Kaupunginvaltuusto, kokous 7.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 112 Talousarvio vuonna 2021

MliDno-2020-1587

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Kaupunginhallitus vahvisti 11.8.2020 § 241 talousarvioraamin vuodelle 2021 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Talouspalvelut antoi palvelualueille ohjeistuksen talousarvion laatimisesta 13.8.2020.

Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2021–2024 on liitteenä. Henkilöstösuunnitelma käsitellään erikseen.

Kaupunginvaltuusto vahvisti 9.11.2020 § 93 vuoden 2021 veroprosentit seuraavasti:

  • Tuloveroprosentti 22,00 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

 

Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.

Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot ovat liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2021–2024 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin.

Päätös

Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2021 talousarvion ja taloussuunnitelman 2021- 2024 käsittelyn kaupunginjohtaja Timo Halosen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät henkilöstöjohtaja Maria Närhinen, hallintojohtaja Ari Liikanen, strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen, tekninen johtaja Jouni Riihelä, kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen. 

Asian käsittelyä jatketaan kaupunginhallituksen kokouksessa tiistaina 24.11.2020 klo 14.00 pidettävässä kokouksessa.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 14.35-14.45 ja klo 18.00-18.20

Merkitään, että vs. talousjohtaja Janne Skott saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. 

Merkitään, että Armi Salo-Oksa poistui kokouksesta ja palasi takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Hänen tilallaan kokouksessa oli varajäsen Olli Miettinen.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen ja kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen olivat paikalla tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kaupunginjohtaja Timo Halonen poistui kokouksesta ja palasi takaisin kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Esittelijänä kokouksessa toimi tuon ajan hallintojohtaja Ari Liikanen,

Valmistelija

Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Janne Skott, vs. taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2021–2024 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa talouspalvelut tekemään talousarviokirjaan teknisiä muutoksia sekä merkitsee tiedoksi liitteenä olevan koko kaupunkiorganisaation riskirekisteridokumentin.

Päätös

Asian käsittelyä jatketaan maanantaina 30.11.2020 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Merkitään, että palvelupäällikkö Helena Skopa selosti työllisyyden kuntakokeilun valmistelutilannetta kaupunginhallitukselle. 

Merkitään, että Mali Soininen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja varajäsen Juha Vuori saapui hänen tilalleen kokoukseen. 

Merkitään, että Oskari Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää

  1. hyväksyä liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2021-2024
     
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana

  • Jukka Pöyry esitti, että talousarvio palautetaan alijäämäisyyden ja ESE:n myyntiaikeiden takia uudelleen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut Jukka Pöyryn esitystä, se raukesi.
    Merkitään, että Jukka Pöyry jätti eriävän mielipiteen. 
     
  • Arto Seppälä esitti, että sivulta120 poistetaan 300.000 euron talousarviovaraus vuodelta 2021.
    Perustelut:
    • Mikkelin kaupungin tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa, ei ole syytä tehdä määrärahavarausta. Tällä hankkeella ei ole Mikkelille ja seutukunnalle elinvoimaa lisäävää vaikutusta.
    • Lahti-Mikkeli oikoratavaihtoehdon karsiminen pois 2020 itärataselvityksestä, vaikka se oli paremmuusjärjestyksessä sijoittunut Väylävirasto 28.2.2019 teettämässä1. selvityksessä uusista oikoradoista yhteiskuntataloudellisesti parhaimmaksi ”nykyratojen parantamisen” jälkeen.
    • Voimassa olevassa ratalaissa ja siihen liittyvässä LVM:n asetuksessa sekä alueiden käyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä kantavana periaatteena on, että edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä.
    • Uudessa ratalaissa 2018 todetaan mm. ” Uusi rautatie voidaan rakentaa, jos olemassa oleva rataverkko ei enää tätä liikenteen tai alueidenkäytön tarpeita eikä rataosuuden parantamisella tai muutoin liikennejärjestelmää kehittämällä voida tarkoituksenmukaisesti tyydyttää näitä tarpeita taikka poistaa tai riittävästi vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja”.
       

             Koska kukaan ei kannattanut Arto Seppälän esitystä, se raukesi. 

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Eriävä mielipide

Jukka Pöyryn eriävä mielipide:

Yleisenä arviona totean, että tämä alijäämäinen vuoden 2021 talousarvioesitys ja kaupungin talouden nykyinen tila on kestämätön.

Kun viisi vuotta sitten lähdimme uuden kaupunginjohtajan johdolla kaupunkia kehittämään, niin kyllä meidän kaikkien olisi pitänyt tietää ja ymmärtää kaupungin erittäin huono talouden tila ja suunta, sekä lähteä sitä vahvalla otteella korjaamaan. Tätä ei tapahtunut, joten kaupunki ja konserni ovat velkaantuneet erittäin pahasti. Kaupungin talous on kriisissä.

Minä silloin uskoin, että talouden velkaantumisen huono suunta voidaan vielä korjata mutta tämäkin talousarvio näyttää sen, että nykyinen esittelijä- ja päättäjäjoukko ei ole siihen pystynyt.

Tämä valtuusto on jatkanut edeltäjiensä alijäämäisten talousarvioiden ja tilinpäätösten historiaa.

Nyt esitetään ESE:n myyntiä talouden oikaisemiseen. Kokemuksesta tiedetään, että monopolina toimivan energiayhtiön myynti olisi kuntalaisia kohtaan erittäin huono asia ja kohtalokas virhe.

Esitän, että talousarvio palautetaan alijäämäisyyden ja ESE:n myyntiaikeiden takia uudelleen valmisteluun.

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se päättää

  1. hyväksyä liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2021 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2021-​2024
     
  2. hyväksyä talousarvion määrärahojen,​ tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

 

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja käyttivät puheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä.

Asiasta käydyn keskustelun aikana

  • Valtuutettu Arto Seppälä esitti valtuutettujen Kirsi Olkkosen, Olli Miettisen, Oskari Valtolan ja Petri Pekosen kannattamana sivulle 101 seuraavan tekstilisäyksen: "Vesiliikelaitos valmistelee kumppanuusmallia niin, että jätevedenpuhdistamon palvelut turvataan ja kehitetään. Asiasta päättää kaupunginvaltuusto."
     
  • Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettujen Jarno Strengellin, Raine Lehkosen ja Soile Kuitusen  kannattamana, että Mikkelin kaupunki tavoittelee Kelalle palautuvan työmarkkinatuen pienentämistä vuonna 2021 niin, että Kelalle palautuva työmarkkinatuen kuntaosuus on 2,7 miljoonaa euroa talousarviossa olevan 2,9 miljoonan sijaan. Tällä säästetään 200 000 euroa.
     
  • Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti (sivu 74) valtuutettujen Jarno Strengellin, Raine Lehkosen ja Soile Kuitusen kannattamana, että Saksalan, Naisvuoren, Kalevankankaan ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina. Laajennettu ja riittävän laajasti kaupungissa tarjolla oleva varhaiskasvatuspalvelu tukee mikkeliläisperheiden hyvinvointia ja rakentaa osaltaan Mikkelin elinvoimaa. Mikkelin elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja Mikkelissä on runsaasti vuoro ja iltatöissä olevia, laajennettua varhaiskasvatuksen palvelua tarvitsevia lasten vanhempia mm. kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla työskentelevien keskuudessa on paljon vuorotyötä tekeviä.
     
  • Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettujen Jarno Strengellin, Raine Lehkosen, Petri Pekosen ja Kirsi Olkkosen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "25.1.2021 valtuuston kokouksessa annetaan selvitys vesilaitoksen sisäisestä tarkastuksesta."
     
  • Valtuutettu Jarno Strengell esitti valtuutettu Olli Miettisen kannattamana, että kohdasta 4.4 sivulla 26 ”Tatu ja lisätulot” muutetaan kamppailuareenan käyttömaksu 20 000:sta eurosta 10 000:en euroon. Perustelu: Moni lapsi valitsee kamppailulajin kohtuullisen harrastusmaksun johdosta. 20 000 euroa jaettuna 400 harrastajalla, nostaa vuosimaksua 50 euroa / henkilö. Tämänhetkinen Koronatilanne vaikeuttaa entisestään pienituloisten perheiden rahatilannetta ja lasten harrastusmahdollisuuksia, muutaman kymmenen euron lisämaksu voi olla syy siihen, että lapsi lopettaa harrastuksen. Kaikki perheet eivät osaa tai halua hakea lasten harrastukseen saatavilla olevia rahallisia tukia. Käyttömaksu on uusi Kamppailuareenan maksu, joten 10 000 euron käyttömaksu on kompromissi, eikä vaikeuta kamppailuareenan liikuntaseurojen tai harrastajien toimintaa kerralla liikaa. Koronavirusepidemia on vaikuttanut negatiivisesti kamppailuareenan harrastajamääriin ja samalla myös Kamppailuareenan liikuntaseurojen tuloihin, joten käyttömaksua tulee kohtuullistaa ja puolittaa pohjaesitystä 10 000 euroon.
     
  • Valtuutettu Jarno Strengell esitti valtuutettu Taina Harmoisen kannattamana, että kohdasta 6.10 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy / sivulta 57 kohdasta ”Toimintaan liittyvät riskit ja niihin varautuminen” poistetaan seuraava lause ”mikäli mahdollisesti edelleen vapautuvia tiloja ei kyetä vuokraamaan, kannattavasti ulkopuolisille tahoille, on kustannusriski kannettava yhdessä Esedun ja omistajan kanssa”. Perustelu: Esedu vuokraa vain osaa Oppilaitoskiinteistöt Oy tiloista, eikä ole ainoa Oppilaitoskiinteistöjen vuokralainen, muita vuokralaisia ovat muun muassa Uutta Elämää toimintakeskus, ESSOTE ja Jukurit. Ei ole Esedun vika, jos vuokranantaja Oppilaitoskiinteistöt Oy ei kykene vuokraamaan tyhjäksi jääviä tiloja. Esedun talous on tiukalla, henkilökuntaa on viime vuosina vähentynyt noin 200, joista irtisanottuja on noin 50 henkilöä, joten on kohtuutonta vaatia vain Esedua osallistumaan Oppilaitoskiinteistöt Oy:lta tyhjiksi jäävien tilojen kustannuksiin.
     
  • Valtuutettu Raimo Heinänen esitti valtuutettu Jussi Marttisen kannattamana toimenpidealoitteen, että alijäämäinen talouarvio vuodelle 2021 oikaistaan ja tulee saattaa tasapainoon tai ylijäämäiseksi.
     
  • Valtuutettu Juha Vuori esitti valtuutettujen Olli Miettisen, Oskari Valtolan ja Eero Ahon kannattamana suunnitelmavuosien 2022-2023 investointeihin seuraavaa: ”Kalevankankaan ensilumenladun suunnitteluun/rakentamiseen investointi rahaa vuosille 2022 (200.000 euroa) ja 2023 (100.000 euroa)”.
     
  • Valtuutettu Pekka Pöyry esitti valtuutettujen Jaakko Väänäsen, Olli Miettisen, Kirsi Olkkosen, Heikki Nykäsen, Petri Pekosen ja Tapani Korhosen kannattamana sivulle 93 taulukon alle seuraavan tekstilisäyksen: ”Valtuusto varautuu seuraamaan tiemäärärahojen käyttöä ja tarvittaessa määrärahaa korotetaan. Tieverkko on tärkeimpiä elinvoimatekijöitä ja siksi tiemäärärahan raamimuutoksella ei saa olla vaikutusta tiestön kunnossapitoon. Vuosien -22 ja -23 tiemäärärahojen raami käsitellään vuosittain TA:n yhteydessä.”
     
  • Valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettujen Petri Pekosen, Kirsi Olkkosen ja Soile Kuitusen kannattamana, että sivulla 14 oleva teksti kohdassa Kaupungistuminen muutetaan muotoon "Vuonna 2017 Mikkelissä asui n. 54400 asukasta ja näistä 38400 kantakaupungin alueella. Kantakaupungin väkiluku on lisääntynyt viime vuosina n. 500 asukkaalla, vaikka samaan aikaan kaupungin väkiluku vähenee 300 henkeä vuosittain. Vuodessa 5000 asukasta muuttaa kaupungin sisällä. Kaupungin tulee tasapuolisesti kehittää koko kaupungin aluetta. Mikkeli tähtää siihen, että monipaikkaisuus tuo Mikkelille entistä enemmän elinvoimaa ja verotuloja, ja että Mikkelin väkiluku ei laske, vaan asettuu minimissään vuoden 2016 tasolle vuonna 2040. Erityistä huomiota kiinnitetään etätyötiloihin ja niiden tarjontaan edullisesti sekä helpottamalla ja nopeuttamalla lupamenettelyjä, joissa vapaa-ajan asuntoja muutetaan ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi. Mikkeli hyödyntää mahdollisuuksien mukaan EU-rahoitusta ja EU:n elpymisvälinettä monipaikkaisen asumisen kehittämisessä ja ihmisten houkuttelussa asumaan Mikkelissä ympäri vuoden."
     

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 17.11-17.45.

  • Valtuutettu Jukka Pöyry esitti, että talousarvio palautetaan alijäämäisyyden ja ESE:n myyntiaikeiden takia uudelleen valmisteluun.
     
  • Valtuutettu Raine Lehkonen esitti, että kohdasta 6.10 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy sivulta 57 poistetaan lause otsikon "Toimintaan liittyvät riskit ja niihin varautuminen" alta "Mikäli mahdollisesti edelleen vapautuvia tiloja ei kyetä vuokraamaan kannattavasti ulkopuolisille tahoille, on kustannusriski kannettava yhdessä Esedun ja omistajan kanssa." Esedulla on valtuuston 15.12.2012 hyväksymä sopimus Oppilaitoskiinteistöjen ja Mikkelin kaupungin välillä. Sopimuksen mukaan Esedulle ei voi koitua kuluja tiloista, joita se ei käytä, eikä tarvitse, vaan kustannukset kantaa Mikkelin kaupunki. Lisäkulut tiloihin tarkoittaisi työntekijöiden irtisanomista. Kolmikantasopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. On otettava huomioon myös toinen omistajakunta Pieksämäki.
     
  • Valtuutettu Raimo Heinänen esitti valtuutettujen Jussi Marttisen, Arto Seppälän ja Jukka Pöyryn kannattamana, että investointiohjelman sivulta 117 poistetaan Porvoo - Kouvola radan 2,7 miljoonan tukeminen. Edunvalvonta ja tuki pitäisi keskittää Lahti - Heinola - Mikkeli oikorataan. 
     

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä.

  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Jaakko Väänäsen muutosesitys sivulle 14 (teksi muutos) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 12 jaa ääntä, 38 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 21.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Jarno Strengellin muutosesitys sivulle 26 kohtaan 4.4. "Tatu ja lisätulot" (kamppailuareenan käyttömaksun muuttaminen 20 000:sta eurosta 10 000:en euroon) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jarno Strengellin esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa ääntä, 16 ei ääntä Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 22.
     

Merkitään, että valtuutettu Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen päätökseen, joka on samansisältöinen kuin hänen esitys.

  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Jarno Strengellin muutosesitys sivulle 57 kohtaan 6.10 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy ”Toimintaan liittyvät riskit ja niihin varautuminen” (lauseen poistaminen) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jarno Strengellin esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 26 jaa ääntä, 23 ei ääntä ja kaksi tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 23.
     

Merkitään, että valtuutettu Jarno Strengell jätti eriävän mielipiteen päätökseen, joka on samansisältöinen kuin hänen esitys. 

  • Valtuutettu Raine Lehkosen muutosesitystä sivulle 57 kohtaan 6.10 Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy ”Toimintaan liittyvät riskit ja niihin varautuminen” (lauseen poistaminen) ei kannatettu, joten se raukesi.
     

Merkitään, että valtuutettu Raine Lehkonen jätti eriävän mielipiteen päätökseen. 

  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Satu Taavitsaisen muutosesitys sivulle 66 (Kelalle palautuvan työmarkkinatuen pienentäminen) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Satu Taavitsaisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä, 13 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 24.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Satu Taavitsaisen muutosesitys sivulle 74 (Saksalan, Naisvuoren, Kalevankankaan ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Satu Taavitsaisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 32 jaa ääntä ja 19 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 25.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Pekka Pöyryn muutosesitys sivulle 93 (tekstilisäys taulukon alle) hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Arto Seppälän muutosesitys sivulle 101 (tekstilisäys) hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Juha Vuoren muutosesitys sivulle 121 (suunnitelmavuosien 2022-2023 investointeihin Kalevankankaan ensilumenladun suunnitteluun/rakentamiseen investointi rahaa vuosille 2022 (200.000 euroa) ja 2023 (100.000 euroa)) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Juha Vuoren esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä, 14 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 26.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Raimo Heinäsen muutosesitys sivuille 117 ja 121 (Porvoo - Kouvola radan 2,7 miljoonan tuen poistaminen) hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Raimo Heinäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa ääntä, 6 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 27.
     
  • Valtuutettu Jukka Pöyryn esitystä, että talousarvio palautetaan alijäämäisyyden ja ESE:n myyntiaikeiden takia uudelleen valmisteluun ei kannatettu, joten se raukesi.

    Merkitään, että valtuutettu Jukka Pöyry jättti seuraavan eriävän mielipiteen päätökseen:
    "Yleisenä arviona totean, että tämä alijäämäinen vuoden 2021 talousarvioesitys on kaupungin nykytilaan nähden kestämätön.
    Kun viisi vuotta sitten lähdimme uuden kaupunginjohtajan johdolla kaupunkia kehittämään, niin kyllä meidän kaikkien olisi pitänyt jo silloin nähdä ja ymmärtää kaupungin erittäin huono taloudellinen tila ja suunta, sekä lähteä sitä vahvalla otteella korjaamaan.
    Tätä ei tapahtunut joten kaupunki ja konserni ovat velkaantuneet erittäin pahasti. Emokaupungin velka on noin 300 miljoonaa ja konsernivelka huikeat 580 miljoonaa euroa.
    Valitettavasti on todettava, että nykyinen johtaja- esittelijä- ja päättäjäjoukko ei ole pystynyt taloutta eikä sen suuntaa korjaamaan. Taas on jatkettu alijäämäisten talousarvioiden ja tilinpäätösten sekä velkaantumisen historiaa.
    Nyt esitetään ESE:n myyntiä taseen oikaisemiseen. Kokemuksesta tiedetään, että monopolina toimivan energiayhtiön myynti on kuntalaisia kohtaan erittäin huono asia ja kohtalokas virhe. ESE:n myynnillä päästäisiin vain muutama vuosi eteenpäin ja sen jälkeen kaupungin talouden tilanne olisi nykyistäkin huonompi."
     

Muut kaupunginhallituksen esitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettujen Jarno Strengellin, Raine Lehkosen, Petri Pekosen ja Kirsi Olkkosen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "25.1.2021 valtuuston kokouksessa annetaan selvitys vesilaitoksen sisäisestä tarkastuksesta."
Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 

Valtuutettu Raimo Heinänen esitti valtuutettu Jussi Marttisen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "Alijäämäinen talouarvio vuodelle 2021 oikaistaan ja tulee saattaa tasapainoon tai ylijäämäiseksi." 
Puheenjohtaja totesi, että toimenpidealoite on ristiriidassa ja laajentaa tehtyä päätöstä (hallintosääntö 118 §), joten se raukeaa.

Merkitään, että pykälän käsittelyn alussa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kertoi, että talousarviokirjan sivun 27 korjattu versio on lähetty sähköpostilla etukäteen. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko menettely hyväksyä. Hyväksyttiin.

Merkitään, että valtuutettu Minna Pöntinen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana ja samalla varavaltuutettu Pekka Heikkilä poistui kokouksesta. 

Merkitään, että valtuutettu Veli Liikanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja samalla varavaltuutettu Jukka Saikkonen saapui kokoukseen. 

Merkitään, että valtuutettu Kerttu Hakala poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja samalla varavaltuutettu Pekka Heikkilä saapui kokoukseen. 

Merkitään, että valtuutettu Juhani Oksman poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 21 - 27.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 21.00-21.05.

Tiedoksi

Talouspalvelut

Liitteet


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.