Kuvaus
Kuvaus
Tilan 491-467-5-17 Suontaus ja tilan 491-467-5-2 Mujunen omistajat ovat yhdessä tehneet Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-421/26.11.2025, jolla on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 137 §:n perusteella poikkeaminen MRL:n 16 §:n säännöksistä aurinkovoimalan ja siihen liittyvien rakenteiden ja rakennusten rakentamiseen.
Oikaisuvaatimus on liitteenä. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa. Oikaisuvaatimuksen tekijöiden tilat ovat suunnitellun aurinkovoimalan rajanaapureita, joten heillä on muutoksenhakuoikeus päätöksestä
Rakennuspaikka sijaitsee n. 19 km Mikkelin keskustasta pohjois-koilliseen Lylyjärven itäpuolella sijaitsevan Suursuon ja Pilkkasuon alueelta. Mikkeli S SPC Oy on vuokrannut Mikkelin kaupungilta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella alueelta kaksi palstaa: itäpuolinen 37,27 ha alue tilan Suninniemi 491-467-5-31 itäosasta sekä länsipuolinen 65,02 ha alue osittain tilan Suursuo eteläosasta ja osittain tilan Suninniemi länsiosasta, yhteensä 102,29 ha. Suunnittelutarveratkaisua haettiin, koska alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, joka toimisi perusteena rakennuslupien myöntämiselle ja hanke ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan poikkeamispäätöksen kumoamista tai päätöksen palauttamista uudelleenkäsittelyyn seuraavien syiden takia:
1. Hakemus tulee täydentää matelijatutkimuksella. Hankealueella runsaana esiintyvät kyy ja vaskitsa on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Luonnonsuojelulain mukaan viranomaisen on varmistettava, että päätöksenteon perustana on riittävä tieto alueen luonnonarvoista. Matelijatutkimusta ei ole tehty, joten päätös on myönnetty puutteellisen selvitysaineiston perusteella.
2. Lepakoiden ruokailupaikat ja lentoreitit on otettava huomioon suunnitelmassa luonnonsuojelulain ja EUROBATS sopimuksen edellyttämällä tavalla ennen uuden päätöksen tekemistä. Suontaustan metsätien alueella havaittiin pohjanlepakoita ja siippalajia. Alue arvioitiin lepakoiden kulkureitiksi, luokkaan III (lepakkoalue voi olla lepakoiden käyttämä saalistusalue tai muu lepakoille tärkeä alue). Suninniemen metsäautotien alueella havaittiin pohjanlepakkoa, siippalajia sekä pohjanlepakkoa. Alue arvioitiin keskikesän ruokailualueeksi, josta siirtyvät ravinnon perässä kesän kuluessa kohteelta toiselle. Alue luokiteltiin luokkaan II (Erityisen tärkeät kohteet), ravinnonsaannin kannalta tärkeä alue tai siirtymäreitti. Luontoselvitystä täydennettiin kesäkuussa 2025 uudella lepakkoselvityksellä.
Selvityksestä ei ilmene, kuka selvityksen on laatinut ja miksi selvitys on tehty eri ajankohtana kuin alkuperäinen selvitys. Uusi selvitys on merkittävästi ristiriidassa aiemman luontoselvityksen kanssa. EUROBATS velvoittaa Suomea tunnistamaan tärkeät ruokailualueet, välttämään niiden heikentämistä ja huomioimaan ne maankäytön suunnittelussa.
3. Hanke tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, kunnes tieyhteydet ovat käytettävissä, niiden kunnostustarpeet ja tekninen toteuttamiskelpoisuus on dokumentoitu.
MRL 137 §:n viimeinen momenttiin sisältyy, että rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on alueella oleva tarkoituksenmukainen pääsytie. Pääsytien tulee olla olemassa, laillinen ja rakennuskelpoinen jo ennen luvan myöntämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden linja on, että pelkkä aikomus rakentaa tai parantaa tietä myöhemmin ei täytä lain vaatimusta. Pääsytien tulee palvella myös pelastuslaitoksen vaatimukset: sen on oltava riittävän kantava ja leveä, jotta rakennus on turvallisesti saavutettavissa. Hankkeen kenttiä yhdistävä tieyhteys on teknisesti toteuttamiskelvoton johtuen maaperän pehmeydestä, vesitalouden ongelmista ja alueen suojelullisista rajoitteista. Metsähallitus toteaa, että Suontaustantietä ei rauhoitusmääräysten takia ole mahdollista leventää luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelulain 50 § mahdollistaa sen sijaan ainoastaan olemassa olevan tiealueen kunnossapidon. Heti tiealueen reunassa on lisäksi peruskarttaan merkitty lähde, joka tulee huomioida tienkäyttöä suunniteltaessa.
4. Päätös tulee kumota ja hanke palauttaa uudelleen käsiteltäväksi, kunnes riittävä suojaetäisyys asutukseen, aurinkovoimalaitoksen aiheuttama maisemahaitta ja haitta virkistyskäyttöön on huomioitu suunnitelmissa. Hanke uhkaa muuttaa tilan 491-467-5-17 Suontaus esteettistä ja maisemallista luonnetta sekä kiinteistön ympäristön viihtyisyyttä. Laitos heikentää maisemallista arvoa, pilaamalla luonnonmukaisen yleisilmeen ja häiritsee maisemallista yhtenäisyyttä. Etäisyys asuinrakennuksesta lähimpään laitokseen on alle 150 metriä. Alue muuttuu teollisen näköiseksi ja on ristiriidassa alueen perinteisen maisemallisen ilmeen kanssa. Kiinteistön arvo laskee. Alueen korkeuseroja ei ole suunnitellussa otettu huomioon. Näköeste toimii vain, jos suojaksi jätetään metsäkaistale.
MRL 137 §:n mukaan rakentaminen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuttaa luonnonympäristön arvojen säilyttämistä. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. MRL 120 §:n mukaan rakentamista koskeva suunnitelma tulee laatia siten, että se täyttää hyvän rakennustavan vaatimukset.
5. Päätöstä tulee korjata siltä osin kun se loukkaa yksityisyyden suojaa. Viranhaltija on julkaissut suunnittelutarveratkaisupäätöksen, jossa näkyy rajanaapureiden kiinteistötunnukset ja rajanaapureiden toimittamien huomautusten sisältöä suoraan lainattuna. Henkilötietoja saa käsitellä vain lainmukaisiin tarkoituksiin ja vain tarvittavassa laajuudessa. Kiinteistötunnus voidaan tässä yhteydessä helposti yhdistää kyseiseen henkilöön/henkilöihin. Päätöksen tekstiä ei ole anonymisoitu asianmukaisesti. Oikaisuvaatimukset tekijät pyytävät, että Mikkelin kaupunki/viranhaltija poistaa allekirjoittaneiden kiinteistötunnukset ja huomautusten suorat lainaukset, perustelee mihin lakiin henkilötietojen ja suorien lainausten julkaiseminen perustuu sekä antaa selvityksen siitä, kuka kaupungilla vastaa tästä henkilötietojen käsittelystä.
6. Päätös on kumottava ja palautettava uudelleen valmisteltavaksi, kunnes päätöksen lainmukaisuus on arvioitu jääviyden näkökulmasta. Pyydämme että, suunnittelutarveratkaisupäätös tutkitaan uudelleen riippumattoman viranhaltijan tai toimielimen toimesta. Hallintolain 28 § mukaan viranhaltija on esteellinen, jos hänellä on oma tai läheisen etu asiassa tai muu syy, joka saattaa herättää perustellun epäilyn hänen puolueettomuudestaan. Tässä tapauksessa päätös vaikuttaa kaupungin taloudelliseen etuun (vuokratulot, maankäytön arvo), minkä vuoksi voidaan katsoa, että viranhaltijan puolueettomuus voi olla kyseenalainen.
7. Muut seikat.
Hankealueen koko sijaintiin nähden. Hankkeen alue on erittäin laaja, yli 100 ha. Hanke sijoittuu pääosin metsämaalle, mikä edellyttää puuston kaatoa, aiheuttaa merkittävää metsäkatoa ja uhkaa ympäröivän luonnon sekä vesistöjen tilaa. Hanke ei siten ole linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä sovellettavan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten kanssa (MRL 137§ ja MRL 5§ 2 mom. kohdat 4-6).
Hankesuunnitelman keskeneräisyys. ELY-keskuksen ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunnoissa korostuu tarve huomattavasti perusteellisemmille luonto- ja vesistövaikutusten selvityksille sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua turvaaville suunnitteluratkaisuille ennen hankkeen etenemistä. Vesienhallinnan suunnitelma tulee laatia mittaustietoihin perustuen, ja siinä tulee huomioida myös tulipalo- tai onnettomuustilanteiden vaatima vesihuolto.
Suunnittelutarveratkaisupäätöksen sisältö. Päätöksestä ja hakijan vastineista ei käy selvästi ilmi, miten jätetyt huomautukset on otettu huomioon suunnittelussa tai päätöksenteossa. Lisäksi eri rajanaapureiden huomautuksiin tehdyt viittaukset on sekoitettu keskenään, ja monet kommentit on käsitelty irrallisina yksittäisinä huomautuksina. Tämä heikentää päätöksen perustelujen ja suunnitteluprosessin läpinäkyvyyttä.
Velvoittavat oikeusohjeet
Suunnittelutarveratkaisuhakemus oli jätetty vuoden 2024 aikana, joten hakemus ja siitä tehty oikaisuvaatimus käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
MRL 137 § mukaan suunnittelutarvealueelle rakentaminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistysalueiden turvaamista. Rakentaminen ei saa myöskään johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
MRL 16 § mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueidenjärjestämiseen.Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137§:ssä.
Tosiseikat ja tulkinta
Seuraavassa vastaukset oikaisuvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin.
1. Luontoselvityksen sisältö ja toteutustapa vaihtelevat tapauskohtaisesti, etenkin hankkeen tai suunnitelman tyypin sekä alueen luonnonolojen mukaan. Selvitettäviä luonnonarvoja ovat etenkin erityisesti huomioitavat kohteet, kuten uhanalaisten lajit ja luontotyypit sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajit. Kyy ja vaskitsa eivät kuulu EU:n direktiivilajeihin. Sen sijaan ne kuuluvat luonnonsuojelulailla (LSL) rauhoitettuihin lajeihin. Rauhoittaminen ei tarjoa lajeille lakisääteistä suojaa elinympäristön heikentämistä vastaan, sillä rauhoittaminen ei LSL 48 §:n mukaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä.
Valtioneuvoston asetuksella on säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen 75 §:ssä tarkoitettu uhanalainen eliölaji, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään hyvin korkea. Kyytä ja vaskitsaa ei ole määritelty uhanalaisiksi lajeiksi, joten tarvetta matelijatutkimukselle ei ole. ELY-keskuksen mukaan hankealueelle ja sen ympäristöön tehty luontoselvitys on kattava.
2. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suosituksen mukaan on hyvä tehdä kolme maastokäyntiä tasaisesti kaudelle jaettuna kesä-, heinä- ja elokuulle. Hankkeen maastokäynnit keskitettiin heinä- ja elokuuhun (kuusi käyntiä 13.7.-20.8.2024), koska silloin lepakoiden aktiviteetti on korkeimmillaan. Toinen lepakkoselvitys tehtiin kesäkuussa (kolme käyntiä 8.6.-20.6.2025). Käyntien määrä ja ajoittuminen vastaa suositusta. Jälkimmäisellä maastokäynnillä lepakoita ei havaittu, mikä voi selittyä sillä, että lepakot siirtyvät ravinnon perässä kesän kuluessa kohteelta toiselle. Luontoselvityksen raportista ilmenee selvityksen tekijä. Lepakkoselvityksen täydennyksen asiakirjassa tekijää ei ole mainittu, mutta ei ole syytä epäillä, että sen olisi tehnyt joku muu selvittäjä.
Maastokäynnillä löytynyt lepakoiden tärkeä lisääntymisalue ei kuulu hankealueeseen. Myös kolme muuta lepakoille tärkeää aluetta jää hankealueen ulkopuolelle. Myös osa Mujusen metsätiestä jää hankealueen ulkopuolelle, missä on selvityksen mukaan ruokailualue (luokka II). Vain Suontauksen tilasta länteen sijoittava lepakoiden kulkureitti (luokka III) jää suurimmalta osaltaan hankealueelle. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakkoselvitys on tehty asianmukaisesti ja suurin osa löydetyistä lepakoiden tärkeistä alueista jää hankealueiden ulkopuolelle. Kolmas hankealue jätettiin kokonaan pois hankkeesta, jolloin yksi lepakoille tärkeä alue jää koskemattomaksi.
3. MRL 137 § 1 momentin toisessa kohdassa todetaan, että rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. Nyt suunniteltu hanke sijaitsee Pyöryläntien pohjoispuolella. Hankealueen itäpuolinen palsta on saavutettavissa Mujusen metsätietä ja läntinen Suontaustan yksityistietä pitkin. Suunnittelutarveratkaisupäätöksen yhtenä ehtona on, että luvan hakija järjestää tieoikeudet tarvitsemalleen tasolle. Hakija toteaa hakemuksen mielipiteistä antamassaan vastineessa, että hanketoimija vastaa rakentamisen aikaisesta teiden kunnossapidosta ja voimalaitoksen valmistuttua jää osakkaaksi tiekuntiin. Hankkeelle ei ole tarpeen rakentaa uusia tieyhteyksiä ennen kuin suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa on myönnetty.
Hankealueen pohjoisosassa sijaitseva Kaslampi on vesilain suojaama alle yhden hehtaarin kokoinen lampi. Hankealueita yhdistävä tieyhteys on suunniteltu toteutettavaksi noin 40 metrin päähän lammen pohjoispuolella sijaitsevaan metsään, joten lammen ja tien väliin jää suojavyöhyke. Lupaehtona on, että Kaslammen osalta tulee varmistaa ja vesienhallintasuunnitelmassa esittää, että lammen erityispiirteet, vesitalous ja vesiolosuhteet eivät muutu. Tieyhteys ei katkaise ekologista käytävää, sillä tiealuetta ei ole suunniteltu aidattavaksi, jolloin eläimet voivat siirtyä alueelta toiselle tien yli.
Hakija toteaa hakemuksen mielipiteistä antamassaan vastineessa, että mikäli Suontaustantietä käytetään, sen kunnossapito toteutetaan luonnonsuojelulain 50 §:n mukaisesti ilman tiealueen laajentamista tai he hakevat lupaa poiketa luonnonsuojelulaista. Tiealueen reunassa sijaitseva lähde huomioidaan arvokkaana luontokohteena, eikä sen vesitalouteen puututa.
4. Tilan Suontaus asuinrakennus sijaitsee n. 140 metrin päässä hankealueesta ja n. 165 metrin päässä paneelikentästä. Pihan länsipuolella on n. 70 metrin syvyinen peltoalue ja sen takana yli 40 metrin syvyinen metsäalue tilan Suontaus puolella. Vaikka tilan pihapiiri on hankealueen reunaa noin 8 metriä korkeammalla, tilalla tällä hetkellä oleva metsäalue suurella todennäköisyydellä estää paneelikentän näkymisen. Vaikka metsä hakattaisiin, maisemavaikutukseen voi vaikuttaa jättämällä metsän tai pellon reunaan noin 6-8 m korkeaa puustoa. Lisäksi metsän taakse hankealueelle jätetään asemapiirroksen mukaisesti 15 metrin noin 15 metrin levyinen suojavyöhyke, johon istutetaan noin 4 metrin korkuista pensasvyöhykettä noin 5–10 metrin leveydeltä. Tämä maisemointipensaikko toimii näkösuojana ja maisemallisena pehmentävänä elementtinä, mutta ei aiheuta merkittävää varjostusta aurinkopaneeleille. Suojaetäisyys pihapiiristä paneelikenttään on riittävä.
Myönteinen lupapäätös oli myönnetty ehdollisena. Ehdoissa vaaditaan mm., että ympäristövaikutukset otetaan huomioon tarkemmassa vesienhallintasuunnitelmassa ja vesistötarkkailuilla ja etteivät Kaslammen ominaispiirteet, vesitalous ja vesiolosuhteet eivät muutu. Näistä syistä hanke täyttää MRL 137 §:n vaatimukset. Hankesuunnitelmat ovat riittävät suunnittelutarveratkaisun käsittelyyn, mutta niitä tulee täydentää rakennuslupavaiheessa. Tällöin varmistetaan MRL 120 §:n mukaiset hyvän rakennustavan vaatimukset.
Vaikka hanke toteutuessaan muodostaa kaksi laajaa paneelikenttäaluetta, hankealueiden ulkopuolelle jää lähialueille metsä- ja suoalueita, joissa virkistyskäyttö jää ennalleen. Maakuntakaavassa aluetta ei ole katsottu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
5. Suunnittelutarveratkaisupäätöksessä on oleellista osoittaa kiinteistötunnusten avulla huomautusten tehneiden rajanaapureiden sijainnit, jos huomautus koskee haetusta hankkeesta huomauttajan kiinteistölle aiheutuvia vaikutuksia. Oikaisuvaatimuksen tehneiden kiinteistöjen omistajat vetosivat mielipiteissään mm. asuinrakennuksiensa etäisyyksiin hankealueesta. Toisessa mielipiteessä vedottiin lisäksi kiinteistön alueella kulkevan yksityistien käyttöön liittyviin seikkoihin sekä hankkeen vaikutuksia kiinteistön maisemallisiin arvoihin. Toisessa taas kiinnitettiin huomioita tilan alueen tulvimiseen ja hankkeen vaikutuksia siihen. Jos kiinteistön sijaintia ei saa selville, on ulkopuolisen mahdoton arvioida huomautuksessa mainittujen seikkojen merkitystä. Naapureilta saadut mielipiteet on kirjattu päätökseen lyhennettyinä eikä naapureiden nimiä ole esitetty päätöksessä.
Jokainen viranomainen itse vastaa henkilötietojen käsittelystä. Tietojen käsittely on tarpeen toimivaltaisen viranomaisen lakisääteisen tehtävän suorittamiseksi. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja Suomen tietosuojalain 4 § säädöksiä. Henkilötietojen käsittely suunnittelutarveratkaisun käsittelyssä on ollut asianmukaista ja olennaista ja rajoitettu siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten niitä käsitellään.
6. Virkamiehen jääviys (esteellisyys) tarkoittaa tilannetta, jossa virkamiehen puolueettomuus asian käsittelyssä on objektiivisesti vaarantunut henkilökohtaisen suhteen, intressin tai muun syyn vuoksi, minkä vuoksi hän ei saa osallistua asian valmisteluun tai ratkaisemiseen, jotta hallinnon luotettavuus ja oikeudenmukaisuus säilyy. Esteellisyys perusteita on Hallintolain 28 § mukaan mm. asianosaisuus (asianosaisjäävi), läheinen suhde asianosaiseen tai tämän edustajaan (edustusjäävi), palvelussuhde asianosaiseen (palvelussuhdejäävi), tai jäsenyys toimielimessä, joka liittyy käsiteltävään asiaan (laitos- tai yhteisöjäävi).
Maankäyttö‑ ja rakennuslain mukaan suunnittelutarveratkaisun tekee kunta, käytännössä kunnan oma toimivaltainen viranomainen. Suunnittelutarveratkaisun käsitellyt virkamies ei ole ollut esteellinen minkään edellä kuvatun suhteen. Palvelussuhdejääviyttä ei synny, koska virkamies on hoitanut yleistä viranomaistehtävää ja asia koskee kunnan lakisääteistä tehtävää. Kaupungin vuokratessa maata aurinkoenergiahankkeelle kaupungille muodostuva etu on yleinen ja välillinen.
7. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on keskeistä huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Suosituksena on, että aurinkovoimalat tulisi sijoittaa pääasiassa valmiiksi rakennetuille alueille, kuten teollisuusalueille, sekä huonosti tuottaville kitu-, metsä- ja peltomaille. Tämä ei kuitenkaan estä aurinkovoimahankkeiden sijoittamista myös tavalliselle metsämaalle. Hankealueen luontotyypit ovat etupäässä talousmetsää sekä ojitettua suota. Hankealue soveltuu kaupungin keskusta-alueiden sijaan paremmin harvaan asutulle alueelle, kuten kyseessä olevalle Suursuon alueelle.
Metsäkato tarkoittaa metsän hakkaamista ja metsämaan siirtymistä toiseen käyttöön, kuten viljelysmaaksi tai yhdyskunta- tai liikennerakentamiseen. Kyseisessä aurinkovoimahankkeessa metsäkato ei ole pysyvää, koska vuokrauksen päätyttyä vuokralainen on velvoitettu palauttamaan alue ennalleen, jolloin alueen voi ottaa takaisin metsätalouskäyttöön. Lisäksi vuokralainen vastaa puuston takaisinistutuksesta tilanteessa, että kaupunki on poistanut alueen ainespuuston, mutta hanke ei etenisi rakentamisvaiheeseen.
Suunnittelutarveratkaisupäätöksestä jätetyt huomautukset on otettu huomioon hakijan vastineissa ja päätöksen ehdoissa. Osa suunnitelmista täydentyy rakennuslupavaiheessa tai viimeistään kun hankkeesta 60 vrk ennen hankkeen töiden käynnistämistä esitetään Lupa- ja valvontavirastolle (ent. ELY-keskus) lausuntopyyntö vesitalousluvan tarpeen arvioimiseksi tai Lupa- ja valvontavirastolle (ent. ELY-keskus) tarvittaessa tehtävän ojitusilmoituksen yhteydessä.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.