Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2022

Kuvaus

Valtuutettu Soile Kuitunen esitti 13.6.2022 hänen ja valtuutettu Arto Seppälän ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Kuntien päätöksillä on paljon vaikutuksia alueen elinkeinoelämään ja elinvoimaan. Kaavoitusta, hankintoja, palvelurakennetta ja palveluverkkoa koskevilla päätöksillä voidaan vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin suoraan tai välillisesti.

Kunnan strategia ottaa kantaa erilaisiin ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoelämään kohdistuviin vaikutuksiin. Yritysvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida kunnan strategia ja sen linjaukset.

Yritysvaikutusten arviointia toteutetaan Suomen kunnissa edelleen hyvin vaihtelevasti. Yritysvaikutusten arvioinnilla voitaisiin tuoda lisää läpinäkyvyyttä päätöksenteon valmisteluun sekä systemaattisuutta päätösten monialaisten seurausten käsittelyyn.

Yritysvaikutusten arviointiin on kehitetty toimintamalleja, ja mm. Suomen yrittäjillä on liikennevalomalli, jossa käydään läpi 13 arvioitavaa asiaa. Mallissa vaikutukset voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja yritystoiminnalle.

Mikkelin kaupungilla on käytössään vaikutusten ennakkoarviointi, ja sen osana myös yritysvaikutusten ennakkoarviointia koskeva toimintamalli ja arviointilomake. On ilmeistä, ettei yritysvaikutusten arviointia kuitenkaan laajamittaisesti ole otettu käyttöön. Yritysvaikutusten arviointimallissa tulee huomioida myös kaupungin päivittyvä strategia ja seurantavastuu. Vuonna 2016 hyväksytyssä toimintamallissa seuranta on vastuutettu elinkeinotiimille.

Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että

• Mikkelin kaupunki käynnistää valmistelutyön, jonka aikana se selvittää, miten olemassa olevaa yritysvaikutusten arviointimallia tulee kehittää. Kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota mallin hyödynnettävyyteen ja helppokäyttöisyyteen. Toimintamallia kehitettäessä huomioidaan mm. Suomen yrittäjien yritysvaikutusten arviointimalli.
• Uudistettua toimintamallia pilotoidaan mahdollisimman pian päätöksenteon valmistelussa esimerkiksi käynnistäen työ kaupunkiympäristölautakunnassa.
• Uudistetun toimintamallin osana päätetään myös seurantavastuusta.
   

Mikkelissä 12.6.2022

Soile Kuitunen, SDP ja Arto Seppälä, SDP

Raine Lehkonen, Satu Taavitsainen, Petri Tikkanen,
Juha Ropponen, Jaana Strandman, Jani Sensio,
Jatta Juhola, Hannu Tullinen, Paavo Barck"

Kuvaus

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 15.8.2022 (§ 301) päättänyt lähettää valtuustoaloitteen ”Valtuustoaloite yritysvaikutusten arviointimallin kehittämisestä Mikkelin kaupunkikonsernissa” konserni ja elinvoimapalveluiden palvelualueen valmisteltavaksi. Konserni ja elinvoimapalvelut pyytävät kaupunkikehityslautakunnan lausuntoa asiaan liittyen. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan valtuustoaloite tulee käsitellä viimeistään marraskuussa 2022.

Mikkelin kaupunki yhdessä Kehitysyhtiö MikseiMikkelin kanssa on aiemmin laatinut mallin ja työmenetelmänä arviointilomakkeen yritysvaikutusten arviomiseksi. Kaupunkiorganisaatio käyttöönotti lomakkeen osana päätöksenteon valmistelua paremmin ja huonommin onnistuen. Parannettavaa on.

Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu muodostavat perustan yritystoiminnan sijoittumiselle, uusien yritysten houkuttelulle sekä rakentamista ja yleistä vitaalisuutta kehittävälle toiminnalle. Yritysvaikutusten arviointityötä (YRVA) tehostetaan Mikkelin kaupungissa myös maankäytön suunnittelun alalta. Se kattaa yleis- ja asemakaavoituksen, päätöksentekoa vaativat alueiden yleissuunnitelmat sekä tätä laajemmat kaupungin tai kaupunginosatasoiset kehittämissuunnitelmat, joilla on välitöntä vaikutusta maankäyttöön. Myöhemmässä vaiheessa YRVA-työ vakiinnutetaan konsernitason sekä sivistys- ja hyvinvointi palvelualueen suunnitelmien, päätösten ja toimenpiteiden arviointiin.

YRVA-työkalujen ja -menetelmien kehittämisessä hyödynnetään esimerkiksi Suomen Yrittäjät ry:n laatimaa YRVA-käsikirjaa (https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/01/Yritysvaikutusten-arvioinnin-kasikirja.pdf). Arvioinnissa vaikutuksia lähestytään kahdella tarkasteluakselilla: ovatko (suunnitelmien, kaavojen) vaikutukset lieviä vai merkittäviä yrityksille, ja; montaako yritystä asia koskee. Arviointia ei tehdä, mikäli suunnitelmalla on lieviä vaikutuksia harvoille yrityksille.

Arviointityötä voidaan tehdä kaupungin asiantuntijoiden ja yrityskentän asiantuntijoiden yhteistyönä tilanteessa, jossa suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia useille yrityksille. Maankäyttö ja kaupunkirakenne -tulosyksikön kaavatiimi ratkaisee YRVA-työn tekemisen mittakaavan kaavoitusaloitteen käsittelyn yhteydessä. Kaupunkirakentamisen kohdalla arviointi voi liittyä myös siihen, kuinka merkittävästä työllistävästä vaikutuksesta aluerakentamisella on paikallisesti ja seudullisesti.

Yritysvaikutuksia tarkastellaan palvelualueen hankintojen ja yleisten alueiden (kadut, puistot jne.) laajentumisen kannalta. Kaupungin maapolitiikan ja yleisten alueiden ylläpidon kustannusten osalta tavoitellaan tilannetta, jossa yleisiä alueita perustetaan uusille suunnittelualueille mieluummin suppeasti kuin laajasti.

Tässä esitetty näkemys YRVA-työstä osana maankäytön suunnittelua kirjataan kaupungin maapoliittisen ohjelman päivitykseen.

Kuvaus

Kaupungin strategiaa toimeenpanevassa elinvoimaohjelmassa on strategisen tavoitteen ”Yrittäjien Mikkeli” alle yhtenä toimenpiteenä kirjattu seuraavasti: ”Uudistetaan ja otetaan käyttöön kaupungin yritysvaikutusten arviointiprosessi vastaamaan Suomen yrittäjien vuonna 2022 julkaiseman Yritysvaikutusten arvioinnin käsikirjan suosituksia.”. Käytännössä ko. arviointimallia on jo käytetty esim. Ruoka- ja puhtauspalveluyhtiön liiketoimintasuunnitelman yritysvaikutusten arvioinnissa. Arvioinnin toteutti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy (8/2022), joka on myös aiemmin toteuttanut yritysvaikutusten arviointeja Mikkelin kaupungille 1–2 kertaa vuodessa mm. suurten hankintojen yhteydessä. Arviointiin käytetään yhtiön omia asiantuntijoita. Kun päätöksellä arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia useille yrityksille, liitetään arviointiin myös kirjalliset sidosryhmälausunnot. Miksein osalta arviointi toteutetaan pyynnöstä.

Muita elinvoimaohjelmaan ”Yrittäjien Mikkeli” kohdan alle kirjattuja ja yritysvaikutusten arviointia edistäviä toimenpiteitä ovat mm. kaupungin ja yrittäjien vuoropuhelun lisääminen sekä paikallisten yritysten huomioiminen kaupunkikonsernin hankinnoissa.

Kaupungin hankinnoissa on otettu käyttöön ZEF-työkalulla toteutettava Mikkelin kaupungin hankintasäännön mukainen hankinnan erityspiirteiden tunnistaminen. Yritysvaikutuksiin liittyen ohjelmassa on mm. seuraavat kysymykset:

Hankinnan erityspiirteiden tunnistaminen ja arviointi.

I.  Yritysvaikutusten arviointi (kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat)

• Arvio valituksi tulleiden toimittajien määrästä
• Onko hankinnalla vaikutuksia toimialan markkinarakenteeseen
• Onko hankinnassa paikallisia tarjoajia
• Onko paikallisessa yritystoiminnassa/yrityksissä vahvuuksia, joita voisi käyttää kriteereinä kilpailutuksessa?
• Onko hankittavan palvelun tai sitä myötä järjestetyn toiminnan kannalta etua siitä, että toimittaja olisi paikallinen?
• Voidaanko näitä etuja käyttää kriteereinä?
• Onko yritysten kannalta hyödyllistä jakaa hankinta osiin (sallitaanko osatarjoukset)?
• Järjestetäänkö markkinavuoropuhelu potentiaalisten tarjoajien kanssa?
• Minkälainen markkinavuoropuhelu (tiedotus-/keskustelutilaisuus, yrityskohtainen keskustelu, tarjouspyyntöasiakirjojen kommentointimahdollisuus)?
• Voidaanko hankinnalla edistää yritysten kilpailukykyä?
• Voiko paikallinen yritys saada hankinnasta referenssin, joka auttaa tulevissa kilpailutuksissa?
   

II.   Alue-/kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointi (Hankinnan arvo yli 200 000 €)

• Onko hankinnalla merkittävä alue-/tai kokonaistaloudellinen vaikutus?
• Onko hankinta sellainen, että paikalliset yritykset voivat siihen tarjota?
• Paikallisten potentiaalisten tarjoajien lukumäärä
• Potentiaaliset paikalliset tarjoajat ovat (paikallisia yrityksiä / kansallisia yrityksiä, joilla on paikallinen toimipiste / kansainvälisiä yrityksiä, joilla on paikallinen toimipiste)
• Onko hankintamenettely/ehdottomien ehtojen/kriteerien valinta tehty siten, että paikallisten yritysten menestymismahdollisuuksia ei heikennetä?
• Vaikuttaako hankinnan jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin (osatarjoukset)hankinnan kohdistumiseen alueelle?
• Onko hankinnassa perusteltua estää alihankinnan ketjuttaminen?
• Onko hankinnalla vaikutuksia toimialan alueelliseen markkinarakenteeseen (esim. isot puitesopimukset)
• Vaikuttavatko valintaperusteet alueen yritysten kilpailumahdollisuuksiin?
   

Alustavien kokemusten mukaan hankintoihin liittyvä em. arviointiprosessi kokonaisuutenaan (ml. kolme muuta arvioitavaa näkökulmaa) on hieman raskas ja jatkossa on pohdittava, voitaisiinko prosessia kehittää ja keventää mm. Yrittäjien käsikirjaa hyödyntämällä.

Aloitteeseen liittyen asiasta on pyydetty myös kaupunkikehityslautakunnan lausunto (20.9.2022 § 113). Lausunnossa todetaan seuraavaa: ”Yritysvaikutusten arviointi on paikallisen elinvoimaisuuden varmistamisen kannalta edelleen keskeinen työkalu. Yritysvaikutusten arviointityötä (YRVA) tehostetaan palvelualueen prosesseissa, erityisesti maankäytön osalta. Se kattaa yleis- ja asemakaavoituksen, päätöksentekoa vaativat alueiden yleissuunnitelmat sekä tätä laajemmat kaupungin tai kaupunginosatasoiset kehittämissuunnitelmat, joilla on välitöntä vaikutusta maankäyttöön. Laaja-alaista arviointia ei tehdä, mikäli suunnitelmalla on lieviä vaikutuksia harvoille yrityksille. Toisaalta arviointityötä voidaan tehdä kaupungin asiantuntijoiden tai kaupungin asiantuntijoiden ja yrityskentän asiantuntijoiden yhteistyönä tilanteessa, jossa suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia useille yrityksille. Maankäyttö ja kaupunkirakenne -tulosyksikön kaavatiimi päättää jatkossakin YRVA-työn tekemisestä kaavoitusaloitteen käsittelyn yhteydessä. Esitetty näkemys YRVA-työstä osana maankäytön suunnittelua kirjataan kaupungin maapoliittisen ohjelman päivitykseen.”

Edellä mainittujen yritysvaikutusten arviointiin läheisesti liittyvien asioiden yhteensovittaminen ja edelleen kehittäminen on käynnistetty Miksein koollekutsumassa suunnittelukokouksessa syyskuussa 2022. Kokouksessa käsiteltyihin uusiin toimintatapoihin kuuluu mm. päätöksen valmistelijoiden osaamisen tukeminen, arviointiin tarvittavien lähtötietojen parantaminen, vuorovaikutuksen kehittäminen sekä yrittäjäyhdistysten asiantuntemuksen hyödyntäminen entistä laajemmin.