Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2022

Kuvaus

Valtuutettu Petri Pekonen esitti 14.2.2022 hänen ja valtuutettu Juha Ropposen ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Ihastjärven entinen koulurakennus ja sen ympäristö tarjoaa Mikkelin kaupungille ja koko Suomelle loistavat puitteet luonto- ja ympäristökoululle. Kasvava tarve luonto- ja ympäristökasvatukselle ei koske ainoastaan lapsia ja nuoria, vaan myös aikuisia.
Tällä hetkellä Suomessa on 24 luonto- ja ympäristökoulua, joilla on yhteinen yhteistyöelin Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry. Luontokoulujen määrä on kasvussa ja Ihastjärven koulurakennus ympäristöineen tarjoaisi erinomaiset puitteet monipuoliseen opetukseen; luennoista ja seminaareista viikonloppuretkiin sekä pidempiin leireihin.

Luontokoulu voisi toimia useiden eri kuntien koulujen luontotukikohtana. Leirikoulujen, yökoulujen ja luontopäivien järjestäminen koululla olisi helppoa ja palvelisi laajasti Mikkelin ja lähialueen kouluja. Myös kauempaa voisi tulla leirikouluun. Lähellä on monipuolinen luonto. Jopa sauna löytyy koulun pihasta. Erätaitojen harjoittelu on luonnollisempaa metsässä. Luontokoulun toimintaan sopisi perinteiset luonnon materiaalit käsitöissä mm. paju, tuohi ja kaisla. Rakennuksen entinen käsityöluokka antaa tähän hyvät tilat. Luontokoulussa voisi vierailla myös aikuisryhmiä; luonto auttaa yksinäisyyden, liikkumattomuuden ehkäisyyn sekä mielenhyvinvontiin. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkittua tietoa. Luonnossa stressitaso laskee automaattisesti. Luontoyhteyden kautta syntyy uusia oivalluksia ja kokemuksia.

Luontokoulun lisäksi rakennus tarjoaa puitteet kylätalolle, jolle on suuri tarve Ihastjärvellä. Kylätalo lisää kyläturvallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja lisää hyvinvointia tarjoamalla tilat liikkumiselle sekä kokoontumiselle. Kylätalona rakennus tarjoaisi hyvät tilat myös etätyötilaksi vapaa-ajan asukkaille. Mikkeli on yksi suosituimpia vapaa-ajan asukkaiden valitsemia kohteita, ja monipaikkaisuuden lisääntyessä nämä työelämässä olevat ihmiset kaipaavat laadukasta työskentelytilaa. Tämän lisäksi rakennusta voidaan hyödyntää monipuoliseen kurssitoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin.

Esitys

Mikkelin kaupunkistrategiassa vuodelle 2022-2025 linjataan:
Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin. Mikkelin vahvuudet ovat tasapainoinen talous, rohkeasti uudistetut palvelut, yhteisöllisyys, menestyvät yritykset ja Saimaa.

Tasapainoisen talouden näkökulmasta ei ole mahdollisuutta muuttaa lähivuosina Ihastjärven koulun käyttötarkoitusta, koska se johtaisi kiinteistön alaskirjaamiseen (-2 milj.€) vaan sille olisi hyvä löytää jokin muu ratkaisu, millä se voidaan pitää jonkinlaisessa koulukäytössä.

Visio Ihastjärven luonto- ja ympäristökoulusta voisi olla ratkaisu, jossa koulukiinteistö pystyisi palvelemaan mikkeliläisiä ja muuta Suomea sekä myös Ihastjärven kyläyhteisöä kylätalona.

Esitämme, että käynnistetään selvitystyö Ihastjärven luonto- ja ympäristöjoulun perustamiseksi. Selvyyden vuoksi toteamme, että kyseessä ei ole uuden alakoulun perustaminen, vaan kokonaan uuden koulutuskonseptin mahdollisuuksien selvitys.

Petri Pekonen ja Juha Ropponen

Kirsi Olkkonen, Jani Sensio, Armi Salo-Oksa,
Antti Pakarinen, Pekka Pöyry, Jaana Strandman,
Lotta Pylkkänen"

Kuvaus

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry toimii lasten ja nuorten luonto- ja ympäristökasvatuksen edistämiseksi. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamista ja kestävän elämäntavan oppimista. Liitto koordinoi ja kehittää maanlaajuista LYKE-verkostoa sekä kehittää valtakunnallisia palveluja ja toimintamalleja opettajien ja kasvattajien ympäristökasvatustyön tukemiseksi. LYKE-verkoston toimipisteet tukevat etenkin varhaiskasvatusyksiköitä ja kouluja järjestämällä luonto- ja ympäristökoulupäiviä ryhmille sekä koulutuksia opettajille ja kasvattajille

Luonto- ja ympäristökoulutoiminta on vahvasti opetussuunnitelmaan tai varhaiskasvatussuunnitelmaan sidottua, ja siihen osallistutaan yleensä koulu- tai varhaiskasvatusryhmän kanssa. Toiminnan rahoitus tuleekin useimmiten kunnilta.

Monet luonto- ja ympäristökoulut toimivat osana kuntien hallintoa joko opetus- tai ympäristötoimen alaisuudessa (myös esim. nuorisotoimi, museo). Luonto- ja ympäristökoulutoiminnan palveluja tuottavat myös yhdistykset ja yritykset, joilta kunnat ostavat palveluita. Lisäksi luonto- ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavat useat nuorisokeskukset ja Metsähallituksen luontokeskukset, joiden toimintaa rahoittaa valtio. Esimerkiksi Mikkelin Urpolan luontokeskus on mainittu yhtenä Suomen luonto- ja ympäristökouluverkoston toimipisteenä.

Luonto- tai ympäristökoulun käynnistämiseen voi hakea hankeavustusta esimerkiksi säätiöiltä tai ympäristöministeriön ympäristökasvatuksen hankeavustuksista, jos sellaisia on tarjolla. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n toiminnanjohtajan kanssa käydyssä keskustelussa ei tullut esille, että liitolla olisi erillistä rahoitusta uuden erillisen ympäristö- ja luontokoulun perustamista varten.

Luonto- tai ympäristökoulutoiminta voi olla myös kiertävää, jolloin toimintaympäristönä on koulujen tai päiväkotien oma lähiympäristö. Näin palvelua voidaan tarjota useamman kunnan alueella, ja toiminta on kustannustehokkaampaa myös kunnille. Myös kiertävä luontokoulu tarvitsee toimisto- ja sosiaalitilat sekä riittävästi tilaa välineistön varastoinnille ja huoltamiselle. Tilakustannukset ovat kuitenkin pienemmät kuin perinteisessä mallissa, jossa järjestetään ryhmille toimintaa myös sisätiloissa.

Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton esimerkkilaskelmassa yhden työntekijän työllistävän luontokoulun kustannukset olisivat n. 80 000 €. Lisäksi mm. vuokrakulut, jos kyseinen toiminta järjestetään kiinteässä toimipisteessä.

Mikkelin peruskouluissa järjestetään luonto- ja ympäristökasvatusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja voidaan tehdä yhteistyötä Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n kanssa. Erillisessä toimipisteessä tapahtuva luonto- ja ympäristökoulutoiminta vaatisi henkilöstö-, vuokra- ym. toimintakuluihin erillisen rahoituksen, jota kaupungin tamän hetkisessä taloustilanteessa ei ole mahdollista osoittaa tähän toimintaan.