Porrassalmi-Mikkeli välillä asiointivuoro oli palveluliikennemallilla.

Kunnat ja Ely-keskus järjestävät yhdessä kuntakeskuksien välistä joukkoliikennettä perustuen koululaisiin ja työssäkäyntiin. Kaikkia joukkoliikennevuoroja voi käyttää asiointiin, mutta joukkoliikennetarjonta on rajallista erityisesti koulujen loma-aikoina. Tiedottaminen on ollut joukkoliikenteen www-sivujen kautta. Paikallisesti liikennöitsijät antavat infoa sekä paikallisista asiointipisteistä saa ajankohtaista tietoa. Lisäksi reittiopas on käytettävissä. Asiakashinnoittelu on ollut joukkoliikenteen asiakashinnoittelun mukainen. Osissa autoja on waltti-päätteet, joten waltti-kortin käyttö onnistuu. Normaaleissa takseissa ei ole waltti-kortin lukijalaitteen velvoitetta, joten hinnoittelu on kertalipun mukaan.

Kutsujoukkoliikenne voidaan järjestää myös matkojen yhdistelykeskuksen kautta yhdistämällä kuljetuksia. Tällä hetkellä hyvinvointialue ei osallistu, eikä tule osallistumaan kuntien kuljetuksien yhdistelyyn toistaiseksi. Samoin Pohjois-Savon Ely-keskus ei osallistu kutsujoukkoliikenteiden järjestämiseen, koska on kyse kunnan sisäisestä liikenteestä. Kaikki kaupungin aluejohtokunnat kannattavat ja edellyttävät, että asiointikyytejä järjestettäisiin.

Jos kutsujoukkoliikennettä järjestetään alueiden asiointiin, tulee kutsujoukkoliikenteen asiakashinnoittelun olla erillinen hinnoittelu. Asiakkaan lipun hinnan tulisi olla 3 x kuljetajalta ostettavan kertalipun hinta eli yhden vyöhykkeen matkan hinta olisi 11,10 €. Kutsujoukkoliikenteessä ajomatkat ovat pitkiä, nouto- ja paluupaikka voi olla kotipihalla. Jos on min. 2 matkustajaa, niin lipputulo on 22,20 € esim. 30 km matkalta. Kutsujoukkoliikenne sitoo kuljetusyrittäjää varautumaan liikennöintipäivän mahdolliseen tilaukseen ja yleensä ajokm-hinta on vaihdellut 1,5 – 4 €/ajokm ilman kaluston inva-vaatimuksia. Asiointiliikenteen järjestämisen kannalta olisi tärkeää saada matkojen yhdistelyä nimenomaan hyvinvointialueen kuljetusten kanssa yhteen. Ongelmana on myös, ettei kaikilla asiointikuljetusten käyttäjällä ole mahdollista käyttää erillistä tilaussovellusta tai soittaa yhdistelykeskukseen. Informaation saaminen asiakkaalle vaatii aikaa ja resursseja ja siihen tarvitaan aktiivista paikallista tiedotus muualtakin kuin joukkoliikenteen infon kautta.

Edellä kuvatusti maaseudun vanhusväestön asiointiin ei järjestetä toistaiseksi kutsujoukkoliikennettä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti Marita Hokkasen, Jaakko Väänäsen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että kuvaus tekstin viimeinen kappale "Edellä kuvatusti maaseudun vanhusväestön asiointiin ei jarjestetä toistaiseksi kutsujoukkoliikennettä" korvataan seuraavalla tekstillä: "Kaupunkikehityslautakunta on kokouksissaan 11.6.2024 sekä 17.9.2024 päättänyt esittää, että vuoden 2025 talousarvioon varataan määräraha maaseudun palvelukuljetuksiin. Kaikki kaupungin aluejohtokunnat kannattavat ja edellyttävät, että asiointikyytejä järjestetään. Vuoden 2025 talousarvioon ei määrärahaa ole erikseen tähän kohdennettu. Lautakunta pitää tärkeänä, että maaseudun palvelukuljetuksia pyritään toteuttamaan vuoden 2025 osalta tehdyn käyttösuunnitelman raamien puitteissa."

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Jukka Härkönen, Mikko Kosonen) ja 10 ei ääntä (Jaana Vartiainen, Katariina Asikainen, Saara Isoaho, Marita Hokkanen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jaakko Väänänen, Katriina Noponen, Reijo Nykänen, Pertti Karhunen, Perttu Noponen).

Puheenjohtaja totesi, että Pertti Karhusen esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan Pertti Karhusen esittämällä muutoksella täydennetyn vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.