Kaupunkikehityslautakunta, kokous 21.3.2023

Kuvaus

Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat selvittänyt kunnan kiinteän tietoliikenneverkon laajentamista haja-asutusalueille EU-rahoitteisen ”Kestävän kasvun ohjelman” kautta. Rahoituksen edellytyksenä on valtion, kuntien ja alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen yhteinen panostus tietoliikenneverkon kehittämiseen. Mikkelin kaupunki on tutkinut laajentumiselle sopivia hankealueita painottaen synergiaetuja mm. maankäytön kannalta.

Selvityksen tuloksena kaupunki tulee ensin päättämään tietoliikenneverkon hankealueista. Rahoituksesta tehdään erillinen päätös.

Verkko on tarkoitus toteuttaa valokuidulla, joka mahdollistaa 100 Mbit/s nopeuden ja seuraavan sukupolven nopeat yhteydet 1 Gbit/s. Maakuntaliiton ja kuntien lisäksi selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Järvi-Suomen Energia, MPY telecom ja Blue Lake Communications.

Taustaa

Etelä-Savon maakuntaliitto on todennut selvityksessään ”Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkko”, että nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneverkkoyhteydet ovat keskeinen alueellinen kilpailukyky- ja elinvoimatekijä. Ne luovat edellytykset alueiden kaikelle elinkeinotoiminnalle ja menestymiselle, asukkaiden sujuvalle arjelle sekä monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työskentelyn edistämiselle.

Harvaan asutuilla alueilla nopeiden tietoliikenneverkkojen tarve korostuu palveluiden ja muiden toimintojen digitalisoinnin edetessä. Toimivien yhteyksien merkitys koko maassa on korostunut kevään 2020 aikana, jolloin merkittävä osa suomalaisista siirtyi etätyöskentelyyn koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen myötä.

Harvaan asutuilla alueilla haasteena on nopeiden yhteyksien ja riittävän tiedonsiirtokapasiteetin rakentaminen markkinaehtoisesti, koska asiakaspotentiaali on pieni ja välimatkat suhteellisen pitkiä. Harvaan asuttu Etelä-Savo on malliesimerkki tämän kaltaisesta alueesta. Yhteyksien kehittämisessä oleellista on hyödyntää koko maakunnan asiakaspotentiaali mukaan lukien yli 50 000 vapaa-ajan asuntoa. Tietoliikenneverkkojen kehittämismahdollisuuksien ja tarjolla olevan asiakaspotentiaalin näkökulmasta ei ole merkitystä, onko kyseessä loma-asunto vai vakituinen asunto.

Etelä-Savolle ominainen loma-asutus ja sen mukanaan maakuntaan tuoma kausiväestö eivät ole vain potentiaalisia asiakkaita uusille tietoliikenneyhteyksille. Ne ovat myös merkittävä voimavara maakunnan kehittämiselle monipaikkaisen asumisen ja työskentelyn yleistymisen myötä. Edellytyksenä tälle on kehitykselle nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet. Kaiken kaikkiaan yhteyksien kehittämiseksi tarvitaan lisää tietoa kehittämismahdollisuuksista ja uusia toimintamalleja, perinteiset sektori- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä julkista tukea.

Hankkeiden rahoittamista ohjaava Laki kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta (1262/2020) on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Lakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 3.2.2022. Muutoksen myötä tukea voi saada vain kiinteän laajakaista yhteyden rakentamiseen. Kestävän kasvun ohjelman rahoitusta laajakaistahankkeille on varattu valtion tukea 15 milj. € vuodelle 2022 ja valtion talousarvioesityksen mukaan tukea varataan lähes 17 milj. € vuodelle 2023

Suunnitelmalla nostetaan maakunnan valmiutta hakea tukea yhteyksien rakentamiseen siinä vaiheessa, kun hallitusohjelman (10.12.2019) mukainen uusi paremmin ohjattu laajakaistatukilaki valmistuu ja sen mukaiset tuet tulevat haettavaksi. Lisäksi tavoitteena on rakentaa etenemismalli Etelä-Savon tietoliikenneverkon kehittämiseksi, osana maakunnan digitaalisten valmiuksien kehittämistä.

Kustannukset

Laajakaistahankkeiden valmistelua ohjaa laki kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta, jossa on määritelty, että Traficomin tuen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta maksuosuuttaan vastaavalla osalla. Kunnan maksuosuus on lain mukaan 33 %, 22 % tai 8 %. Kuntien maksuosuuksia on tarkennettu valtioneuvoston asetuksella kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetuksen mukaan Mikkelin maksuosuus on 33 % tukikelpoisista kustannuksista, valtion avustuksen osuus on 33 % ja toteuttajan osuus 34 %.

Alustavan arvion mukaan tavoitteellisen tietoliikenneverkon kustannusarvio on 35-45 milj. euroa. Se jakautuu kahteen osaan; tilaajaverkon osuus on 25 -30 milj. euroa ja runkoverkon 10 -15 milj. euroa.

Runkoverkkona on tarkoitus hyödyntää Järvi-Suomen Energian säävarmaa sähköverkkoa, jonka yhteyteen yhtiö on rakentanut valokuituverkon. Toteuttaja voi periä verkkoon liittyviltä asiakkailta liittymismaksua ja näin rahoittaa tilaajaverkon rakentamista.

Lain mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat:

1. syntyneet tukihakemuksen vireilletulon jälkeen;
2. syntyneet nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta;
3. välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuinpaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa.
    

Tukikelpoisia ovat myös loma-asunnoille ja yrityksille rakennettavat yhteydet.

Kestävän kasvun ohjelman rahoitus

Markkina-analyysissa Traficom vahvistaa tukikelpoiset alueet, joille voidaan myöntää valtion tukea kiinteiden yhteyksien rakentamiseen. Markkina-analyysien tuloksien pohjalta voidaan valita hankealueet, joille haetaan toteuttaja maakuntaliiton kilpailutuksella. Tarjouksissa voidaan hakea toteuttajaa koko kunnan alueelle tai kokonaisuus voidaan jakaa pienempiin osiin. Tarjoajat ilmoittavat tarjouksissaan haettavan valtion tuen määrän ja määrittävät tarkemmin hankealueen sekä sille suunnitellun verkon ominaisuudet. Vasta tarjouskilpailun myötä kunta saa selville todellisen oman rahoitusosuuden määrän. Kunta voi vielä tarjoutumisien ja tuen saajan valinnan jälkeen vetäytyä pois hankkeesta, jos kustannukset ovat liian korkeat.

Hankeen eteneminen

1. Kunta tekee päätöksen hankealueesta
2. Maakuntaliitto avaa valtion tuen haun kunnan päätöksen mukaiselle hankealueelle, haun on oltava auki vähintään neljä viikkoa
3. Toteuttajat tekevät hanke-ehdotuksensa ja toimittaa ne maakuntaliitolle
4. Maakuntaliitto valitsee (joulukuun maakuntahallitus) toteuttajan, joka toteuttaa hankkeen kokonaistaloudellisesti edullisimmin hakuilmoituksessa mainittujen vertailuperusteiden mukaisesti (samalla selviää hankkeen kustannukset)
5. Kunta tekee sitovan päätöksen omarahoitusosuudestaan ja osallistumisestaan hankkeeseen
6. Toteuttaja tekee rahoitushakemuksen Traficomille
7. Traficom tekee rahoituspäätöksen
    

Käytännössä verkkojen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2023. Verkkojen tulee olla valmiita 6/2026 mennessä. Kunnan maksu osuus on oltava maksettu ennen kuin hankkeelle valittu toteuttaja toimittaa viimeisen maksatushakemuksen Traficomille. Näin ollen kunnan rahoitusosuutta voidaan jakaa useammalle vuodelle. Tarkempi aikataulu verkkojen rakentamiselle ja rahoituksesta tiedetään, kun maakuntaliitto on valinnut hankkeen toteuttajan valtion tuen hakumenettelyssä.