Kaupunginvaltuusto, kokous 7.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 114 Laajennetun varhaiskasvatuksen ja vuorohoidon keskittäminen

MliDno-2020-2128

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 22.6.2020 § 231 Talous- ja tulevaisuusohjelmasta (Tatu), jota valmisteltiin touko-kesäkuussa kaupunginhallituksen johdolla. Valmistelutyötä tehtiin eri valmisteluryhmissä.

Tatu-ohjelman tuloksena on tehty listaus niistä asioista, joiden avulla ja joita toteuttamalla Mikkelin kaupunki vastaa nyt ja tulevaisuudessa sille annettuun palvelutehtävään siten, että talous on kestävällä pohjalla. Valmisteluryhmät valmistelivat säästö- ja sopeutustoimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettavaksi.

Varhaiskasvatuksen Tatu-alatyöryhmä valmisteli muun muassa vuorohoidon ja laajennetun varhaiskasvatuksen keskittämistä.

Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa on ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen tarve vähentynyt reilussa neljässä vuodessa noin 40 lapsella. Laajennettua varhaiskasvatusta tarjotaan tarpeeseen nähden laajasti ja toimintoja olisi syytä keskittää.

Saksalan päiväkodin (avoinna klo 5.00-23.00) tiloihin mahtuu lapsia melko vähän, suhteessa laajennetun aukiolon tarpeeseen Mikkelissä yleensä. Jotta kaikki laajennettua aukioloa tarvitsevat lapset saadaan sijoittumaan hyvin, on suunnitelmana muuttaa Naisvuoren päiväkoti Saksalan päiväkodin kriteereillä auki olevaksi päiväkodiksi eli klo 5.00-23.00 jo elokuusta 2021 alkaen. Vastaavasti Saksalan päiväkoti muuttuisi päiväaikaan toimivaksi päiväkodiksi eli klo 6.30-17.00. Ajatuksena olisi myös, että Kalevankankankaan päiväkoti muuttuisi päiväaikaan toimivaksi eli klo 6.30-17.00. Lisäksi jatkettaisiin Lähemäen päiväkodin aukioloaikaa tunnilla klo 20:een saakka. Päiväkoti Vilttihattuun on mahtunut jo tänä syksynä laajennettua aukioloa tarvitsevien perheiden lapsia.

Toiminnan keskittämisen säästö henkilöstön osalta on noin 150 000 euroa vuositasolla.

Päiväkotien henkilöstöä on kuultu: Saksalan 29.9., Naisvuoren 1.10., Kalevankankaan 13.10. ja Lähemäen henkilöstöä 4.11.2020.

Huoltajia on kuultu: Saksalan 6.10., Naisvuoren 8.10. sekä 4.11. ja Kalevankankaan huoltajia 27.10.2020. Huoltajien kuulemismuistiot ovat liitteenä.

Asiasta on tehty lapsivaikutusten arviointi, joka on liitteenä. Lapsivaikutusten arviointia varten on muun muassa lapsille tehty kysely. Kyselyssä heiltä kysyttiin: Onko sinusta/teistä kiva tulla tänne hoitoon? Mikä täällä päiväkodissa on kivointa? Miltä sinusta tuntuisi, jos nyt vaihtaisit toiseen päiväkotiin hoitoon? 

Kyselyissä Saksalan ja Naisvuoren päiväkotien yli 3-vuotiaista lapsista, suuri osa oli sitä mieltä, että nykyiseen päiväkotiin on kiva tulla. Osan lasten mielestä toiseen päiväkotiin siirtyminen ei tuntunut kivalta vaihtoehdolta. Toisaalta kuitenkin oli myös useita lapsia, joiden mielestä toiseen päiväkotiin siirtymisen ajatus tuntui hyvältä. 

Varhaiskasvatuksen laatu kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on arvioitu tasaisesti hyväksi vuosina 2019 ja 2020 suoritettujen arviointien mukaan. Näin ollen lapsivaikutusten arvioinnissa sekä Nykytila 0:ssa että Ratkaisuvaihtoehto 1:ssä oppimisen edellytykset, varhaiskasvatusympäristön turvallisuus ja terveys ovat hyvät. Molemmissa vaihtoehdoissa myös lasten fyysinen hyvinvointi toteutuu. Sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi saattaa kuitenkin joillakin lapsilla ainakin aluksi heikentyä, jos lapsi siirtyy tutusta varhaiskasvatusympäristöstä uuteen ympäristöön, jossa uutta ovat toimintakulttuuri, varhaiskasvattajat sekä kaverit. Siinä tapauksessa, jos siirrytään isompana ryhmänä toiseen päiväkotiin, kuten Saksalan päiväkodin kohdalla tapahtuisi, säilyisivät lapsilla osittain samat kaverit. 

Muutoksessa osalla perheistä lähipäiväkoti vaihtuisi kauemmasksi. Nykytilanteessakaan kaikilla perheillä ei ole mahdollista saada paikkaa lähipäiväkodista. Lapsen päivän ja matkan (noin 2,5 km) pituus kasvaa niillä Naisvuoren ja Kalevankankaan perheillä, jotka asuvat lähellä päiväkotia. Vanhemmilla on huoli päiväkotiin kuljettamisesta, jos perheellä on yksi auto tai ei autoa ollenkaan käytettävissä. 

Naisvuoren erityistä tukea tarvitsevien lasten päiväkotipaikkaan ei kaavailla muutosta, vaan tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien lasten paikat on tarkoitus säilyttää edelleen päiväkodin pienryhmässä. Osalla lapsia voi koulupolun mukainen esiopetus- ja varhaiskasvatuspaikka muuttua. Toisaalta taas muutoksen myötä osa lapsista voi siirtyä lähipäiväkotiin, joka on mahdollisesti lapsen koulupolun mukainen. Vilttihattuun siirtyvät lapset, jotka ovat käyttäneet Vilttihattua ja jotakin toista päiväkotia, kahden päiväkodin sijaan tulisi mahdollisuuksien mukaan yksi päiväkoti.  

Esitetty muutosvaihtoehto vaikuttaisi tällä hetkellä noin 100 lapseen ja heidän perheeseensä, kun lapset joutuisivat vaihtamaan yksiköstä toiseen. Ihmissuhteet ja ympäristö vaihtuisivat ja olisi totuttava uuden yksikön ja uusien ihmisten tapaan toimia. Tämä olisi niin sanottu kertaluonteinen muutos, joka koskisi tällä hetkellä näissä yksiköissä olevia lapsia ja heidän perheitään.  

Tällä hetkellä eri yksiköissä saattaa olla iltaisin esimerkiksi 1-2 lasta ja yksi työntekijä heidän kanssaan. Ajanjaksolla 1.9.-14.10.2020 klo 18.30 tarkasteltiin lasten määriä Saksalan, Naisvuoren, Kalevankankaan ja Lähemäen päiväkodeissa seitsemänä iltana, yhtenä päivänä viikossa eri viikonpäivinä. Tarkasteltuna jaksona ei eri päiväkodeissa ollut yhteensä seitsemänä iltana yhtään lasta. Kahdeksana iltana oli yksi lapsi ja yksi työntekijä. Viitenä iltana oli kaksi lasta ja yksi työntekijä. Yhtenä iltana yhdessä yksikössä oli kolme lasta ja kahtena iltana neljä lasta ja kaksi työntekijää. Viitenä iltana on 5-7 lasta ja 1-3 työntekijää. Keskitettäessä toimintoja, sen lisäksi, että henkilöstöresurssia voitaisiin kohdentaa oikein, olisi lisäksi mahdollista useamman lapsen leikkiä ja toimia myös iltaisin yhdessä. 

Vuorohoidon tarve on vähentynyt viime vuosina ja laajennettua varhaiskasvatusta tarjotaan tällä hetkellä tarpeeseen nähden kovin laajasti ja toimintaa olisi syytä keskittää. Pelkästään Kalevankankaan muuttaminen päiväaikaan toimivaksi ei riitä, vaan lisäksi olisi tehtävä myös muut vuorohoidon ja laajennetun varhaiskasvatuksen keskittämisen muutokset, jotta kaikki lapset mahtuisivat tarpeensa mukaiseen varhaiskasvatukseen. 

Vuorohoitoa ja laajennettua varhaiskasvatusta keskitettäessä olisi hyvällä muutoksen suunnittelulla ja ennakoimisella varhaiskasvatuksen ammattilaisten mahdollista luoda yhdessä vanhempien kanssa turvallinen muutoksen polku päiväkodista toiseen siirryttäessä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle vuorohoidon ja laajennetun varhaiskasvatuksen keskittämistä siten, että Kalevankankaan ja Saksalan päiväkotien aukioloaika muutettaisiin klo 6.30-17.00 väliselle ajalle, Lähemäen päiväkodin aukioloaikaa jatkettaisiin tunnilla klo 20:een ja Naisvuoren aukioloaika muutettaisiin klo 5-23.00 väliselle ajalle.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Petri Tikkanen esitti Hanne Vainion ja Juha Hakkaraisen kannattamana ”Esitän, että Saksalan, Naisvuoren ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina seuraavasti: Saksala 5-23, Naisvuori 6-22 ja Lähemäki 5.30-19.”

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Petri Tikkanen on tehnyt esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää esitystä äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Tikkasen esitystä äänestävät Ei. Selonteko keskustelusta ja äänestysesityksestä hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) Jaa-ääntä (Taina Harmoinen, Eero Aho, Janne Strengell, Jenni Kolmisoppi, Kirsi Pokkinen ja Harri Haavikko), neljä (4) Ei-ääntä (Petri Tikkanen, Hanne Vainio, Juha Hakkarainen ja Vesa Nessling) ja yksi tyhjä-ääni (Saara Vauhkonen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Petri Tikkanen, Juha Hakkarainen ja Hanne Vainio jättivät asiasta eriävät mielipiteet.

Eriävä mielipide

Petri Tikkasen eriävä mielipide:

Esitän, että Saksalan, Naisvuoren ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina seuraavasti: Saksala 5-23, Naisvuori 6-22 ja Lähemäki 5.30-19

Juha Hakkaraisen ja Hanne Vainion eriävä mielipide:

Esitämme, että Saksalan, Naisvuoren ja Lähemäen päiväkotien aukioloajat säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina. Saksala 5-23, Naisvuori 6-22 ja Lähemäki 5.30-19. Laadukkaat perheitä lähellä olevat varhaiskasvatuspalvelut luovat Mikkelin elinvoimaisuuden pohjan. Saksalan laajennettu aukiolo palvelee teollisuudessa, kaupan alalla, kuljetus alalla ja terveydenhuollossa vuorotyötä tekeviä vanhempia. Lapsen etu on saada olla tutussa hoitopaikassa. Toimivaa ei pidä rikkoa.

Valmistelija

Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja, Pirjo.Vartiainen@sivistys.mikkeli.fi
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle vuorohoidon ja laajennetun varhaiskasvatuksen keskittämistä siten,​ että Kalevankankaan ja Saksalan päiväkotien aukioloaika muutettaisiin klo 6.30-​17.00 väliselle ajalle,​ Lähemäen päiväkodin aukioloaikaa jatkettaisiin tunnilla klo 20:een ja Naisvuoren aukioloaika muutettaisiin klo 5-​23.00 väliselle ajalle.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Soile Kuitunen esitti Jarno Strengellin kannattamana, että Saksalan, Naisvuoren, Kalevankankaan ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina seuraavasti: Saksala klo 5-23, Naisvuori klo 6-22, Kalevankangas klo 5.30-20 ja Lähemäki klo 5.30-19. Laajennettu ja riittävän laajasti kaupungissa tarjolla oleva varhaiskasvatuspalvelu tukee mikkeliläisperheiden hyvinvointia ja rakentaa osaltaan Mikkelin elinvoimaa. Mikkelin elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja Mikkelissä on runsaasti vuoro- ja iltatöissä olevia, laajennettua varhaiskasvatuksen palvelua tarvitsevia lasten vanhempia mm. kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla työskentelevien keskuudessa on paljon vuorotyötä tekeviä.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Soile Kuitusen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Armi Salo-Oksa, Mali Soininen, Petri Pekonen, Jukka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Minna Pöntinen, Jyrki Koivikko, Pekka Pöyry) ja 3 ei-ääntä (Soile Kuitunen, Arto Seppälä, Jarno Strengell).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle vuorohoidon ja laajennetun varhaiskasvatuksen keskittämistä siten,​ että Kalevankankaan ja Saksalan päiväkotien aukioloaika muutettaisiin klo 6.30-​17.00 väliselle ajalle,​ Lähemäen päiväkodin aukioloaikaa jatkettaisiin tunnilla klo 20:een ja Naisvuoren aukioloaika muutettaisiin klo 5-​23.00 väliselle ajalle.

Päätös

Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Satu Taavitsainen esitti valtuutettujen Raine Lehkosen, Jaana Vartiaisen ja Soile Kuitusen kannattamana,​ että Saksalan, Naisvuoren, Kalevankankaan ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina. Laajennettu ja riittävän laajasti kaupungissa tarjolla oleva varhaiskasvatuspalvelu tukee mikkeliläisperheiden hyvinvointia ja rakentaa osaltaan Mikkelin elinvoimaa. Mikkelin elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja Mikkelissä on runsaasti vuoro- ja iltatöissä olevia, laajennettua varhaiskasvatuksen palvelua tarvitsevia lasten vanhempia mm. kaupan alalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla työskentelevien keskuudessa on paljon vuorotyötä tekeviä.

Edelleen valtuutettu Nina Jussi-Pekka esitti valtuutettu Heli Kauppisen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Nina Jussi-Pekan esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 jaa ääntä, 10 ei ääntä ja yksi valtuutettu oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 6.

Edelleen valtuutettu Taina Harmoinen esitti valtuutettujen Eero Ahon ja Marja Kaupin kannattamana, että

"Valtuusto päättää päätösvaltansa mukaisesti seuraavien keskusta-alueen päiväkotien toiminnasta:

• päiväkodit Kalevankangas ja Saksala toimivat jatkossa ns. päiväaikaan toimivina päiväkoteina

• päiväkodit Naisvuori ja Lähemäki toimivat jatkossakin laajennetun aukioloajan päiväkoteina.

Päiväkoteihin kohdistuvat muutokset astuvat voimaan 1.8.2021."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä kaksi poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutettujen Taina Harmoisen ja Satu Taavitsaisen esityksistä. Ne jotka kannattavat Taina Harmoisen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Satu Taavitsaisen esitystä äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 32 jaa ääntä, 17 ei ääntä, yksi tyhjä ääni ja yksi valtuutettu oli poissa. Liite 7.

Puheenjohtaja totesi, että Taina Harmoisen esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Taina Harmoisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä, 35 ei ääntä, 8 tyhjää ääntä ja yksi valtuutettu oli poissa. Liite 8.

Puheenjohtaja totesi, että Taina Harmoisen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 6 - 8.

Merkitään, että valtuutettu Satu Taavitsainen jättti seuraavan eriävän mielipiteen päätökseen:
"Haluan, että Saksalan, Kalevankankaan, Naisvuoren ja Lähemäen päiväkodit säilyvät nykyisellään laajennetun aukioloaikojen päiväkoteina. Nämä ovat auki aamuvarhaisesta iltamyöhään, ja niiden palveluja käyttävät perheet, joiden vanhemmat käyvät vuorotyössä. Näiden päiväkotien palveluita tarvitsevat ne ihmiset, jotka pitävät huolta yhteiskunnan huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, he työskentelevät mm. kaupan alalla, kuljetusalalla, teollisuudessa, sosiaali- ja terveysalalla ja turvallisuusalalla. Näitä töitä ei voida tehdä kotoa käsin, vaan on oltava etulinjassa hoitamassa sairaita, varmistamassa yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta ja elintarvikkeiden saatavuutta sekä pitämässä huolta yleisten tilojen siisteydestä ja hygieenisyydestä.

Haluan, että Mikkelissä voi elää hyvää elämää ja viettää toimivaa arkea. Pidän todella ikävänä ja vääränä sitä, että kaupunki heikentää vuorotyötä tekevien lapsiperheiden arkea, enkö voi sellaista hyväksyä. Lapsiperheet ovat aivan oikeutetusti olleet vihaisia ja kysyneet, miksi maksaa veroja Mikkeliin. Jos tuttu vuorohoitopaikka lakkaa ja se siirtyy toiselle puolelle kaupunkia, voivat ongelmat olla ylitsepääsemättömiä. Äidin tai isän on jäätävä pois töistä, koska perheessä ei ole toista tai ensimmäistäkään autoa. Lapsiperheille järjestetyissä päivähoidon kuulemistilaisuuksissa tuli hyvin selkeästi esille se, että vanhemmat kokivat jaksamispulaa käydä vuorotyössä, jos päivähoitopaikka on kaukana ja palvelu ei tue heidän arkeaan. He toivat esille myös sen, että jos lapsi joutuu vaihtamaan hoitopaikkaa, niin vanhemmat eivät ota vastaan vuorotyötä. Kaupunginhallituksen esitys vaikeuttaa työnantajien mahdollisuutta saada osaavaa työvoimaa.

Mikkelin kaupungin tahtotila tulisi olla sama, joka säädetään varhaiskasvatuslaissa: palvelu tarpeen mukainen, lähellä perheitä ja aukioloajat tarpeen mukaan ja aina etusijalla lapsen etu. Mikkelissä pitäisi vähentämisen sijaan lisätä entisestään vuorohoitopaikkoja, jolloin perheiden arki helpottuisi. Mielummin pientä ja lähellä kuin suurta ja kaukana!

On väärin säästää lapsilta ja samaan aikaan maksaa puoli miljoonaa euroa vuodessa tyhjään lentokenttään. Taloustieteen nobelisti James Heckman on tutkimuksessaan (2006) tarkastellut nuoriin kohdistuneiden investointien tuottavuutta. Tutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuneet auttamis- ja tukitoimet tuottavat paremmin kuin mitkään muut investoinnit. Suurimmat taloudelliset hyödyt saavutetaan 0—3-vuotiaisiin suunnatuilla toimenpiteillä ja seuraavaksi suurimmat tuotot 4—5-vuotiaisiin kohdistuneilla toimenpiteillä. Myös kouluikäisiin ja kouluiän ylittäneisiin suunnattujen investointien taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä. Tutkimustulosten mukaan investoinnit lapsiin ja nuoriin ovat kannattavia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja lasten ja perheiden palveluihin käytetty raha tuottaa  moninkertaisen tuoton. Varhaislapsuudessa tehdyt tukitoimet ovat sosiaalisesti kestäviä ja tasa-arvoisia.

Lapsen etu ei ole joutua vaihtamaan päivähoitopaikkaa, jolloin tutut aikuiset ja kaverit vaihtuvat, tuttu ympäristö muuttuu. Lapsia ei voi riepotella kuin heittopusseja milloin minnekin riippuen uhkaavasta kaupungin kassavajeesta. Lapsissa ja nuorissa on Mikkelin tulevaisuus. Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Kaupungin tavoite on ollut saada yhä enemmän lapsiperheitä muuttamaan Mikkeliin, yhä enemmän lapsia osallistumaan varhaiskasvatukseen, yhä useamman ihmisen käyvän töissä ja yhä enemmän vähennettyä liikenteen päästöjä, mikä tarkoittaa, että hyvän arjen elämiseen Mikkelissä ja päivähoitopaikan saamiseksi ei pidä joutua ostamaan toista autoa.  Lapsiperheitä ei houkuta tulla sellaiseen kaupunkiin, jossa uutiset ovat vain lapsilta leikkaavia, kun esimerkiksi Kuopiossa uutiset ovat kasvusta ja lisäämisestä uutisoivia. Hyvä vetää puoleensa hyvää ja Mikkeli on surkeilla päätöksillään lapsiperheitä kohtaan ulkoistanut itsensä kasvusta.

Koronan jälkeinen aika tulee korostamaan pientä ja lähellä olevaa - enemmin kuin suurta ja kaukana olevaa. Niissä kaupungeissa, jotka ovat suunnanneet katseensa jo koronan jälkeiseen aikaan, on ymmärretty lähipalvelut. Ennen vanhaan kaupunkeja viemäröitiin, nyt niitä palveloidaan. Tämä tulee Mikkelissä ymmärtää ja siirtyä viemäröinnin ajasta palveloimisen aikakauteen. Minulle on tärkeää monipuolisten palveluiden turvaaminen kaikille mikkeliläisille sekä tasa-arvoisen kaupunkikehityksen varmistaminen. Haluan vahvistaa lapsiperheiden turvaa ja toivoa tulevaisuuteen, rakentaa hyvinvointia Mikkeliin. Varsinkin vaikeina aikoina tärkeää on päätöksenteon inhimillisyys. Ensi vuonna sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa tarvitaan runsaasti tehostettua ja erityistä tukea koronan aiheuttamista tekijöistä lasten ja nuorten selviytymiseksi.

Mikkeli on saanut valtiolta koronatukea peruspalveluiden järjestämiseen ja harkinnanvaraista valtionosuutta koronasta selviytymiseksi. Kiitos tästä Sanna Marinin hallitukselle! Tämän 18 miljoonan ylimääräisen rahallisen tuen ansiosta vuoden 2020 tilinpäätös tulee olemaan Mikkelille ihan kohtuullinen. Valtion taholta on viestitetty kunnille, että nyt ei ole aika leikata palveluja vaan elvyttää ja auttaa ihmisiä selviämään tästä vaikeasta tilanteesta. Tarvitaan yhteishenkeä, myötätuntoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jätän eriävän mielipiteen, koska leikkaaminen lapsilta on yksikertaisesti niin väärin ja osoittaa kaupungilta erittäin huonoa harkintakykyä.

Mikkelin kaupunki pääse tavoitteisiinsa vahvistaa elinvoimaansa ja asukasmääräänsä, kun päätöksenteossa otetaan huomioon se, että elinvoima sisältää myös pehmeämpiä arvoja, kuten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Asukkaiden viihtyvyyteen ja kiintymykseen omaa kaupunkiaan kohtaan vaikuttaa paljolti kokemus hyvästä elämästä. Mikkelin elinvoiman ytimessä tulee olla elinvoimaiset, hyvinvoivat ihmiset ja ennen kaikkea lapset ja nuoret."

Merkitään, että valtuutettu Raine Lehkonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Merkitään, että varavaltuutettu Jukka Rossi saapui kokoukseen valtuutettu Juhani Oksmanin tilalle tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että sivistysjohtaja Virpi Siekkinen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. 

Tiedoksi

Sivstyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/varhaiskasvatus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.