Kuvaus
Asian kuvaus
Mikkelin rakennusvalvontaan tulleen ilmoituksen perusteella rakennusvalvonta on suorittanut maastokäynnin kiinteistöllä 491–36–20–7, Topeliuksentie 5, Otava. Maastokäynnillä on todettu, että rakennuksen ikkunoita ja oven ikkuna on rikottu. Ulkopuoliset pääsevät tunkeutumaan rakennukseen, jolloin tuhopolton vaara kasvaa. Hylätty ja ränsistymään jätetty rakennus on vaarallinen alakoulun läheisyydessä. Rikotut ikkunat mahdollistavat pääsyn sisälle rakennukseen.
Rakennusvalvonta on kehottanut omistajaa sulkemaan rikkoutuneiden ikkunoiden ja oven aukot 19.5.2025 lähetetyllä kirjeellä. Rakennusvalvonta suoritti toisen maastokäynnin 30.9.2025, jolloin todettiin, että kehotettuihin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, Rakennusvalvonta pyysi 9.10.2025 lähetetyssä kirjeessä kiinteistön omistajalta selvitystä 9.11.2025 mennessä, miksi vaadittuja toimenpiteitä ei ole tehty. Kiinteistön omistaja ei ole antanut selvitystä asiasta määräaikaan mennessä. Rakennustarkastaja suoritti uuden maastokäynnin kohteessa 16.12.2025, käynnin yhteydessä todettiin, että mitään toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ole tehty.
Kiinteistön omistaja ei ole useista kehotuksista huolimatta ryhtynyt toimiin estääkseen luvattomien henkilöiden pääsyn rakennuksen.
Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä niskoittelijan korjaamaan laittomaksi todetun tilan uhan asettamisella, jollei määräystä noudateta määräaikaan mennessä. Rikkoutuneet ikkunat ja oven ikkunat tulee sulkea 1.4.2026 mennessä esimerkiksi levyillä siten, etteivät ulkopuoliset pääse rakennukseen sisään. Tämän velvoitteen tehosteeksi asetetaan 3000 euron uhkasakko. Uhkasakko voidaan lupa- ja valvontajaoston päätöksellä määrätä maksettavaksi, mikäli velvoitetta ei noudateta asetettuun määräaikaan mennessä. Määrättäessä uhkasakkoa maksettavaksi lupa- ja valvontajaosto voi päättää ilmoittaa rakentamisrikkomusasian poliisille esitutkintaa varten. Kiinteistön omistajalle annetaan mahdollisuus ennen uhkasakon määräämistä ryhtyä toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Mikäli toimenpiteet tehdään määräaikaan mennessä, ei ole tarpeen tehdä asiasta tutkintapyyntöä poliisille.
Oikeusohjeet
Rakentamislain 141 §:n mukaan, jos rakennuksen omistaja laiminlyö kunnossapitovelvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen tai sen osan korjattavaksi tai rakennuksen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta tai sen osasta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, rakennusvalvontaviranomaisen on kiellettävä rakennuksen tai sen osan käyttäminen tai määrättävä rakennus tai sen osa purettavaksi.
Lisäksi rakentamislain 142 §:ssä säädetään mm., että rakennuksen haltijan on pidettävä rakennuksen ympäristö rakentamisluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.
Edelleen rakentamislain 145 §:ssä säädetään, että jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kiinteistön omistajan on saatettava rakennuspaikka ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna terveellisyyttä tai turvallisuutta eikä rumenna ympäristöä. Rakennus on suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.
Rakentamislain 147 §:ssä säädetään uhkasakosta ja teettämisuhasta seuraavasti. Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, voi kunnan rakennusvalvontaviranomainen 6, 8, 10, 12 ja 13 luvun mukaisissa asioissa velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.
Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Uhkasakosta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
Rakentamislain 152 §:n rangaistussäännöksien mukaan joka tahallaan tai törkeästä huolimiattomuudesta laiminlyö 140 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää rakennus kunnossa ja laiminlyö 142 §:ssä säädetyn velvollisuuden hoitaa ympäristöä sekä laiminlyö 145 §:ssä säädetyn velvollisuutensa saattaa rakennuspaikka ympäristöineen sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna terveellisyyttä tai turvallisuutta tai rumenna ympäristöä on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 48 luvun 1–4 §:n mukaisena ympäristön turmelemisena, törkeänä ympäristön turmelemisena, ympäristörikkomuksena tai tuottamuksellisena ympäristörikoksena tai 6 §:ssä tarkoitettuna rakennussuojelurikoksena, rakennusrikkomuksesta sakkoon.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakentamislain 153 §:n mukaan tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.
Toimivalta
Rakentamislain 148 §:n mukaisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisen valvontatehtävän hoitamiseksi päästä rakennuskohteeseen ja suorittaa siinä tarkastuksia ja tutkimuksia.
RakL 99 §:n mukaan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Kyseinen lautakunta tai monijäseninen toimielin (rakennusvalvontaviranomainen) voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Kuntalaissa säädetään viranomaisen toimivallan siirrosta osana kuntien yhteistoimintaa. Hallintopakkoa koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi.
Asumisen ja toimintaympäristön toimintasäännön 2.1 §;n mukaan lupa- ja valvontajaosto toimii rakennusvalvontaviranomaisena.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Lupa- ja valvontajaosto päättää määrätä kiinteistön 491–36–20–7 omistajan korjaamaan kiinteistöllä olevan rakennuksen rikkoutuneet ikkunat ja ovet siten, että rakennukseen luvattomasti tunkeutuminen estyy. Korjaukset on tehtävä 1.4.2026 mennessä. Tämän velvoitteen tehosteeksi asetetaan kolmentuhannen (3000) euron uhkasakko. Ellei määräystä noudateta annetussa määräajssa, voidaan asetettu uhkasakko tuomita maksettavaksi.
Jos kiinteistön omistaja tekee vaaditut toimenpiteet määräaikaan mennessä, rakentamisrikkomuksesta ei ole tarpeen tehdä tutkintapyyntöä poliisille.
Mikäli tämän korjausmääräyksen kohteena oleva kiinrteistö tai rakennus luovutetaan uudelle omistajalle korjausmääräyksen voimassa ollessa, nykyisellä omistajalla on velvollisuus kertoa luovutuksensajalle korjausmääräyksestä ja sen tehosteeksi asetetusta uhkasakosta.