Kaupunginhallitus, kokous 11.4.2022

Kuvaus

Valtuutettu Jarno Strengell ym. esittivät 17.5.2021 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkelin kaupungin taajama - alueella oleville lammille tehdään kuntokartoitus sekä selvitetään huonokuntoisten lampien kunnostamisen mahdollisuus, mitä toimenpiteitä kunnostaminen vaatisi ja mitä se maksaisi.

Olisi hyvä selvittää miten ja millä kustannuksella esimerkiksi lähdeperäinen kirkas lampi olisi mahdollista saada lähes alkuperäistä vastaavaan kuntoon.

Myös lammen ympärille kasvaneiden tiheiden virkistyskäyttöä haittaavien kasvustojen karsimis- ja kunnostuskustannukset tulisi selvittää.

Edellä mainittu yhteen tiedostoon koottu tieto on tärkeä poliitikoille ja virkamiehille, joilta Mikkelin asukkaat asiaa tiedustelevat. Lisäksi tieto on tärkeä kuntalaisille, jotka kyseisten lampien lähettyvillä asustelevat eli miten heidän kaupunginosansa kehittyy ja mahdollisesti paranee.

Osa asukkaista haluaisi esimerkiksi lisätä kotilammellaan tapahtuvaa oleskelua, uintia ja kalastusta, mutta huonokuntoinen lampi saattaa heikentää harrastustoiminnan määrää.

Osa lammista on mennyt huonoon kuntoon 1900- luvun teollisuuden raaka-aineiden jätelampina, veden tulo- ja poisvirtaukseen tulleiden muutoksien johdosta sekä pinnoitetuilta alueilta syntyvien hulevesikuormitusten johdosta.

Pienilläkin kustannuksilla pystytään samaan hyviä tuloksia aikaan. Esimerkiksi 2019 Myrkkylammen veden laatua parannettiin ilman kemikaaleja, heittämällä lampeen 1000 mutapalloa, jotka sisälsivät keinosavea, maitohappobakteereja, hiivoja ja erilaisia sieniä. Toiminnalla pystyttiin sitomaan muun muassa fosforia ja ravinteita lammen pohjalle painuvaan sedimenttiin sekä parantamaan veden kirkkautta. Kustannus oli noin 3000 euroa.

Esimerkkilampia joiden tila- ja kunnostuskustannukset olisi hyvä selvittää: Laihalampi, Pankalampi, Urpolanlampi, Laajalampi, Moisionlampi, Särkilampi, Karjalampi, Kaihunlahti, Myrkkylampi, Likolampi, Hanhilampi, Kovalanlampi, Suojalampi, Kinnarinlampi ja Tuppuralanlampi.

Edellä mainittu selvitystieto ei muutamassa vuodessa oleellisesti vanhene, joten tietoa voi käyttää hyödyksi myöhemmin myös muissa vastaavissa kysymyksissä, selvityksissä, toimenpiteissä ja talousarviosuunnitelmissa.

Järviwikistä löytyy osasta Mikkelin lammista tietoa, mutta ei sitä tietoa mitä lammen kunnon parantamiseksi pitäisi tehdä ja mitkä olisivat kunnostamiskustannukset.

Järviwikiin olisi hyvä lisätä Mikkelin taajama – alueen kaikki lammet joilla on virallinen nimi sekä lammen hoitoon ja kunnostukseen liittyvät hankesuunnitelmat, joilla veden laatua ja ympäristöä on parannettu tai parannetaan.

Jarno Strengell
Kaupunginvaltuutettu
Mikkeli

Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Kerttu Hakala"

Kuvaus

Mikkeli edistää aloitteessa esille tuotuja tavoitteita osana vuosittain tehtävää hallintokuntien toiminnan suunnittelua.

Vuonna 2021 on aloitteessa mainituista lammista selvitetty Likolammen, Naistinginlammen, Pankalammen ja Hanhilammen hydrologiaa, vedenlaatua sekä kuormitusrakennetta ja hoitotarvetta osana vuosina 2020-2021 toteutettua Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitykseen liittyvää Rainman -hanketta.

Hankkeessa on tuotettu 7- nimisen joen varrelle tarkentavaa tietoa mm alueen altaiden marfologiasta hydrologiasta ja ulkoisen kuormituksen syntyyn liittyvistä tekijöistä varsinkin hulevesikuormituksen ja hulevesien hallinnan tarpeeseen nähden.

Hankkeessa kertynyt julkaistu aineisto on saatavissa toistaiseksi Rainman -hankkeen sivuilla osoitteissa:

https://keep.eu/projects/23726/Towards-higher-adaptive-cap-EN/

http://projects.gtk.fi/rainman

Osana Rainman -hanketta on tehty syvyyskartoitukset Mikkelin lammissa. (Alainen, Naistinki, Pankalampi , Hanhilampi ). Käynnistyvään Pursialan PV suojelusuunnitelmaan liittyen tehtiin vastaava kartoitus myös Urpolanlammella.

Keskeinen Mikkeliä ja em.  lampien hoitoa koskeva aineisto on julkaistu Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä, kun päivitys viedään käsiteltäväksi kaupungin hallintoelimiin.

https://www.mikkeli.fi/kuulutukset/hanhikankaan-pohjavesialueen-suojelusuunnitelman-nahtaville-asettaminen

Lampien vedenlaadun turvaamisessa   keskeisin tehtävä on   rajoittaa   vesistöihin johdettavaan ulkoisen kuormituksen määrää.  Kaupunkiympäristössä kyse on yleensä   huleveden mukana kulkeutuvasta kuormituksesta. Tähän liittyviä toimia on toteutettu vuosina 2015 – 2021 välisenä aikana mm Kaihunlahteen aiemmin hulevesiä purkaneilla ja Pitkäjärveen laskevilla hulevesialueilla. Uusista suunnittelussa tai lupavaiheessa olevista hankkeista voidaan mainita Urpolanlammen hulevesiallas. Myös Likolammen osalta mahdollisia hoitotapoja on taustoitettu tuoreilla selvityksillä ja tarkentamalla tietoja lammen kuormitusrakenteesta.

Kaupunkilampien hoidon suunnittelu alkaa näillä näkymin 7- nimisen joen latvoilta Naistingin kunnostuksesta. Alueelle on toteutettu vuonna 2021 ensimmäinen vesiensuojelukosteikko, jolla tavoitellaan hulevesikuormituksen laadullisen hallinnan ohella linnuston elinolosuhteiden parantamista. Varsinaisen Naistingin ranta- ja vesialueella toteutettavia toimia suunnitellaan paraikaa hallintokuntien kesken.

Osasta aloitteessa mainituista lammista ei ole saatavilla tuoreita tietoja lampien vedenlaadusta. Kunnan ympäristövalvonta lisää muita aloitteessa tarkoitettuja lampia vuoden 2022 näytteenotto-ohjelmaan siltä osin kun lammista ei ole saatavissa alle 5 vuoden sisällä otettuja edustavia näytteitä. Mikkelin keskustaajaman lammista laaditaan myös yleiskuvaukset järviwikiin vuoden 2022 aikana.

Ympäristövalvonnan viranomaistehtäviin liittyvästä edistämisnäkökulmasta lampien hoitoa tulisi edistää varsinkin kantakaupungin yleiskaavaan alueidenkäyttövarauksiin kirjatun kaupunkivihreän luonnonmukaisuutta ja -tilaisuutta korostavan alueidenkäytön ohjaustavan mukaisesti. Toimintatapa on kirjattu   kaupunginvaltuuston 2019 tekemän päätöksen kaavan hyväksymisestä vuodelta (kaupunginvaltuusto 17.6.2019 § 75) liiteaineistoon.

https://www.mikkeli.fi/sisalto/palvelut/kaavoitus/vahvistuneet-kaavat/kantakaupungin-osayleiskaava-2040

Kaupunkilampien kunnostuksen painopiste tulisi lähitulevaisuudessa ohjata resurssien sallimissa puitteissa sellaisiin lampiin, joiden pintaveden laadun parantamisella pystytään turvaamaan myös pintavedestä rantaimeytymällä syntyvän pohjaveden laatua. Esimerkkinä tällaisesta on Pankalampi, jonka vedenlaatu on heikentynyt, ja jonka kautta vedet päätyvät Hanhijokea pitkin Hanhilampeen Hanhilammen pohjavesialueelle. Osa Hanhilammen vedestä puolestaan suotautuu pohjavedeksi. Kaupunkialueella on myös lampia, joissa vesikasvillisuuden määrä on syystä tai toisesta, usein lampea mataloittavan kiintoaineksen kerääntymisen ja siitä johtuvan lammen mataloitumisen seurauksena lisääntynyt ja lammet ovat saaneet kosteikon piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi Laihalampi ja Naistinki. Kasvillisuuden lisääntymisen myötä lammen virkistyskäyttömahdollisuudet vähenevät mutta kosteikoilla on taajamaympäristössä merkitystä hulevesitulvien tasaajana ja hulevesikuormituksen vähentäjänä koska kosteikkolampien kasvillisuus sitoo tehokkaasti ravinteita. Näin ollen kosteikkomaisilla vesistöillä on merkitystä näiden vesistöjen alapuolisten vesistöjen vedenlaadulle.

Laihalammen kunnostussuunnitelmat

Laihalammelle on tehty alustava yleissuunnitelmatasoinen tarkastelu eri kunnostusvaihtoehdoista 2013.

Alustavat verottomat kustannukset ovat tuolloin vaihdelleet tehottomimmasta parhaimpaan oletettuun tulokseen 213 000-466 000 € välillä. Kustannusarvioihin on sisältynyt suuria epävarmuuksia.

Hanketta ei ole viety eteenpäin.

Mikkelin taajama-alueen lampien vesialueiden ja maa-alueiden omistussuhteet ovat monipuoliset. Alueen omistajina toimivat Mikkelin kaupungin lisäksi yksityiset maaomistajat, valtio ja osakaskunnat.

Kaupunki toimii vain omistamillaan alueilla. Mikkelin taajama-alueiden lammet ovat Mikkelin seudun erittäin monipuolisen luonnonolosuhteiden vuoksi erilaisia olosuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan, joka taas vaikuttaa tehtäviin toimenpiteisiin niin veden laadun kuin rantojen raivauksen osalta.

Ekologinen verkosto

Vesistöjen ranta-alueet ovat tärkeä ekologisen verkoston osa. Rantavyöhyke tarjoaa eri eliöstölajeille rikkaan kasvuympäristön ja on niille luonteva kulkureitti alueelta toiselle siirryttäessä. Rantakasvillisuus hillitsee ilmastonmuutoksen aiheuttamia säiden ääri-ilmiöitä. Rantoja tulee tarkastella monipuolisesti eri näkökulmia huomioiden. Esimerkiksi Laihalammen rantojen raivauksessa alueelle jätetään lintujen pesinnän kannalta tärkeitä suojapaikkoja.

Taajamametsät

Taajamalampien ympäristön taajamametsiä hoidetaan Mikkelin alueella taajamametsien käyttö ja hoitosuunnitelma 2011-2021 mukaisesti. Uuden taajamametsien hoitosuunnitelman tekeminen aloitetaan tänä vuonna 2022.

Puistot

Puistojen kohdalla vesistöjen rantoja hoidetaan alueen hoitoluokan mukaisesti. Normaalisti risukkoa poistetaan alueittain kolmen vuoden välein. Kyseistä raivausta tehdään jatkuvasti taajamalampien ympäristössä. Esimerkkinä, Laihalampi, Pankalampi, Likolampi, Kaihun ympäristö, Laajalampi, Pitkäjärvi, Urpolanlampi ym.

Tällä hetkellä lampiin rajoittuvien puistojen ylläpidon raivauskustannukset sisältyvät yhtenä tehtävänä yleisten alueiden alueurakoihin ja yhden tehtävän erillistä summaa ei ole saatavissa.

Alueurakan tehtävän ”risukon raivaus” ja ”puiden leikkaus” mukaan Metsä-Sairilan jäteasemalle vietiin vuonna 2021 puistoista ja katualueilta raivattua risua haketettavaksi 135 autokuormaa. Lukuun ei sisälly taajamametsistä haketettu risu ja pienpuusto.