Kaupunginvaltuusto, kokous 14.11.2022

Kuvaus

Valtuutettu Soile Kuitunen esitti 29.8.2022 hänen ja valtuutettu Marita Hokkasen ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen välillä. Ilmastonmuutos, ihmisten syrjäytyminen, terveyserojen kasvu sekä maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen lisäävät tarvetta sosiaalisille innovaatioille.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteisöjä, joiden toiminnan perustarkoituksena on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Yhteiskunnalliset yritykset tunnetaan edelleen huonosti Suomessa ja maailmalla, vaikka niiden merkitys ja vaikutukset yhteiskuntaan ovat laajoja.

Yhteiskunnalliset yritykset on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät suurimman osan liikevoitostaan yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia esimerkiksi osakeyhtiöinä, järjestöinä tai osuuskuntina.

EU:ssa yhteiskunnalliset yritykset ovat osa yhteisötaloutta. Yhteisötalouden piirissä on noin 2,8 miljoonaa yritystä ja järjestöä EU:n alueella. Ne työllistävät 13,6 miljoonaa henkilöä. Tämä on noin kuusi prosenttia EU:n koko työvoimasta. Osuuden ennakoidaan kasvavan n. 10 prosenttiin vuoden 2030 mennessä. Suomessa yhteisötaloudessa on arvioitu työskentelevän tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä.

Suomalaisista yhteiskunnallisista merkittävä osa, n. 40 prosenttia, toimii sosiaali- ja terveysalalla. Suurimpia toimialoja ovat erilaiset asumispalvelut, sosiaalihuollon avopalvelut ja lasten päivähoito. Yhteiskunnallisia yrityksiä toimii Suomessa kaikilla sektoreilla, kiertotaloudesta kulttuuri- ja media-alaan.

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovaatiotoimintaa tukemaan on syntynyt myös uudenlaisia pääomasijoitusmarkkinoita, rahastoja sekä hautomotoimintaa. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä, niiden kasvua ja kehittymistä tukeva yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus käynnisti toimintansa loppuvuodesta 2021.

Kunnilla on mahdollisuus tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovaatiotoimintaa monin tavoin. Ne voivat huomioida yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja sosiaaliset innovaatiot hankintamenettelyissään. Kunnat voivat myös eri tavoin edistää kunnan, yritysten ja järjestöjen välistä kumppanuutta ja yhteistoimintaa esimerkiksi erilaisissa palvelutuotantomalleissa (esimerkkinä Kotitori-malli Tampereella sekä allianssimallit rakentamisessa).

Kunnat ja kaupungit voisivat myös nykyistä laajamittaisemmin toteuttaa vaikuttavuusinvestointeja. Näitä on käynnissä esim. työllisyydenhoidossa.

Kuntien kehitysyhtiöissä voidaan panostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvuun ja kehittymiseen hankkeissa, hautomoissa, yritysten neuvontapalveluissa sekä uusyrityskeskusten toiminnassa. Kunnat ja maakunnat voivat perustaa tai hyödyntää jo perustamissaan pääomasijoitusrahastoissa yhteiskunnallisen kestävyyden ja vastuullisuuden. Maailmalta löytyy kiinnostavia toimintamalleja yhteiskunnallisen yrittäjyyden hautomo-, kiihdyttämö- ja rahastomalleista.

Olennaista on myös, että kunta huomioi yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet elinvoima- ja muissa strategioissaan.

Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että

• Mikkelin kaupunki selvittää yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemisen mahdollisuudet, ja hyödyntää tässä erityisesti kehitysyhtiö MikseiMikkelin asiantuntemusta ja yhteistyötä
• Mikkelin kaupunki huomioi yhteiskunnallisen yritystoiminnan hankintamenettelyissään ja strategian toimeenpanossa voimassa olevien linjausten suuntaisesti.
   

Mikkelissä 28.8.2022

Soile Kuitunen, SDP ja Marita Hokkanen, Kesk

Hannu Tullinen, Arto Seppälä, Veli Liikanen,
Raine Lehkonen, Paavo Barck, Jenni Tissari,
Petri Tikkanen, Satu Taavitsainen, Jatta Juhola"

Kuvaus

Asian valmistelijan lisäksi valtuustoaloitteeseen ovat antaneet asiantuntijalausuntoja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja Heli Tavasti, Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki ja hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander sekä Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö Sini Pennanen.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyvin moninaisia ja monialaisia. Oleellista on, että yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminnan tarkoituksena on edistää jotakin yhteiskunnallista päämäärää: sosiaalinen, terveys/hyvinvointi, ekologinen, työllisyys, kulttuuri. Yrityksen tarkoituksena on tehdä voittoa ja tärkeänä edellytyksenä yhteiskunnalliseksi yritykseksi on, että voitosta vähintään puolet käytetään yhteiskunnallisiin päämääriin yrityksessä ja sen ulkopuolella. Yhteiskunnallinen yritys voi siis tehdä voittovaroilla itsestään entistä paremman esim. ympäristön kannalta.

Yritysneuvonta
Yritysten vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu on entistä vahvemmin esillä ja sen merkitys korostuu jatkossa mm. yritysten rahoitusneuvotteluissa. Tämä aihe nousee esiin yritysneuvonnassa ja se on merkityksellinen yrityksen kehittämisessä.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden hyödyt ja mahdollisuudet huomioidaan yritysten perustamisneuvonnassa aina kun se on mahdollista. Neuvonnassa käytetään apuna vuonna 2021 toimintansa käynnistänyttä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta (YYO) ja heidän palveluitaan.

Lisäksi yhteistyössä ARVO RY:n (yhteiskunnallisten yritysten ja muiden vaikuttavuustoimijoiden liitto) ja heidän hallinnoimansa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus-hankkeen kanssa pystytään lisäämään yritysneuvojien osaamista ja yritysten tietämystä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Tästä konkreettisena esimerkkinä on koulutukset, joihin Miksein ja Uusyrityskeskuksen yritysneuvojia on osallistumassa (Yhteiskunnallisen yrityksen ohjauksen ja neuvonnan osaaja -opintojakso) ja myös selvityksessä on muut yhteistyömahdollisuudet. Lisäksi viestinnässä aihetta tullaan nostamaan entistä enemmän esiin.

Vastuullisuus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys otetaan mukaan myös yritysneuvontaa tekevien tahojen infotapahtumien ohjelmaan. Näitä järjestetään henkilökunnalle, avoimesti kaikille yrityksille sekä asiasta kiinnostuneille. Näiden toteuttamisesta on sovittu syksyllä 2022 ARVO RY:n toimitusjohtaja Susanna Kallaman kanssa. 

Hankinnat
Hankintalain (§3) keskeinen periaate on, että hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Näin ollen lain mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä kohdellaan pääsääntöisesti samoin periaattein kuin muitakin yritystyyppejä tai yhdistyksiä.  Poikkeuksena edelliseen on työkeskuksille varatut hankinnat (Hankintalaki §24, Varatut hankintasopimukset).

Yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa on kuitenkin piirteitä, joita voitaisiin huomioida tai arvioida osana julkisia hankintoja. Tällä hetkellä työllistämisehto/velvoite/arviointiperuste on yksi konkreettinen esimerkki, jota Mikkelin kaupunki jo hyödyntää. Asiaa voidaan myös helposti edistää ja tuoda tutummaksi esimerkiksi nostamalla asia esiin hankintoihin liittyvissä markkinavuoropuheluissa.

Yhteiskunnallisen yrityksen piirteitä voidaan siis käyttää tarjouspyynnössä arviointikriteereinä mutta niitä ei voi käyttää ehdottomina kelpoisuusvaatimuksina tarjoajille eikä ehdottomina vaatimuksina hankinnan sisällön osalta. Kriteerin/kriteerien täyttyminen toisi siis mahdollisesti tarjoajalle laadullisessa arvioinnissa lisäpisteitä.

Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä uusia näkökulmia ovat mm. seuraavat seikat, joiden perusteella määritelty arviointikriteeri on avattava selkeästi tarjouspyyntöön ja kerrottava samassa yhteydessä kuinka asia todennetaan ja valvotaan:

• Vaatimus siitä, että yritys toimii luotettavasti, avoimesti ja läpinäkyvästi.
• Huomioidaan hankinnassa organisaation arvot ja toiminnan lähtökohdat.
• Vaatimus siitä, että yritys käyttää vähintään puolet voitostaan oman toimintansa kehittämiseen.
   

Lisäksi tapauskohtaisesti ja harkiten (hankintalain periaatteet huomioiden) voidaan hyödyntää mm. seuraavia hankintakriteerejä:

• Suomalaisen työn liiton myöntämän merkin vaatiminen hankinnoissa vahvistaa sopimusyritysten toiminnan tarkoitusta ratkaista yhteiskunnallisia haasteita.
• Avainlippu-merkin vaatiminen hankinnoissa. Tämä lisää osana kotimaisen palvelun valitsemista ja yhteiskunnallista vaikuttamista sekä edesauttaa suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia.
• Lisäämällä kriteerejä tai bonuksia jotka sopivat näiden yritysten toiminta-ajatukseen.
   

Valtuustoaloitteessa esille nostettu suhteellisen uusi ilmiö tulee ajan mukaan yhä tunnetummaksi ja tutummaksi. Jatkossa kaupungin omat linjaukset ja strategiset päätökset määrittelevät kuinka paljon esimerkiksi em. mahdollisuuksia tullaan käyttämään ja hyödyntämään osana kaupungin hankintoja.