Lupa- ja valvontajaosto, kokous 17.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 31 Oikaisuvaatimus rakennusluvan 12-0473-A jatkoajan hylkäävästä päätöksestä, kiinteistö 491-407-002-0004

MliDno-2020-1887

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistön 491-407-0002-0004 omistajat ovat asiamiehen kautta tehneet lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen rakennustarkastaja Janne Tervon päätöksestä 08.09.2020 § 545, jolla on todettu, ettei kyseiselle tilalle vuonna 2012 myönnetyn rakennusluvan 12-0473-A mukaisten töiden aloittamiselle voi saada määräajan pidennystä.

Kiinteistön omistajilla on oikeus hakea muutosta töiden aloittamisen määräajan pidentämistä koskevaan päätökseen. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 vuorokauden määräajan kuluessa.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan vain muutosta rakennustarkastajan päätökseen. Perusteluna esitetään se, että koronatilanteen takia rakennustöitä ei ole aloitettu.

Kiinteistölle on 27.07.2012 myönnetty rakennuslupa kahden asuinrakennuksen ja autotalli-varaston sekä jätevesijärjestelmän rakentamiseen. Rakennustyöt olisi tullut aloittaa viimeistään 11.08.2015. Aloittamisen määräaikaa on siirretty 30.06.2015 tehdyllä rakennustarkastajan päätöksellä 11.08.2017 saakka. Rakennusluvassa edellytetty aloituskokous on pidetty 7.6.2017. Luvan voimassaoloa rakennustöiden loppuun saattamiseksi on jatkettu rakennustarkastajan 15.08.2017 tekemällä päätöksellä kolmella vuodella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 143 §:n mukaan, jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi pidentää luvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Rakennustarkastaja on todennut 13.8.2020 paikan päällä käynnin yhteydessä, että rakennustyötä ei ole lainkaan aloitettu.

Maankäyttö- ja rakennuslain 149 c §:n mukaan rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun ryhdytään rakennuksen perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentamiseen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun ryhdytään rakenteiden tai rakennusosien purkamiseen tai rakentamiseen.

Rakennustöiden aloittamiseksi katsotaan lain perusteella ainoastaan tosiasiallisiin rakennustoimenpiteisiin ryhtyminen. Aloittamisilmoituksen tekeminen tai aloituskokouksen järjestäminen eivät sellaisenaan merkitse rakennustöiden aloittamista rakennusluvan voimassaolon kannalta merkityksellisellä tavalla. Aloituskokouksen järjestäminen ei siten tarkoita, että yhtiölle olisi muodostunut hallintolain 6 §:ssä tarkoitettu oikeutettu odotus (luottamuksensuoja) siitä, että rakennustyöt olisi katsottu aloitetuksi ja rakennuslupa olisi ollut uutta jatkoaikaa haettaessa edelleen voimassa. Tästä asiasta on korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös (KHO:2019:78).

Rakennustyöt olisi siis tullut aloittaa myönnetyn voimassaoloajan pidennyksen mukaisesti viimeistään 11.08.2017. Töiden aloittamista koskevaa määräaikaa voi pidentää enintään kahdella vuodella. Kun rakennustöitä ei ollut aloitettu pidennetyn määräajankaan kuluessa, lupa on rauennut. Uutta pidennystä aloittamisen määräajalle ei maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voi myöntää, vaan hakemus on tullut hylätä.

Rakennustöiden loppuun saattamiseksi annetulla uudella määräajalla ei ole merkitystä, koska rakennustöitä ei ole lainkaan aloitettu ja rakennuslupa on sen johdosta rauennut.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Lupa- ja ja valvontajaosto päättää hylätä oikaisuvaatimuksen rakennustarkastaja Janne Tervon päätöksestä 08.09.2020 § 545, jolla on hylätty jatkoaikahakemus kyseiselle tilalle vuonna 2012 myönnetyn rakennusluvan 12-0473-A mukaisten töiden aloittamiselle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Maanomistajat

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Jos hallintopäästöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, saa päätökseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 192.1 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antopäivä on kirjattu kohtaan tiedoksianto asianosaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on annettu maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.