Kuvaus
Mäntyharjun Särkemäen kylässä Särkemänjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön 507-406-1-141 (Timonmäki) omistaja esittää vapaamuotoisella Mäntyharjun kunnalle osoittamallaan 11.5.2022 päivätyllä hakemuksella kiinteistöllä sijaitsevan suuren metsälehmuksen rauhoittamista luonnonsuojelulain 26 § mukaisesti luonnonmuistomerkiksi. Metsälehmus sijaitsee kiinteistön länsilaidalla noin 60 metrin päässä Särkemänjärven rantaviivasta Potunmäen etelärinteessä. Lehmuksen ympäristössä kasvaa myös muita, pienempiä metsälehmuksia ja muuta lehtomaisuutta ilmentävää kasvillisuutta. Metsälehmusmetsikön eteläpuolella on aiemmin sijainnut järeistä kuusista muodostunut kuusikko, joka on muutamia vuosia sitten hakattu. Hakkuu on oletettavasti muuttanut myös metsälehmusmetsikön valaistus- ja kosteusolosuhteita. Hakemuksen mukaan lehmus on todennäköisesti yli sata vuotta vanha ja Suomen suurin. Puun ympärys on rinnankorkeudelta mitattuna noin 235 cm, ja latvus kohoaa noin 34 metrin korkeuteen.
Suomen suurimpia puita on mitattu ja kartoitettu eri toimijoiden toimesta eri ajankohtina. Esimerkiksi vuonna 2015 on mitattu Metsämiesten Säätiön apurahan turvin ennestään tunnettuja suurikokoisia puita ja kartoitettu yhteensä 587 puuta erityisesti Etelä-Suomesta. Tämän kartoituksen mukaan Suomen paksuin metsälehmus löytyi Helsingistä. Ympärysmittaa puulla oli peräti 698 cm. Vuonna 2021 Metsälehdessä julkaistiin artikkeli Suomen suurimmista puista. Artikkelin mukaan Suomen korkein metsälehmus kasvaa Salossa ja on korkeudeltaan 36,5 metriä. Tarkempia tietoja Suomen suurimmista puista löytyy mm. Dendrologian Seuran kokoamasta teoksesta Vihreät Jättiläiset - Suomen suurimmat puut vuodelta 2021.
Kiinteistön omistaja hakee puun rauhoittamista luonnonmuistomerkiksi metsälehmuksen korkean iän ja poikkeuksellisen suuren koon perusteella, ja pyytää lisäksi arvioimaan puun maisemallista ja kulttuurillista merkitystä. Luonnonsuojelulain 23 §:n mukaan ”Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Viranomaisen tai laitoksen on huolehdittava luonnonmuistomerkin merkitsemisestä selvästi havaittavalla tavalla.”
Luonnonsuojelulain 26 §:n mukaan ”Kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 §:ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Luonnonmuistomerkin merkitsemisestä ja rauhoituksesta on voimassa, mitä 23 §:ssä säädetään.” Mikkelin seudun ympäristölautakunta toimii Mäntyharjun kunnan viranomaisena, joka päättää luonnonsuojelulain 23 § ja 26 § mukaisesta luonnonmuistomerkin perustamisesta. Vaikka Timonmäen lehmus ei olekaan Suomen suurin, se on poikkeuksellisen korkea ja sillä on merkitystä Potunmäen etelärinteen lehtomaisen kasvillisuuden vaatiman pienilmaston ylläpitämisessä. Kiinteistön omistaja on nimennut lehmuksen Fenix-lehmukseksi kiinteistöllä sijaitsevan loma-asunnon nimen mukaan.
Luonnonmuistomerkin sijainti on esitetty päätöksen liitteenä olevassa kartassa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Kyseinen suurikokoinen metsälehmus täyttää luonnonsuojelulain 23 §:ssä mainitut luonnonmuistomerkin kriteerit. Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 §:n mukaisesti rauhoittaa tilalla 507-406-1-141 (Timonmäki) Mäntyharjussa sijaitsevan suuren metsälehmuksen sen harvinaisen suuren koon (korkeuden) ja maisemallisen merkityksen perusteella. Rauhoitus koskee myös puun juuristoa ja puun lähiympäristöä siltä osin, kuinka kauas puun pääjuuriston arvioidaan ulottuvan (vähintään 3 metriä puun rungosta). Tältä alueelta myöskään maaperää ei saa vahingoittaa.
Tieto luonnonmuistomerkin perustamisesta välitetään Mäntyharjun kuntaan, Maanmittauslaitokselle ja Metsähallitukselle, ja luonnonmuistomerkki merkitään kunnan toimesta selvästi erottuvalla tavalla.