Lupa- ja valvontajaosto, kokous 26.2.2026

§ 4 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle poikkeamislupapäätös 2025-255, tila Humina, 491-434-9-20

MliDno-2025-3099

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Tilan Humina 491-434-9-20 omistaja on tehnyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-255/27.8.2025, jolla on hylätty hänen hakemuksensa saada poiketa alueidenkäyttölain 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta mainitulla kiinteistöllä.

Oikaisuvaatimus on liitteenä. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Rakennuspaikka sijaitsee Halpanen järven rannalla, Mikkelin keskustasta linnuntietä noin 12 kilometriä koilliseen. Tila Humina on pinta-alaltaan 36,4 ha. Kiinteistön omistaja oli hakenut poikkeamislupaa jo rakennetuille 8 k-m2 saunalle ja 26,8 k-m2 talousrakennukselle kaavoittamattomalle ranta-alueelle. Rakennuksille ei ole rakennus- tai rakentamislupaa. Etelä-Savon maakuntakaavassa Halpasen eteläpuolella n. 85 m rakennuspaikasta etelään kulkee Juva-Visulahti voimalinja (z 5.378) ja Visulahti-Savonlinna ohjeellinen voimalinja (z 8.388).

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan poikkeamispäätöksen uudelleenkäsittelyä. Perusteina on esitetty seuraavia seikkoja. Poikkeaminen olisi evätty, koska emätilan rantaviivan pituus ei riitä rakennuspaikan muodostamiseen. Emätilaperiaatteen rantaviivan pituusvaatimuksen soveltaminen on ristiriidassa kaupungin rakennusjärjestyksessä edellytetyn minimi rantaviivan pituuden kanssa. Lohkottu tila ja alkuperäinen emätila ovat nyt eri omistuksessa, eikä nykyinen omistaja voi hyötyä kuolinpesän osituksessa syntyneestä Humiseva-tilasta. Humina-tilalla ei ole muita rantapaikkoja. Hylkäämispäätös asettaa hakijan epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna järven muihin maanomistajiin. Rakennettuja rantapaikkoja on Halpanen järvellä noin 30 ja rakentamattomia rantaan rajoittuvia tiloja vain 3. Mikkelin kaupungin rantarakentamisen mitoitusperiaatteiden mukaan keskeinen tavoite on kaupungin maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan rantarakentamisessa korostetaan rakennusten sopeutumista ympäristöön, maisemallisia vaikutuksia ja rakennuspaikan ominaisuuksia. Rakennuspaikka täyttää nämä vaatimukset, eikä rakentaminen aiheuta haittaa yleiselle edulle tai ympäristölle. Rakennusjärjestys mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan. Rakennuspaikka sijaitsee ranta-alueella, jossa ei ole kaavaa, mutta se täyttää rakennusjärjestyksen mm. luvussa 4 mainittuja vaatimuksia rakennuspaikalle, kuten rantaviivan pituuden yli 50 m. Naapurikuulemisen perusteella lähiasukkailla ei ole ollut poikkeamisluvan suhteen moitittavaa.

Velvoittavat oikeusohjeet
Alueidenkäyttölaki (AKL) 72 § (Suunnittelutarve ranta-alueella) 1 momentissa todetaan, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
RakL 57 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Tosiseikat ja tulkinta
Tilalle tehtiin emäkiinteistöselvitys ja rantamitoituslaskelma, josta ilmeni, että uutta rantarakennuspaikkaa ei ole mahdollista perustaa emäkiinteistön alueelle kaupungin mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rantamitoituksen periaatteena on, että kapeiden lahtien ja niemien rannoilla rakennuspaikkoja mitoitetaan vähemmän kuin suurempien järvenselkien kohdalle. Halpanen järvi on eteläosastaan hyvin kapea (alle 100 m), joten emäkiinteistön alueelle ei mitoitusperiatteiden mukaan voi muodostaa toista rantarakennuspaikkaa. Emäkiinteistöselvityksessä otettaan huomioon leikkausajankohdan 1.7.1959 jälkeen emäkiinteistöstä lohotut kiinteistöt eli sekä tila Humina 491-434-9-20 että jo rakennettu tila Humiseva 491-434-9-1. Rakennusjärjestyksen määräykset rantaviivan minimipituudesta sekä rakentamisen sopeutumisesta ympäristöön ja maisemaan koskevat vain kohteita, joihin uuden rakennuspaikan voi muodostaa.  

Mikäli tilalle Humina myönnettäisiin poikkeamislupa, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttäisi uusien rantarakennuspaikkojen sallimista myös alueen muille vastaavassa asemassa oleville maanomistajille. Järven itärannalle on rakentunut hyvin tiivistä loma-asutusta 1950-1970 -luvulla kahden emäkiinteistön alueelle. Tämä ei oikeuta muita järven kiinteistöjä lohkomaan yhtä paljon rakennuspaikkoja. Järven alueella on vain yksi emäkiinteistö, jonka alueelle ei ole muodostunut rantarakennuspaikkoja.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-255/27.8.2025, jolla RakL 57 §:n mukaista poikkeamista alueidenkäyttölain 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta ei myönnetty tilalle Humina 491-434-9-20.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
  • Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Tilan Humina 491-434-9-20 omistaja on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaoston päätöksestä § 22 / 20.11.2025, jolla jaosto hylkäsi tilan omistajan oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä, jolla oli hylätty hakemus saada poiketa alueidenkäyttölain (AKL) 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta jo rakennetuille saunalle ja talousrakennukselle kaavoittamattomalle alueelle. Kyseiset rakennukset on jo rakennettu tilan aiemman omistajan toimesta ilman tarvittavaa rakennuslupaa.

Valituskirjelmä on liitteenä.

Hallinto-oikeus on pyytänyt lupa- ja valvontajaoston lausuntoa valituksen johdosta. Määräaikaa lausunnon antamiselle on jatkettu 

Tilan Humina 491-434-9-20 omistaja haki rakentamislain (RakL) 57 §:n mukaisesti poikkeamista alueidenkäyttölain (AKL) 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta kaavoittamattomalle alueelle ilman rakennuslupia rakennetuille 8 k-m2 saunalle ja 26,8 k-m2 talousrakennukselle. Rakennuspaikka käsittää tilan Humina 491-434-9-20 palstan 2 ranta-alueen. Tilan pinta-ala on n. 36,4 ha. Rakennuspaikka sijaitsee Halpanen järven rannalla, Mikkelin keskustasta linnuntietä noin 12 kilometriä koilliseen.

Poikkeamista ei myönnetty ja valittaja haki kaavoitusinsinöörin päätökseen 2025-255 / 27.8.2025 muutosta Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolta. Lupa- ja valvontajaosto hylkäsi päätöksellään § 22 / 20.11.2025 oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä, jolla oli hylätty hakemus saada poiketa AKL 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta tilalla Humina 491-434-9-20.

Vastaukset valittajan vaatimuksiin

AKL 72 §:n suunnittelutarve ranta-alueella määräyksen mukaan ranta-alueelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Siten alueilla kuten Halpanen järven ranta-alueet, joilla tällaista kaavaa ei ole, muodostuu rakennuskieltoa vastaava rajoite. Näillä alueilla rakentaminen on mahdollista vain poikkeamisluvalla.

Rakentamislain (RakL) 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen. RakL 57 § 2 momentissa on lueteltu, milloin poikkeamista ei saa myöntää. Poikkeamispäätöksessä todettiin, että poikkeamisesta aiheutuu haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle (RakL 57 § 2 mom 1 kohta). Perusteluina kielteiselle päätökselle oli, että emäkiinteistöselvityksen ja rantamitoituslaskelman perusteella emäkiinteistön alueelle ei voi muodostaa uutta rantarakennuspaikkaa.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelun turvaamiseksi Mikkelin kaupunki käyttää kaavoittamattomilla rannoilla emäkiinteistötarkastelua sekä ns. Etelä-Savon mallin mukaista rantaviivan muuntamismenettelyä, joka on saanut valtakunnallisesti vakiintuneen ja myös oikeuskäytännössä tunnustetun aseman. Tilat Humiseva 491-434-9-1 ja siitä vuonna 2014 lohottu tila Humina 491-434-9-20 muodostavat emäkiinteistön, joilla on rantaviivaa yhteensä 277 metriä, josta em. mallilla muunnettua rantaviivaa on 124 metriä. Tilan Humina saunan ja talousrakennuksen kohdalla lahti on alle 100 metrin levyinen ja muuntamismenettelyn mukaan lahden rantaviivasta lasketaan 25 % muunnettuun rantaviivaan. Mikkelin kaupungissa käytössä olevan rantarakennuspaikkamitoituksen (4 rakennuspaikkaa/mit.rv.km) mukaan emäkiinteistön alueelle voi muodostaa vain yhden rantarakennuspaikan. Tila Humiseva on jo käyttänyt emäkiinteistön rantarakennuspaikan. Tilojen omistusoikeuksien muutokset eivät vaikuta emäkiinteistöperiaatteen soveltamiseen. Hakija ei ole esittänyt sellaista erityistä syytä, jolla voitaisiin mitoitusperiaatteesta poiketa.

Mikäli tilalle myönnettäisiin uusi rantarakennuspaikka, tulisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi myös järven muille vastaaville tiloille myöntää uusia rakennuspaikkoja. Poikkeamisharkinnassa ei ole haluttu ylittää kaupungin pienille järville käytössä olevaa rakennuspaikkamitoitusta. Poikkeamista ei ole evätty yhdenvertaisuuden (perustuslaki 6 §) takia. Maanomistajien tasavertaisuus on huomioitu kaavoituksen yhteydessä.

Poikkeaminen ei ole myönnettävissä edellä mainituin perustein, koska siitä aiheutuu haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle.

Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset rantaviivan minimipituudesta sekä rakentamisen sopeutumisesta ympäristöön ja maisemaan koskevat vain rantarakennuspaikkoja. Koska tilalle Humina ei myönnetty poikkeamislupaa uudelle rantarakennuspaikalle, ei rakennusjärjestyksen määräystä noudateta. Mikäli tilalla olisi rantarakennuspaikka, poikkeamisluvalle uuden rakennuspaikan muodostamiseksi ei olisi tarvetta. Siten valituksessa kuvattua kehäpäättelyä ei synny.

Luvattoman rakentamisen tarkoituksenmukainen seuraamus on kehotus luvan hakemiseen jälkikäteen ts. viranomainen voi kehottaa, mutta ei määrätä luvan hakemiseen. Rakennushankkeeseen ryhtynyt on voinut jättää jälkikäteen viranomaiselle asian ratkaistavaksi lupa-asiana, jolla lainvastaisesti ennen laissa edellytettyä lupaa rakennettu rakennus saataisiin pysyttää paikoillaan. Kun lupa ei ole myönnettävissä edellä mainituin perustein, rakennukset tulee purkaa. Mikäli luvattomasti rakennettuja rakennuksia ei pureta, rakennusvalvontaviranomainen voi käyttää RakL 14 luvun mukaisia pakkokeinoja ja seuraamuksia.

Edellä mainituilla perusteilla tilan Humina 491-434-9-20 omistajan valitus Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaoston päätöksestä § 22 / 20.11.2025 tulee hylätä.

Toimivalta

Mikkelin kaupungin asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasäännön kohdan 3.2.1 mukaan Maankäyttö ja kaupunkirakenne –tulosyksikkön kaavoitusinsinööri myöntää poikkeamislupapäätökset.

Hallintosääntö 35 § Lupa- ja valvontajaoston erityinen toimivalta 35 § Lupa- ja valvontajaoston erityinen toimivalta, kohta 5: Maankäyttö- ja rakennuslain, rakentamislain ja alueidenkäyttölain mukaisten poikkeamislupien, alueellisten poikkeamisten ja vähäisten poikkeamisten myöntämisestä päättäminen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon valituksesta, joka koskee jaoston päätöstä § 22 / 20.11.2025.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus