Valmistelija
Päivi Rahikainen, kaavoittaja, paivi.i.rahikainen@mikkeli.fi
Kuvaus
Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 26. päivänä toukokuuta 2020 päivätyn ja 18.11.2021 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Muutos koskee Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelista 123, katu-, puisto-, pysäköinti-, ja suojaviheralueita.
Suunnittelualue
Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Lähemäen kaupunginosassa, Juvantien varrella. Kohde sijaitsee muutaman kilometrin etäisyydellä Hallitustorista koilliseen. Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 3,9 hehtaaria.
Kaavalle asetetut tavoitteet
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle sopiva uudis- ja täydennysrakentaminen. Tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa mahdollistetaan täydennysrakentaminen siten, että alueelle muodostuu tasapainoinen ja viihtyisä asuinympäristö. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle kaksi- ja kolmikerroksista omakoti-, kerrostalo- ja / tai rivitalorakentamista.
Kaupunkiympäristölautakunta määritteli kaavaehdotuksen tavoitteet kokouksessaan 19.11.2020 § 140, jonka pohjalta nyt laadittu kaavaehdotus on.
Hankkeen käynnistyminen ja kaavaprosessi
Asemakaavan muutos on tullut vireille 8.1.2020 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.2.2020 asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 5.
Asemakaavan muutoksesta laadittiin kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat vaihtoehto 1 (Ve1) matala rakentaminen (2-3 krs) ja vaihtoehto 2 (Ve2) korkea rakentaminen (2-4 krs). Luonnokset erosivat toisistaan lähinnä rakennusoikeuden ja kerroskorkeuden osalta.
Asemakaavan muutosluonnokset olivat nähtävillä 15.7 – 15.9.2020 välisenä aikana. Lausunnot ja vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 9.
Lausunnot koskivat mm:
- kaupungin ensimmäisen puurivitalon suojelua ja siitä annettavia määräyksiä, esim. kerroskorkeuden ja rakennuksessa tehtävien muutostöiden osalta.
- yleiskaavan mukaisen viheryhteystarpeen järjestämistä, merkintätapaa ja leveyttä ekologisena käytävänä
- meluselvitystä sekä selvitystä pilaantuneista maista.
- liiketontin kerroskorkeutta ja rakennusoikeuden määrää.
Kaupunkiympäristölautakunta määritteli maankäytölliset tavoitteet laadittavalle kaavaehdotukselle kokouksessaan 19.11.2020 § 140.
Asemakaavan muutosehdotus laadittiin matalan vaihtoehdon pohjalta siten, että Juvantien ja Pajakadun kulmassa sijaitsevan liikerakennuksen kerrosluku on kaksi (II). Rakentamattomien tonttien osalta kerrosluku on kolme (III).
Kaavaratkaisun sisältö
Alue on osoitettu Asuinrakennusten korttelialueena (A), alueelle esitetään rakennusoikeutta noin 8500 kerrosalaneliömetriä. Kokonaisrakennusoikeuden määrä tehokkuudella 0,37 kasvaa voimassa olevaan asemakaavan nähden noin 2700 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluvuksi esitetään II – III kerrosta.
Osa korttelista 123 esitetään katualueeksi samoin osia suojaviheralueista. Autopaikkojen korttelialue (LPA) alueen koillisnurkalla muutetaan asumiseen.
Pajakadun ja Juvantien kulmassa sijaitsevan liiketontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseen. Alueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Rakennusoikeutta 1000 k-m2 vastaten tonttitehokkuutta 0,59.
Liiketontin osalta käyttötarkoituksen muutos asumiseen edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Sopimus tulee allekirjoittaa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.
Pajakadun ja Alasinpolun kulmassa sijaitsevalle rivitalotontille sallitaan uuden kaksikerroksisen rivitalon rakentaminen. Alueella sijaitseva puurivitalo suojellaan.
Metsäisen alueenosan säilyttämisellä korttelialueen keskivaiheilla turvataan se, ettei kenenkään elinolosuhteet kohtuuttomasti muutu. Alue sopii sijaintinsa vuoksi myös viheryhteyskäytäväksi.
Rakentamattomien tonttien osalta kaavaluonnoksessa esitetään rakennusoikeutta noin 4300 kerrosalaneliömetriä.
Alueelle laaditaan erillinen sitova tonttijako, koska asuinrakennuksille varatun korttelin sitova jako pienehköihin tontteihin saattaa vaikeuttaa tiiviin ja matalan asuinrakentamisen tai erilaisten yhtiömuotojen toteuttamista. Tällaisissa kortteleissa tonttijako on usein tarkoituksenmukaista laatia erillisenä vasta myöhemmin, kun rakennussuunnitelmat ovat tarkentuneet.
Suunnittelualue on pääasiassa yksityisten omistuksessa. Kaupunki omistaa Juvantien varrella sijaitsevan tontin ja puistokaistaleen sekä alueen koillisnurkalla sijaitsevan pysäköintialueen.
Katualueiden ja tonttien muodostusosien luovutukset tehdään, kun kaava on saanut lainvoiman.
Rakennusten kattomuotoina hyväksytään harjakatot, pulpettikatot, aumakatot ja tasakatot sekä kaksoispulpettikatot. Samassa rakennuksessa saa olla eritasoisia osia kerrosluvun sallimissa rajoissa.
Arviolta uusia asuntoja syntyy n. 80 kpl ja asukkaita muuttaa alueelle noin 160 henkilöä (arvio). Autopaikkojen mitoittavaksi tekijäksi tulee asuntojen lukumäärä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) korttelia 16 ja osaa korttelia 123 sekä katu-, puisto-, ja suojaviheralueita sekä pysäköintialuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen sekä asettaa sen julkisesti nähtäville, sekä pyytää viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, teleoperaattorit, Riihisaari - Savonlinnan museo, Mikkeli-Seura ry, Mikkelin seudun ympäristöpalvelutsekä sekä Mikkelin kaupunki: Vesilaitos, museotoimi sekä Infra-aluepalvelut, maaomaisuus-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltopalvelut -yksiköiltä.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Hannu Tullinen esitti, että muilta osin kaava tulee hyväksyä, mutta kaava-alueen tontin 5 rakennusoikeudeksi tulee määrätä 680 kerros-m2. Jaana Vartiainen kannatti Hannu Tullisen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hannu Tullisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Pertti Karhunen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho, Jukka Härkönen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Katariina Asikainen) ja 4 ei ääntä (Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Leena Kontinen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Petri Pekonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.