Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 145 Talousarvio 2023

MliDno-2022-85

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Vuoden 2023 talousarviosta alkaen Mikkelin kaupungin talousarvion laadintaprosessia aikaistettiin noin yhdellä kuukaudella. Muutos johtuu siitä, että talousarvion käsittelyaikataulu haluttiin yhdenaikaistaa veroprosenttien käsittelyaikataulun mukaiseksi. Veroprosentit tulee ilmoittaa verohallinnolle vuosittain 17.11. mennessä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen siirtyminen toimintansa 1.1.2023 aloittaville hyvinvointialueille vaikuttaa merkittävästi kuntien talousarvioihin. Suuri osa palvelutuotannon kustannuksista poistuu kuntien budjeteista, mutta vastaavasti myös tulorahoitus leikkaantuu valtion ohjatessa rahoitusta hyvinvointialueille.

Sote-uudistus tekee myös vuoden 2023 kunnallisveroprosentin määrittämisestä poikkeuksellisen: vuoden 2023 tuloveroprosentiksi on määrättävä v. 2022 veroprosentti (Mikkelissä 22 %) vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Laskentamalli on kaikille kunnille yhtenäinen. Mikkelin kunnallisveroprosentti vuonna 2023 on 9,36 %. Veroprosentit vuodelle 2023 käsitellään teknisesti erillisenä päätöksenä.

Kuntalaki edellyttää, että vuodesta 2018 lähtien Mikkelin kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä on katettava vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2023 talousarviovalmistelussa ja päätöksenteossa huomionarvoisin seikka on taseeseen kertyneen kumulatiivisen alijäämän kattaminen, jotta Mikkeli voisi välttyä ns. kriisikuntamenettelyltä. Katettavan alijäämän määrän arvioidaan olevan vuoden 2022 tilinpäätöksessä 42,4 miljoonaa euroa. Kyseessä on ennuste, ja lopullinen tarkka summa täsmentyy vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Alijäämän kattamista tavoitellaan ensisijaisesti  Etelä-Savon Energia Oy:ltä tehtävin lisätuloutuksin, tai vaihtoehtoisesti Etelä-Savon Energian vähemmistöosuuden myynnillä (KV 17.10.2022 § 136). Talousarvioesityksessä on tuotoiksi huomioitu yhteensä 41 miljoonaa euroa Etelä-Savon Energia Oy:n tuloutuksia (talousarvion laatimishetken arvio), mutta kyseinen tuloutus ei tuota riittävän suurta ylijäämäistä tulosta, jolla aiemmin kertyneet alijäämät tulisivat katetuksi. Poikkeukselliset tuloutukset huominoiden talousarvion tuloslaskelma osoittaa 35,6 miljoonan euron ylijäämää.

Talouden ongelmien pitkäkestoisemmaksi ratkaisuksi nykyisten alijäämien kattaminen ei myöskään riitä, sillä suunnitelmavuodet näyttäytyvät taloudellisesti erittäin haasteellisina. Ongelmat aiheutuvat sote-uudistuksen myötä tapahtuvan rahoituksen jakautumisen perusteena olevien siirtolaskelmien laskentamekanismista, joka on kaupungille epäedullinen Essoten talousarvioylitysten johdosta.

Kaupunginhallitus vahvisti 6.6.2022 § 257 talousarvioraamin vuodelle 2023 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2023–2026 on liitteenä. Henkilöstösuunnitelma käsitellään erikseen.
Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.

Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi. Lisäksi liitteenä esitetään koko kaupungin riskirekisteri.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti. 

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman 2024- 2026 käsittelyn kaupunginjohtaja Timo Halosen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät vt. talousjohtaja Tiia Tamlander, henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hallintojohtaja Ari Liikanen, kaupunkiehitysjohtaja Jouni Riihelä ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen. 

Asian käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksen kokouksessa tiistaina 1.11.2022 klo 9.00.

Merkitään, että pykälät 394-403 käsiteltiin samanaikaisesti.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 12.20 -13.00.

Merkitään, että Oskari Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että Satu Taavitsainen poistui kokouksesta ja saapui takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti. 

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asian käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 7.11.2022 klo 9.00.

Merkitään,​ että pykälät 406-​415 käsiteltiin samanaikaisesti.

Merkitään, että Pirkko Valtola poistui kokouksesta ja saapui takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Hänen tilallaan kokouksessa oli varajäsen Mali Soininen. 

Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola ja henkilöstöjohtaja Petri Mattila saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunginjohtaja Timo Halonen poistui ja saapui takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Kokouksessa pidettiin tauko klo 12.08 - 13.00.

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti. 

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana talousarvioon tehtiin seuraavat muutosesitykset:

  • Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen kannattamana, että Otavan lähipalvelukeskuksen sopimusta jatketaan ja varataan talousarvioon sopimussumma 23 000 euroa vuodelle 2023. Tarvittava summa lisätään raamiin.  

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Heli Kauppinen, Mali Soininen, Eero Aho) ja 7 ei ääntä (Petri Pekonen, Tanja Hartonen, Raimo Heinänen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Satu Taavitsainen, Jarno Strengell). 

    Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että konserni- ja elinvoimapalveluiden alaisista kumppanuussopimuksista ja avustuksista (sis.Otavan lähipalvelukeskus) leikataan 10 % (65.500 euroa). Tarvittava summa lisätään raamiin. 


    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Tanja Hartonen, Eero Aho, Jouko Kervinen) ja 8 ei ääntä (Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell, Mali Soininen, Heli Kauppinen, Satu Taavitsainen).

    Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     

  • Heli Kauppinen esitti Jarno Strengellin ja Satu Taavitsaisen kannattamana, että avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Tarvittava summa lisätään raamiin.
    (Luku 8.6, sivu 74) Perustelu: Avoin varhaiskasvatus on matalan kynnyksen toimintaa, joka tavoittaa suuren määrän perheitä kerralla. Se on myös monella tavalla ennaltaehkäisevää ja tällä tavalla varoja säästävää toimintaa. Mikäli avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa supistetaan, osa perheistä todennäköisesti hakee lapselleen varsinaista varhaiskasvatuspaikkaa, mikä tulee kaupungille paljon kalliimmaksi. 

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Eero Aho, Jouko Kervinen, Tanja Hartonen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Mali Soininen, Pirjo Siiskonen) ja 3 ei ääntä (Satu Taavitsainen, Jarno Strengell, Heli Kauppinen).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

    Merkitään, että Heli Kauppinen, Satu Taavitsainen ja Jarno Strengell jättivät asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Heli Kauppisen muutosesitys.  
     

  • Tanja Hartonen esitti Raimo Heinäsen kannattamana, ettei Suomenniemen koulua lakkauteta. Pitkä välimatka ja koulumatkan pidentyminen ajallisesti voi oleellisesti muuttua kohtuuttomaksi. Koululla on myös muuta käyttöä. Koulun lakkauttaminen heikentäisi alueen elinvoimaa merkittävästi. Kokonaisuus huomioon ottaen esitän kahden vuoden jatkoaikaa ja työrauhaa. Tarvittava summa lisätään raamiin.


Lisäksi Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen kannattamana, että Suomenniemen koulua ei lakkauteta. Tarvittava summa lisätään raamiin.

Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko äänestää samassa äänestyksessä myös § 423 osalta. Hyväksyttiin. 

Ensin äänestetään Tanja Hartosen ja Pekka Pöyryn esityksistä siten, että ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen muutosesitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Sen jälkeen voittanut esitys asetetaan esittelijän päätösehdotusta vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Raimo Heinänen, Tanja Hartonen, Jarno Strengell), 3 ei ääntä (Petri Pekonen, Pirjo Siiskonen, Pekka Pöyry) ja 5 tyhjää ääntä (Jouko Kervinen, Mali Soininen, Heli Kauppinen, Satu Taavitsainen, Eero Aho). 
Koska äänet menivät tasan, niin puheenjohtajan ääni ratkaisi asian ja Pekka Pöyryn muutosesitys on voittanut ja se asetetaan esittelijän päätösehdotusta vastaan siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa, ja ne jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Heli Kauppinen, Eero Aho, Mali Soininen, Satu Taavitsainen) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Raimo Heinänen, Tanja Hartonen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell).

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

  • Tanja Hartonen esitti Pekka Pöyryn, Petri Pekosen ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Otavan kirjaston osalta otetaan vaihtoehdoksi riisuttu palvelumalli, jossa on yksi palveluaukiolopäivä viikossa. Palveluaukiolopäivä tarkoittaa, että kirjastossa on silloin töissä kirjastonhoitaja/kirjastovirkailija. Vaadittu kokonaissäästö 50 000 € toteutetaan ja kirjastopalveluitten talousarvio vuodelle 2023 on raamissa ja Otavan kirjasto säilytetään. 

    Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko äänestää samassa äänestyksessä myös § 421 osalta. Hyväksyttiin.

    Äänestetään, siten että, ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääntä (Eero Aho) ja 10 ei ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pirkko Valtola, Pekka Pöyry, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Tanja Hartonen, Pirjo Siiskonen, Satu Taavitsainen).

    Puheenjohtaja totesi, että Tanja Hartosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Tanja Hartonen esitti Pekka Pöyryn, Petri Pekosen ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Suomenniemen kirjaston ja asiointipisteen osalta otetaan vaihtoehdoksi riisuttu palvelumalli, jossa on yksi palveluaukiolopäivä viikossa. Palveluaukiolopäivä tarkoittaa, että kirjastossa on silloin töissä kirjastonhoitaja/kirjastovirkailija. Vaadittu kokonaissäästö 50 000 € toteutetaan ja kirjastopalveluitten talousarvio vuodelle 2023 on raamissa ja Suomenniemen kirjasto säilytetään Suomenniemen asiointipalvelun kanssa. 

    Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko äänestää samassa äänestyksessä myös § 422 osalta. Hyväksyttiin.

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääntä (Eero Aho) ja 10 ei ääntä (Jouko Kervinen, Petri Pekonen, Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Pirkko Valtola, Pekka Pöyry, Tanja Hartonen, Pirjo Siiskonen, Satu Taavitsainen).

    Puheenjohtaja totesi, että Tanja Hartosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

     
  • Tanja Hartonen esitti Raimo Heinäsen kannattamana, että orkesteri lakkautetaan ja lakkautustoimet aloitetaan, vaikka se ei kokonaisuudessa säästä vuonna 2023 koko summaa, niin tulevaisuudessa enemmän.

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Pirkko Valtola, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Pirjo Siiskonen, Satu Taavitsainen) ja 3 ei ääntä (Tanja Hartonen, Raimo Heinänen, Eero Aho).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen ja Heli Kauppisen kannattamana, että hyvinvoinnin- ja osallisuuden lautakunnan alaisista kumppanuussopimuksista ja avustuksista leikataan 10 %. Tarvittava summa lisätään raamiin.

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Tanja Hartonen, Eero Aho) ja 8 ei ääntä (Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Pekka Pöyry, Jarno Strengell, Petri Pekonen, Satu Taavitsainen, Heli Kauppinen, Pirjo Siiskonen).

    Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että Ristiinaan palautetaan toinen liikuntapaikkahoitaja. Tarvittava summa lisätään raamiin. 

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Satu Taavitsainen, Eero Aho, Tanja Hartonen, Heli Kauppinen) ja 4 ei ääntä (Pekka Pöyry, Petri Pekonen, Jarno Strengell, Pirjo Siiskonen).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Satu Taavitsainen esitti, Mikkelin Teatterin ja Mikkelin musiikkiopiston kumppanuussopimuksista ei leikata lainkaan. Summa lisätään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan raamiin. Muiden kumppanuussopimusten osalta leikataan 10 %. Summa lisätään raamiin.

    Koska kukaan ei kannattanut Satu Taavitsaisen muutosesitystä, se raukesi. 
     
  • Jarno Strengell esitti, ettei Suomenniemen kirjastoa eikä asiointipistettä lakkauteta ja toiminta jatkaa entisellään. Perustelu: Suurin kustannuserä Suomenniemen kirjaston osalta on sisäinen vuokra, jolloin kirjaston lakkauttamisesta suunniteltu vuokrasäästö toteutuu vasta, kun tiloihin saadaan toinen vuokralainen tai tilat realisoidaan. Henkilöstösäästö kirjaston lakkauttamisen osalta on noin 0,5 htv. Kirjastojen osalta 2,5 htv säästö on Palvelu- ja tulevaisuusohjelman säästöissä, joka on tarkoitus pääosin toteuttaa, vaikka Suomenniemen kirjaston toiminta jatkuisi nykyisellään.

    Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin muutosesitystä, se raukesi. 
     
  • Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntien toiminta jatkuu ja toiminnan määräraha säilyy ennallaan. Tarvittava summa lisätään raamiin.

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Pirkko Valtola, Tanja Hartonen, Raimo Heinänen, Satu Taavitsainen, Heli Kauppinen, Eero Aho) ja 4 ei ääntä (Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

    Merkitään, että Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Pirjo Siiskonen jättivät asiasta eriävät mielipiteet. 
     
  • Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen kannattamana, että yksityistieavustusten määräraha pidetään ennallaan. Tarvittava summa lisätään raamiin. 

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Pirkko Valtola, Satu Taavitsainen, Tanja Hartonen, Raimo Heinänen, Eero Aho, Heli Kauppinen) ja 4 ei ääntä (Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

    Merkitään, että Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Pirjo Siiskonen jättivät asiasta eriävät mielipiteet.
     
  • Heli Kauppinen esitti Tanja Hartosen ja Satu Taavitsaisen kannattamana, että lentokentän menoihin vuodelle 2023 myönnetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian.
    (Luku 8.8, sivu 88) Perustelu: Lentokentällä ei ole kannattavaa toimintaa eikä se kuulu kaupungin peruspalveluihin. 

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell), 4 ei ääntä (Raimo Heinänen, Satu Taavitsainen, Heli Kauppinen, Tanja Hartonen) ja yksi tyhjä ääni (Eero Aho).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

    Merkitään, että Heli Kauppinen, Tanja Hartonen, Satu Taavitsainen ja Raimo Heinänen jättivät asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Heli Kauppisen muutosesitys.

 

Lisäksi esittelijä teki investointiohjelmaan seuraavat muutosesitykset:

  • rakennukset, Ristiinan päiväkoti, vuodelle 2023 varataan 1,5 milj. euroa ja vuodelle 2024 varataan 2,65 milj. euroa
  • Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, salien jäähdytyksen varattu määräraha siirretään vuodelle 2024
  • Jalkaväkimuseon esteettömyys ja vesikatto, varataan 25.000 euroa vuodelle 2023 ja vuodelle 2024 varataan 300.000 euroa
  • kirjastorakennus, seutukirjasto, vesikaton uusiminen, investointi siirretään vuodelle 2024
  • kaupungin virastotalo, peruskorjaus jatkuu, varataan 400.000 euroa vuodelle 2023 ja vuodelle 2024 varataan 650.000 euroa
  • Sähköautolataus, siirretään vuodelle 2024
  • Kiinteät rakenteet, Siltojen uusiminen (tahti 1 kpl / 2 vuotta), siirretään vuodelle 2024
  • Vesistö, Satamien kunnostus, (sis. retkisatamat), varataan 25.000 euroa vuodelle 2023 ja vuodelle 2024
  • Katuvalojen saneeraus (sis. ohjausyksiköt), varataan 200.000 euroa vuodelle 2023 ja vuodelle 2024 varataan 200.000 euroa
  • Liikkuminen, Karkialammen kuntotalon viereinen urheilukenttä, ei varata määrärahaa
  • Vesistö, Veturitallinlahti hulevesi, poistetaan listalta
  • Irtain omaisuus, Koneet ja kalustot, vuodelle 2023 varataan 652.000 euroa
  • Jätevedenpuhdistamot, jätevedenpuhdistamo, varataan 550.000 euroa vuodelle 2023
  • Jätevedenpuhdistamot, Ristiinan jätevedenpuhdistamo ja hankesuunnitelma, varataan 20.000 euroa vuodelle 
  • Jätevedenpuhdistamot, Metsä-Sairilan puhdistamo, varataan 250.000 euroa vuodelle 2023 
  • Verkostot (Vesiliikelaitos), varataan 800.000 euroa vuodelle 2023.


Esittelijän muutosesitykset investointiohjelmaan hyväksyttiin yksimielisesti. 
 

  • Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen kannattamana, että valtuustosalin digitalisaatio poistetaan investoinnista vuodelta 2023 ja siirretään vuodelle 2024 investointilistalta. 

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Eero Aho, Satu Taavitsainen) ja 6 ei ääntä (Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Tanja Hartonen, Pirkko Valtola, Pirjo Siiskonen, Jarno Strengell).

    Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Heli Kauppinen esitti Satu Taavitsaisen kannattamana, että lentokentän investointeihin ei varata rahaa vuodelle 2023 eikä sitä seuraaville vuosille, koska lentokenttä tulee lakkauttaa.
    (sivu 117) Perustelu: Lentokentällä ei ole kannattavaa toimintaa eikä se kuulu kaupungin peruspalveluihin.

    Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell, Pirjo Siiskonen), 3 ei ääntä (Tanja Hartonen, Heli Kauppinen, Satu Taavitsainen) ja 1 tyhjä ääni (Eero Aho).

    Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 
     
  • Heli Kauppinen esitti, että pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoidaan (v. 2023) 400 000 euron sijaan 600 000 euroa. Vastaava summa vähennetään muista investoinneista (ks. Pekka Pöyryn esitys).
    Perustelu: Pyöräilyn ja kävelyn edistämisen investointirahoista sovittiin ryhmien välillä viime talousarvioneuvotteluissa, kun vuodelle 2022 annettiin 400 000 euron sijaan vain 100 000 euroa, ja loput 300 000 euroa siirrettiin vuodelle 2023 niin, että TA-kirjassa näkyi siinä kohdalla 700 000 e. Taloustilanteen vuoksi olemme valmiita tulemaan tuosta 100 000 e vastaan, mutta ei enempää.

    Koska kukaan ei kannattanut Heli Kauppisen muutosesitystä, se raukesi. 

 

  • Lisäksi esittelijä ehdotti, että talousarviokirjan sivun 27 kolmas kappale muutetaan muotoon: "Vuoden 2023 talousarvioesitys on laadittu valtuuston linjapäätöksen perusteella siten, että satunnaisiin eriin on sisällytetty Etelä-Savon Energia Oy:n mahdolliseksi arvioitu lisätuloutus 37,4 miljoonaa euroa rahoitustuottoihin sisältyvän 3,6 miljoonan euron ns. normaaliosingon lisäksi. Näin yhtiön osinkotuloutukset kaupungille vuonna 2023 olisivat yhteensä 41 miljoonaa euroa. Ilman lisätuloutusta vuoden 2023 talousarvio olisi 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kumulatiivisen alijäämän määrä, vuoden 2022 tulosennuste ja taloussuunnitelmavuosien 2024–2026 alijäämäiset näkymät huomioiden näyttää selvältä, että kaupungin on myytävä omaisuutta, josta saatava myyntivoitto on suuruudeltaan riittävä paitsi kumulatiivisen alijäämän kattamiseen vuoden 2023 tilinpäätöksessä, myös puskurina toimivan kumulatiivisen ylijäämän muodostamiseen. Riittävän suuri taloudellinen puskuri mahdollistaisi käyttötalouden sopeutustoimien valmistelun ja toimeenpanon lähivuosien aikana ilman, että taseeseen alkaisi niiden aikana uudelleen kertyä kumulatiivista alijäämää."


Jouko Kervinen esitti Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että talousarviokirjan sivun 27 kolmas kappale muutetaan muotoon: "Vuoden 2023 talousarvioesitys on laadittu valtuuston linjapäätöksen perusteella siten, että satunnaisiin eriin on sisällytetty Etelä-Savon Energia Oy:n mahdolliseksi arvioitu lisätuloutus 37,4 miljoonaa euroa rahoitustuottoihin sisältyvän 3,6 miljoonan euron ns. normaaliosingon lisäksi. Näin yhtiön osinkotuloutukset kaupungille vuonna 2023 olisivat yhteensä 41 miljoonaa euroa. Ilman lisätuloutusta vuoden 2023 talousarvio olisi 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta se saatetaan lisätalousarviossa esitettävillä toimenpiteillä tasapainoon. Kumulatiivisen alijäämän määrä, vuoden 2022 tulosennuste ja taloussuunnitelmavuosien 2024–2026 alijäämäiset näkymät huomioiden näyttää selvältä, että kaupungin on myytävä omaisuutta, josta saatava myyntivoitto on suuruudeltaan riittävä paitsi kumulatiivisen alijäämän kattamiseen vuoden 2023 tilinpäätöksessä, myös puskurina toimivan kumulatiivisen ylijäämän muodostamiseen. Riittävän suuri taloudellinen puskuri mahdollistaisi käyttötalouden sopeutustoimien valmistelun ja toimeenpanon lähivuosien aikana ilman, että taseeseen alkaisi niiden aikana uudelleen kertyä kumulatiivista alijäämää "

Äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jouko Kervisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Satu Taavitsainen, Eero Aho, Heli Kauppinen, Tanja Hartonen, Jarno Strengell) ja 6 ei ääntä (Jouko Kervinen, Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Raimo Heinänen, Pekka Pöyry, Pirjo Siiskonen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 


Lisäksi kaupunginhallitus valtuutti talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation rikisrekisteridokumentin tiedoksi.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupunginvaltuustolle nyt tehdyillä muutoksilla liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2023-2026 sekä hyväksynyt esityksen kaupunginvaltuustolle talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Merkitään,​ että pykälät 419-​424 käsiteltiin samanaikaisesti.

Merkitään, että Pirkko Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana ja samalla varajäsen Mali Soininen poistui kokouksesta.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä saapui kokoukseen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että Satu Taavitsainen, sivistysjohtaja Virpi Siekkinen ja vs. taloussuunnittelupäällikkö Janne Skott poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 13.35-14.40.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

1. hyväksyä liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2023-2026

2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja käyttivät puheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä.

Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Juha Ropponen esitti valtuutettujen Olli Marjalaakson, Jani Sension ja Anna Reposen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin:
"Nyt Valtuustolle esitetyn vuoden 2023 talousarvion alijäämä ilman ylimääräistä tuloutusta on -2,3 milj.€. Mikkelin Vesilaitoksen tappio vuoden 2023 talousarvion mukaan on noin -3 milj.€, joten vesilaitos vetää koko Mikkelin kaupungin vuoden 2023 tuloksen miinukselle. Vesilaitos itse arvio, että sen kertyvä alijäämä vuosien 2022-2026 aikana olisi noin -9,5 milj.€ - eihän tämä tällainen millään sovi.
Kaupungin tuottavuuden osalta ei juurikaan näy merkkejä toiminnan tehostumisesta. Henkilökustannukset jatkavat kasvuaan. Tässä tilanteessa meidän tulee löytää keinot lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta.
Muiden kuin vesilaitoksen myyntituottojen osalta kaupunki ei ole budjetoinut kasvua. Hinnoittelussa ei ole huomioitu edes inflaatiota, koska vuoden 2024 myyntituotot vuoteen 2023 verrattuna kasvavat vain  0,05 % - tällä tavalla menetellen kaupungin tulopohja entisestään murenee.
Verotulojen kasvu on alle inflaation, jota ei voida hyväksyä kaupungin tavoitteeksi. Ilman kasvua kaupunki kuihtuu. Kasvun aikaan saaminen tulee olla kaikkien meidän keskeinen päämäärä ja sen pitää näkyä talousarviossa.
Siirtyvien sote-kustannusten keskiarvo ylittää merkittävästi ministeriön valtionosuuslaskennassa käytetyn määrän ja se alentaa Mikkelin peruspalveluiden valtionosuutta dramaattisesti - tehdyssä talousarviossa valtionosuus on kuitenkin arvioitu liian alhaiseksi.
Rahoitustuotoista puuttuu korkotuotot ylimääräisen tuloutuksen osalta. Tuloutukset pitää sijoittaa vaikka määräaikaistalletuksena tai jos lyhennetään lainoja niin sen tulisi näkyä korkokulujen alenemisena.
Lainamäärä ylittää Mikkelin strategiassa määritellyn vuoden 2025 tason (6400 €/asukas) jo ensi vuonna ja se edelleen kasvaa. Näin ei voi jatkua – Mikkeli ”tukehtuu” lainoihin.
Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2023 tilinpäätöksessä kaupungin kumulatiivinen  
alijäämä olisi -7,3 milj.€ ja on alijäämäinen koko suunnitelmakauden, mikä on Kuntalain vastaista. Tämä käynnistäisi kriisikuntakriteeristön mukaisen arviointimenettelyn. Nyt tehdyn talousarvioesityksen mukaan arviointiryhmä saapuisi kaupungintalolle toukokuussa 2024.
Mikkelin kaupungilla on mahdollisuus torjua arviointimenettely ja saada omin voimin talous kuntoon. Tämä edellyttää mm., että kertaluontoisen tuloutuksen kokonaissumma on noin 76 milj.€, joka voidaan toteuttaa myymällä kaikki kaupungin omistamat Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeet Etelä-Savon Energia Oy:lle. Tällä järjestelyllä kaupunkikonserni omistaisi edelleen kaikki energiayhtiöidensä osakkeet ja samalla se vahvistaisi ESEn tasetta ja lisäisi sen markkina-arvoa. Talouden oikaisu edellyttää myös topakkaa puuttumista mm. aikaisemmin tekstissä mainittuihin ja muihin Mikkelin kaupungin taloudenhallinnan ja toiminnan epäkohtiin.
Esitän, että talousarvio valmistellaan uudelleen ja se tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavaan 12.joukukuuta pidettävään kokoukseen. Korjatulta talousarviolta edellytetään, että taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tulee katettua ja tase on ylijäämäinen koko taloussuunnitelmajakson 2023-2026 ajan."

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Juha Ropposen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä ja 14 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 4.

Merkitään, että Juha Ropponen jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

Lisäksi keskustelun aikana esitettiin seuraavaa:

  • Valtuutettu Juha Ropponen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen ja Jukka Pöyryn kannattamana, että vuoden 2023 talousarviossa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan rahoitusta lisätään (35.000 € + 105.000 €) eli yhteensä 140.000 €. Tarvittava summa rahoitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan raamin sisältä. Lisärahoitus on tarkoitettu Mikkelin teatterin kannatusyhdistys ry:n ja Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n vuotta 2023 koskevien avustusleikkausten eliminoimiseen.
     
  • Valtuutettu Pirkko Valtola esitti valtuutettu Jouko Kervisen kannatamana, että Otavan lähipalvelukeskuksen sopimus uudistetaan ja talousarvioon sopimussummana 7000 euroa.
     
  • Valtuutettu Laura Hämäläinen esitti valtuutettu Petri Pekosen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "Lähipalvelukeskuksen toiminnan vahvistaminen Otavan lähipalvelukeskuksen toimintaan haetaan vuoden 2023 aikana malli, jossa haetaan kestävä pohja toiminnan rahoitukselle yhteistyössä osuuskunnan kanssa. Esimerkiksi toiminta-avustuksen muodossa rahoitus voisi luoda parempaa ennakoitavuutta, vahvistaa kehittämistä ja koko Otavan ja lähialueiden hyvinvointia. Otavan lähipalvelukeskus on tärkeä Otavan seudun asukkaille ja Otavassa on myös monelle Puulan vapaa-ajanasukkaalle lähin asiointipiste. Asiointimahdollisuuksia on oltava koko Mikkelissä. Lähipalvelukeskus kokoaa lisäksi monia eri toimintoja, jotka edistävät otavalaisten toimintaa ja hyvinvointia ja Otavan elinvoimaa."
     
  • Valtuutettu Heli Kauppinen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen, Arto Seppälän ja Jarno Strengellin kannattamana, että avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Tarvittava summa lisätään talousarvioon (Luku 8.6,​ sivu 74).
     
  • Valtuutettu Pirkko Valtola esitti valtuutettujen Jouko Kervisen, Minna Pöntisen, Jenni Oksasen, Anna Reposen ja Jani Sension kannattamana Suomenniemen koululle varatun määrärahan pienentämistä niin, että koulu toimii kevään ja syyslukukaudelle varattu määräraha poistetaan. Suomenniemen koulussa ei pystytä nykyisellä oppilasmäärällä (17 oppilasta ja 1-6 luokkaisena) takaamaan lapsille nykyaikaista pedagogista oppimisympäristöä ja mahdollisuutta kaverisuhteiden luomiseen samanikäisiin lapsiin.
     
  • Valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutettujen Sami Järvisen, Petri Pekosen, Petri Tikkasen, Jaakko Väänäsen, Marita Hokkasen, Pekka Pöyryn ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että Ristiinaan palautetaan toinen liikuntapaikkahoitaja, tarvittava summa lisätään talousarvion raamiin.
     
  • Valtuutettu Tanja Hartonen esitti valtuutettujen Jaakko Väänäsen, Jani Sension, Pertti Karhusen ja Jussi Marttisen kannattamana, että orkesterin määräraha puolitetaan, koska se vaatii erilliset toimenpiteet ensin ennen mahdollista lakkautusta. Summa vuoden 2023 osalta on noin 500 000 euroa. Viranhaltijat tarkentavat summaa.
     
  • Valtuutettu Tanja Hartonen esitti valtuutettujen Jani Sension ja Pertti Karhusen kannattamana, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kumppanuussopimusten määrärahojen leikkausta pienennettiin 20 prosentista 10 prosenttiin – peruuntunut säästö olisi 221 000 euroa. Esitän, että leikkaus palautetaan 20 prosenttiin.
     
  • Valtuutettu Katriina Janhunen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen, Tanja Hartosen ja Veli Liikasen kannattamana, että lentokentän menoihin vuodelle 2023 myönnetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian (Luku 8.8,​ sivu 88). Perustelu: Lentokentällä ei ole kannattavaa toimintaa eikä se kuulu kaupungin peruspalveluihin.

    Merkitään, että valtuutettu Olli Marjalaakso ilmoitti olevansa esteellinen (vastuutettu työtehtävä) lentokenttää koskevassa keskustelussa ja poistui kokouksesta tämän ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen tilalleen kokoukseen saapui keskustelun ajaksi varavaltuutettu Paavo Puhakka.
     
  • Valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettujen Katriina Noposen, Heikki Nykäsen, Petri Pekosen, Pekka Pöyryn ja Arto Seppälän kannattamana, että yksityistieavustuksiin lisätään 240.000 €. Mikkelin kaupunki käyttää verovaroja katujen ylläpitoon noin 22 milj.€ vuodessa. Kaupungin alueella on noin 800 yksityistietä noin 2000 km. joiden ylläpidosta vastaa tienosakkaat, kaupunki avustaa kunnossapidosta joka avustus on ollut sama parikymmentä vuotta, ja tämän vuoden leikkaus oli 20 % 100000 € Ensi vuodelle tiekunnilla peruskunnostushanke päätöksiä on 1,7 milj € joihin mahdollista saada Ely:keskuksen evustusta 850000 €. lisäksi useilla tiekunnilla on hankesuunnitelmia jotka eivät toteudu koska heille on ilmoitettu ettei kannata hakea hankeavustusta koska kaupungin avustusmääräraha ei tule riittämään. Kaupungin tulee turvata riittävä avustusmääräraha jolloin turvataan hankkeiden toteutuminen ja Ely:keskuksen avustukset.
     
  • Valtuutettu Kati Häkkinen esitti valtuutettujen Heikki Nykäsen, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntien toiminta jatkuu ja toiminnan määräraha säilyy ennallaan. Tarvittava summa lisätään raamiin.
     
  • Valtuutettu Sami Järvinen esitti valtuutettujen Minna Pöntisen, Kati Häkkisen, Kirsi Olkkosen, Olli Miettisen, Jaana Strandmanin, Tomi Sikasen, Suvi Kähkölä-Valtolan ja Soile Kuitusen kannattamana, että Mikaelin jäähdytys lisätään takaisin investointilistalle vuodelle 2023.
     
  • Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettujen Minna Pöntisen ja Satu Taavitsaisen kannattamana, että lentokentän investointeihin ei varata rahaa vuodelle 2023 eikä sitä seuraaville vuosille, koska lentokenttä tulee lakkauttaa (sivu 117).
     
  • Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettu Minna Pöntisen kannattamana, että pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoidaan (v. 2023) 400 000 euron sijaan 600 000 euroa.
     
  • Valtuutettu Arto Seppälä esitti valtuutettujen Kati Häkkisen ja Jaana Strandmanin kannattamana, että sivulta 113 Arvopaperit ja Osuudet poistetaan teksti, joka koskee Itärata Oy osakkuutta.
     
  • Valtuutettu Minna Pöntinen esitti valtuutettu Olli Miettisen kannattamatta, että valtuustosalin digitalisaatioon varataan 100.000 euroa.
     

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty 15 kannatettua muutosesitystä, joista kaupunginvaltuuston tulee äänestää.

  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Pirkko Valtolan esitystä (Otavan lähipalvelukeskuksen sopimus uudistetaan) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa ääntä ja 13 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Heli Kauppisen esitystä (avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä, 23 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Pirkko Valtolan esitystä (Suomenniemen koululle varatun määrärahan pienentämistä niin, että koulu toimii kevään ja syyslukukaudelle varattu määräraha poistetaan) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 jaa ääntä ja 27 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Pirkko Valtolan esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutettujen Juha Ropposen ja Tanja Hartosen esityksistä. Ne jotka kannattavat Juha Ropposen esitystä (hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan rahoitusta lisätään (35.000 € + 105.000 €) eli yhteensä 140.000 €, lisärahoitus on tarkoitettu Mikkelin teatterin kannatusyhdistys ry:n ja Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n vuotta 2023 koskevien avustusleikkausten eliminoimiseen) äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen esitystä (hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kumppanuussopimusten määrärahojen leikkausta pienennettiin 20 prosentista 10 prosenttiin – peruuntunut säästö olisi 221 000 euroa. Esitän, että leikkaus palautetaan 20 prosenttiin) äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 jaa ääntä, 16 ei ääntä ja 11 tyhjää ääntä. Liite 8.

    Puheenjohtaja totesi, että Juha Ropposen esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Ropposen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa ääntä ja 7 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 9.
    ​​​​​​
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kirsi Olkkosen esitystä (Ristiinaan palautetaan toinen liikuntapaikkahoitaja) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 20 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 10.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Tanja Hartosen esitystä (orkesterin määräraha puolitetaan, koska se vaatii erilliset toimenpiteet ensin ennen mahdollista lakkautusta) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä ja 14 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 11.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Katriina Janhusen esitystä (lentokentän menoihin vuodelle 2023 myönnetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 20 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 12.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Veli Liikasen esitystä (lentokentän investointeihin ei varata rahaa vuodelle 2023 eikä sitä seuraaville vuosille, koska lentokenttä tulee lakkauttaa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 19 ei ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 13.

    Merkitään, että valtuutettu Olli Marjalaakso ilmoitti olevansa esteellinen (vastuutettu työtehtävä) lentokenttää koskevissa äänestyksissä ja poistui kokouksesta näiden ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen tilalleen kokoukseen saapui äänestyksien ajaksi varavaltuutettu Paavo Puhakka.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä (yksityistieavustuksiin lisätään 240.000 €) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä ja 24 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 14.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kati Häkkisen (aluejohtokuntien toiminta jatkuu ja toiminnan määräraha säilyy ennallaan) esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa ääntä ja 16 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 15.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Sami Järvisen esitystä (Mikaelin jäähdytys lisätään takaisin investointilistalle vuodelle 2023) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä, 40 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että Sami Järvisen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 16.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Veli Liikasen esitystä (pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoidaan (v. 2023) 400 000 euron sijaan 600 000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 46 jaa ääntä ja 5 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 17.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Arto Seppälän esitystä (sivulta 113 Arvopaperit ja Osuudet poistetaan teksti, joka koskee Itärata Oy osakkuutta) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä, 17 ei ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 18.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Minna Pöntisen esitystä (valtuustosalin digitalisaatioon varataan 100.000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä, 23 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 19.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko valtuutettu Laura Hämäläisen esittämä toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka eivät kannattava toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 jaa ääntä ja 33 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Laura Hämäläisen toimenpidealoite hyväksyttiin. Liite 20.
     

Muut kaupunginhallituksen esitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että valtuutettu Satu Taavitsainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.36  ja samalla varavaltuutettu Reijo Hämäläinen poistui kokouksesta.

Merkitään, että valtuutettu Jenni Oksanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.13 ja saapui takaisin kokoukseen klo 15.17. Hänen tilallaan kokouksessa kyseisen ajan oli varavaltuutettu Mali Soininen.

Merkitään, että valtuutettu Jenni Tissari saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.55 ja samalla varavaltuutettu Tapani Korhonen poistui kokouksesta. 

Merkitään, että valtuutettu Petri Tikkanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18.55 ja varavaltuutettu Enrique Tessieri saapui kokoukseen klo 19.10.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo 14.41-14.50, klo 15.55-16.40 ja klo 18.55-19.00. 

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 4 - 20.

Tiedoksi

Talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.