Kaupunginhallitus, kokous 13.3.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 104 Valtuustoaloite niittyjen lisäämiseksi Mikkelin kaupungin alueella

MliDno-2022-5363

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Veli Liikanen ym. esittivät 17.10.2022 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Esitämme, että Mikkelin kaupunki alkaa hoitaa entistä useampia avoimia alueita, puistoja, pihoja ja tien pientareita niittyinä.

Mikkelin uudessa kaupunkistrategiassa valittiin tavoitteeksi edistää perinnebiotooppien säilymistä ja taata luonnon monimuotoisuus. Vähälajinen nurmikko on paitsi kallis hoitaa, myös yksipuolinen ympäristö. Nurmikkoalueiden kuivuudenkesto on huonompi kuin pidemmän, monipuolisemman kasvuston. Samoin rajuista sateista niitty selviää nurmikkoa pienemmillä hoitotoimenpiteillä.

Monissa muissa Euroopan maissa puistoissa ja pientareilla on jo kiinnitetty huomiota monilajisuuteen. Niittykaistaleet voivat olla varsin näyttävä ja mielenkiintoinen osa virkistysalueita, ja toisaalta läpi kesän kukkiva luonnonniitty on myös mainio ympäristö monille pölyttäjille. Suomessa esimerkiksi Lappeenrannassa on lisätty niittyjä kaupungin alueella.

Avoimista tai puoliavoimista ympäristöistä valitaan kokeilualueita, joilla nurmikonleikkuu jätetään pois ja korvataan vuosittaisella loppukesän niitolla. Uudelleen perustaminen kotimaisilla niittykasveilla arvioidaan myös. Esitämme, että ennen seuraavaa kesäkautta (2023) on tehty sekä koonti että kokeilualueiden valinta.

Myös kustannukset tai säästöt on tärkeää selvittää. Näin jo kesällä 2023 niin kuntalaiset kuin alueillamme asuvat hyönteiset ja linnutkin pääsisivät nauttimaan entistä monimuotoisemmasta (kaupunki)luonnosta.

Mikkelissä 17.10.2022

Veli Liikanen

Jarmo Lautamäki, Minna Pöntinen, Heli Kauppinen,
Nina Jussi-Pekka, Olli Marjalaakso, Anu Kokkonen,
Satu Taavitsainen, Katriina Noponen, Risto Rouhiainen,
Antti Pakarinen, Anne Hujala, Kati Häkkinen,
Suvi Kähkönen-Valtola, Juha Ropponen, Armi Salo-Oksa,
Pirkko Valtola, Jenni Oksanen, Tomi Sikanen,
Jarno Strengell, Eero Aho, Laura Hämäläinen,
Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Markku Kakriainen,
Jatta Juhola, Hannu Tullinen, Jenni Tissari,
Petri Tikkanen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Merkitään, että kokouksen sihteerinä tämän pykälän ajan toimi kaupunginlakimies Tarja Poikolainen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään helmikuussa 2023.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, marko.vuorinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungissa on tehty pitkäjänteisesti työtä ja tutkimusta niittyjen ylläpidosta ja rakentamisesta. Ensimmäiset tutkimushankkeet ja kokeilut luonnon ympäristöistä ja niityistä tehtiin Suomen Akatemian ja Teknillisen korkeakoulun hankkeena Laihalammella ja Pankalammella 1980- luvun lopulla. Tutkimusalue Pankalammenpuisto rakennettiin 1989-1991 välisenä aikana. Rakentamisen jälkeinen niittykasvillisuuden seuranta kesti muutamia vuosia. Alueen hoidossa käytettin mm. lampaita. Ongelmallinen lampaiden tarhaaminen johti 2010- luvulla alueen lammasaitauksen muuttumiseksi koirapuistoksi.

Niityt ja pellot ovat yksi osa monipuolista viherympäristöä, jolla tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Tutkimusten myötä viime aikoina on yleisessä keskustelussa noussut esiin pölyttäjien väheneminen ja niille sopivien elinympäristöjen kato. Niityt ja avoimet elinympäristöt sijaitsevat mosaiikkimaisesti eri puolella kaupunkirakennetta. Mikkelissä viheralueiden monipuolisuus edesauttaa ja tukee pölyttäjien ja hyönteisten suosimien elinympäristöjen säilymistä ja kehittymistä. Toisaalta kaupungin tiivistyminen ja täydennysrakentaminen vähentävät ja pirstovat yleisiä ja yksityisiä viheralueita.

Puistojen niityt:

Niittyinä hoidettavia alueita/ kohteita on Mikkelissä lähes 40 kpl, yhteensä n. 30 ha. Viherhoitoluokituksessa nämä niityt ovat B2-alueita. Niityt niitetään vuosittain elo-syyskuussa, vasta niittylajiston kukinnan ja siementämisen jälkeen. Niittojäte kerätään pois maaperän köyhdyttämiseksi ja kuljetaan Metsä-Sairilaan hyödynnettäväksi (mm. biokaasun valmistus).

Niittyjen koossa ja lajistossa on runsaasti vaihtelua ja monesti taustalla on maankäytön historiaa.  Osa niittyalueista on entisiä peltoja esim. Savisillan alueen laajat niittyalueet. Jotkin kohteet ovat ns. uusniittyjä, jotka on perustettu viherrakentamisella niityiksi esim. Annilan ja Karilan alueen niityt. Tuoreimmat uusniityt ovat viime syksynä Kaihunlahden rantaraitin varrelle kylvetty metsäniitty ja tänä kesänä lakkautetun Heilajoen leikkipaikalle kylvettiin kuivan kasvupaikan siemenseos. Naisvuoren Green Flag kohteessa osia on muutettu niityksi. Toki näiden kehittymisessä kukkivaksi niityksi menee jokunen vuosi.

Avoimet alueet

Niittymäisiä elinympäristöjä tarjoavat myös ns. avoimet alueet, jotka sijaitsevat usein vesistöjen rannoilla. Alueet raivataan ja osin niitetään vuosittain. Nämä hoitotoimet tehdään elo-lokakuussa. Myös näitä kohteita on Mikkelissä lähes 40 kpl, pinta-ala yhteensä n. 18 ha.

Maisemapellot

Mikkelissä on kaksi maisemapeltoa, jotka osaltaan tarjoavat elinympäristöjä mm. hyönteisille ja linnuille. Pellot muokataan ja kylvetään keväisin, talven yli ne ovat kasvipeitteisinä.  Kenkäveron maisemapeltoon kylvettiin 2022 mesi- ja perhospelto siemenseos ja Ristiinan Sotakoulunrannan maisemapellolle koristekukkaseos, joka sekin suosii hyönteisiä. Myöhäisestä kylvöajankohdasta ja kesän kuivuuden vuoksi molemmat pellot alkoivat kukkia vasta syyskuussa.

Arvoniityt

Savisillassa sijaitseva Riutan niitty (0,9 ha) on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Tätä Rokkalan kartanon entistä hevoshakaa on hoidettu lammas laidunnuksella vuodesta 2011 lähtien.

Kaupungin vieraslajilinjauksen mukaisesti kaikilta niittyalueita torjutaan vieraslajit.

Pölytyspesät:

Mikkelin kaupunki tekee yhteistyötä mehiläiskasvattajien kanssa pölyttäjäpesien sijoittamisesta asemakaava-alueelle. Tällä hetkellä sopimukset ovat Kenkäveron maisemapellon laidassa, Urpolan aarimaan lähellä ja Oravinmäen täyttömaa-alueella sijaitsevista pölytyspesistä.

Katujen piennaralueet

Varsinaisia niittyjä (B-hoitoluokka) katualueella on n 2,5 ha. Pitempänä nurmikkona (A3-hoitoluokka) on n 115 ha.

Katujen piennaralueiden ns. puominiitossa on kokeiltu kesällä 2022 uutta toimintatapaa, jonka tavoitteena on säästää niittylajistoa ja lisätä monimuotisuutta. Piennarniittojen ensimmäinen leikkuukerta kesäkuussa tehdään aiempaan kapeampana n. 1 m. kaistale kadun reunasta, lukuun ottamatta risteysalueiden näkemiä ja vieraslajikasvustoja (lupiini, jättipalsami). Kesän kokeilu toteutettiin Rantakylässä, Rokkalassa, Emolassa, Peitsarissa, Tupalassa ja Launialassa. Toinen leikkuu tehtiin kukinnan päätyttyä syyskuussa laajemmassa leveydessä, jolla estetään piennaralueiden pusikoituminen.

Kaupungin omistamien kiinteistöjen niittymäiset alueet

Mikkelin kaupungin kiinteistöillä niittymäisiä alueita on n 3,3 ha. Niittymäisten alueiden lisääminen tehdään harkitusti. Rakennusten välittömässä läheisyydessä riski siitä, että tuhoeläimet (hiiret) ja punkit voivat lisääntyä. Reuna-alueilla pidempi heinä ja luonnontilaisempi alue on mahdollinen.

Niittyjen hoito tehdään alueurakkaan kuuluvana työnä. Talouden näkökulmasta niittyjen lisääminen ei juurikaan vähennä hoidon kustannuksia nykyisestä. Mosaiikkimaisesti sijaitsevat alueet ovat pienempiä ja ylläpidossa tarvittava konekanta täytyy myös olla pienempää ja sitä tarvitaan enemmän.  

Toisen niiton myöhäinen ajankohta aiheuttanee märkinä syksyinä ongelmia. Ylläpidossa käytettävät koneet uppoavat pehmeään maahan ja työ jää silloin tekemättä.

Tiedotus:

Niittykohteet eivät ole meillä tällä haavaa avoimena karttatietona. Nyt käytössä olevat viherrekisteriohjelmat eivät palvele asiakasnäkökulmaa. Tähän on tulossa parannusta käynnistyneen MikMap-hankkeen kautta.

Viheralueiden hoitoluokkien arviointia tehdään jatkuvasti ja osana tätä työtä leikattavia nurmialueita on muutettu niityiksi; viimeisimpiä ”niitytys” kohteita ovat Haahkalantien niitty, Anttolan Tiilisaaren niitty, entisen Kiesitien leikkipaikan niitty Rantakylässä, Otavankadun rinneniitty Saattotien risteyksessä, osa Saimaannorpanpuistoa Launialassa ja Kenkäveron tapahtumapellon alue.  Hoitoluokkien muutoksia ja ylläpidon intensiivisyyttä puntaroidaan monelta kantilta; alueen sijainti kaupunkirakenteessa, ylläpidon kustannukset, hoidettavauus (sopiva konekalusto), luonnon monimuotoisuus, asiakastoiveet ja -palautteet. Hoitokäytäntöjen muutoksilla ”niitytettäviä” ja ”villiinnytettäviä” kohteita arvioidaan aina myös paikalle kehittyvän lajiston vinkkelistä esim. villinä kasvavaa pujopeltoa ei moni kotinsa viereen toivo.

Työ sopivien niittyalueiden lisäämiseksi jatkuu.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Kerttu Hakala esitti, että vastaus lähetetään uudelleen valmisteluun siten, että ensi kesälle ehdotetaan vähintään yhtä uutta kohdetta ja vastaukseen lisätään kartta nykyisistä niitolla hoidetuista alueista. Esityistä ei kannatettu, joten se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Valmistelija

  • Marko Vuorinen, kaupunginpuutarhuri, marko.vuorinen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupunkikehityslautakunnan vastauksen valtuutettu Veli Liikasen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.