Kaupunginhallitus, kokous 15.8.2022

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus käsitteli suunnittelukokouksessaan 23.5.2022 § 25 Palvelut- ja tulevaisuus- ohjelmaa, jonka asettama säästövelvoite Mikkelin kaupungin äänestysalueille on 4 500 euroa vuodelle 2023.

Vaalilain 8 § mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden pinta-alasta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätös äänestysalueista tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa, mikäli päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään edellisen vuoden elokuun loppuun mennessä.

Digi- ja väestötietovirastolle ilmoitettu valtuuston päättämä äänestysaluejako on voimassa toistaiseksi, kaikissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä siihen saakka, kunnes sitä vaalilain määräämän järjestyksen mukaisesti uudestaan muutetaan.

Oikeusministeriön vuoden 2022 aluevaalien vaaliohjeen mukaan:

• Kuntien on huomioitava perustuslain 14.3 §, jonka mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tähän viitaten kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että äänioikeutettujen äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä.
• Äänestyspaikkojen riittävää lukumäärää on yksi keskeinen tekijä hyvän äänestysaktiivisuuden saavuttamiseksi.
• Kunnan on huolehdittava, että äänestyspaikat ovat saavutettavia ja esteettömiä
• Viime vuosina kunnat ovat vähentäneet merkittävästi äänestysalueidensa lukumäärää, mikä on merkinnyt tuntuvaa heikennystä äänioikeutettujen mahdollisuuksiin äänestää vaalipäivänä. Ministeriö suosittelee, että jatkossa nykyistä äänestysalueiden määrää ei enää vähennettäisi ilman pakottavaa tarvetta, vaan päinvastoin tutkittaisiin mahdollisuuksia lisätä äänestysalueiden määrää.

Mikkelissä on ollut vaaleissa 9 ennakkoäänestyspaikkaa ja 21 vaalipäivän äänestyspaikkaa.

Nykyinen äänestysaluejako sekä äänioikeutettujen ja äänestäneiden määrät vuoden 2022 aluevaaleissa olivat seuraavat:

Vaalien toimittamista varten kullekin äänestysalueelle nimetään vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Nykyisellä äänestysaluejaolla vaalilautakuntiin on tarvittu vähintään yhteensä 105 jäsentä ja 63 varajäsentä.

Etenkin kunta- ja aluevaaleissa esteellisyyssäännökset saattavat aiheuttaa ongelmia vaalilautakuntien jäseniä ja varajäseniä valittaessa. Käytännössä jäsenten saamisessa on ollut viime vaaleissa haasteita. Tulevaisuudessa tullaan siirtymään myös varsinaisen vaalipäivän äänestyksessä sähköiseen äänioikeusjärjestelmään, jonka käyttö edellyttää hyvää perehtymistä järjestelmään.

Nykyisellä jaolla Keskusta-alueen äänestysalue on ollut äänioikeutettujen lukumäärältään suurin. Vaalien toimittaminen siellä on toiminut hyvin ja tuloslaskenta on saatu valmiiksi aikataulun mukaisesti.

Vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa Mikkelissä äänesti ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä. Aluevaaleissa 2022 ennakkoäänestysprosentti oli 28,2 ja varsinaisen vaalipäivän äänestysprosentti oli 19,2.

Äänestysaluemuutos vaikuttaa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaan. Äänestysaluejakopäätös ei määritä äänestysalueen varsinaisen vaalipäivän vaalihuoneiston sijaintia, vaan kaupunginhallitus päättää sen erikseen. Päätös ei myöskään vaikuta ennakkoäänestyspaikkoihin, vaan niistäkin kaupunginhallitus määrää erillisellä päätöksellä kaikkien toimitettavien vaalien yhteydessä.

Palvelut ja tulevaisuus- ohjelman asettaman säästövelvoitteen saavuttamiseksi äänestysalueita ehdotetaan yhdistettäväksi ja niiden lukumäärä vähennettäväksi kolmella seuraavasti:

• Peitsari (2 143) ja Lähemäki (1 997)  => Lähemäki 
• Launiala (1 269) ja Tuppurala (2 561)  => Tuppurala
• Pellosniemi (643) ja Kirkonkylä (2 856)  => Ristiina

Äänestysalueita yhdistämisissä on huomioitu äänestyspaikan esteettömyys, äänioikeutettujen lukumäärän pysyminen kohtuullisena suhteessa vastaavan kokoluokan kaupunkeihin ja se, että muutoksesta ei aiheudu äänestäjille merkittävää etäisyyden muutosta nykyisestä varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikasta Peitsarin ja Launialan äänestysalueilla. Lisäksi Pellosniemellä on huomioitu, että siellä varsinaisena äänestyspaikkana toiminut tila (Pellosniemen entinen koulu) on siirtymässä pois kaupungin omistuksesta. Muutoksen jälkeenkin Mikkelissä on muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna laaja äänestysalueverkko.

Äänestysalueiden säästöt muodostuvat varsinaisena vaalipäivänä vaalilautakunnan jäsenille maksettavista vaalipalkkioista 3 400 € (3 x 1 133 €) ja koulutuspalkkioista 1 100 € (3 x 366 €).

Äänestysalueiden vähentämisestä esittelytekstissä mainitulla tavalla on valmisteltu keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan kanssa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupungin äänestysaluejakoa muutetaan siten, että äänestysalueita yhdistetään ja niiden lukumäärää vähennetään kolmella 21:stä 18:aan seuraavasti:

• Peitsarin ja Lähemäen äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Lähemäen äänestysalueeksi
• Launialan ja Tuppuralan äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Tuppuralan äänestysalueeksi
• Pellosnimen ja Kirkonkylän äänestysalueet yhdistetään yhdeksi Ristiinan äänestysalueeksi

Muutoksen jälkeen uudet äänestysalueet ja niiden tunnukset ovat seuraavat:

001                Keskusta-alue

002                Kaukola

003                Nuijamies

004                Urpola

005                Laajalampi

006                Moisio

007                Siekkilä

008                Emola

009                Lähemäki

010                Tuppurala

011                Rantakylä

012                Rämälä

013                Sairila

014                Otava

015                Anttola

016                Haukivuori

017                Ristiina

018                Suomenniemi

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.