Kuvaus
Valtuutettu Soile Kuitunen esitti 29.8.2022 hänen ja valtuutettu Marita Hokkasen ym. valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:
Yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen välillä. Ilmastonmuutos, ihmisten syrjäytyminen, terveyserojen kasvu sekä maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen lisäävät tarvetta sosiaalisille innovaatioille.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteisöjä, joiden toiminnan perustarkoituksena on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Yhteiskunnalliset yritykset tunnetaan edelleen huonosti Suomessa ja maailmalla, vaikka niiden merkitys ja vaikutukset yhteiskuntaan ovat laajoja.
Yhteiskunnalliset yritykset on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät suurimman osan liikevoitostaan yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen. Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia esimerkiksi osakeyhtiöinä, järjestöinä tai osuuskuntina.
EU:ssa yhteiskunnalliset yritykset ovat osa yhteisötaloutta. Yhteisötalouden piirissä on noin 2,8 miljoonaa yritystä ja järjestöä EU:n alueella. Ne työllistävät 13,6 miljoonaa henkilöä. Tämä on noin kuusi prosenttia EU:n koko työvoimasta. Osuuden ennakoidaan kasvavan n. 10 prosenttiin vuoden 2030 mennessä. Suomessa yhteisötaloudessa on arvioitu työskentelevän tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä.
Suomalaisista yhteiskunnallisista merkittävä osa, n. 40 prosenttia, toimii sosiaali- ja terveysalalla. Suurimpia toimialoja ovat erilaiset asumispalvelut, sosiaalihuollon avopalvelut ja lasten päivähoito. Yhteiskunnallisia yrityksiä toimii Suomessa kaikilla sektoreilla, kiertotaloudesta kulttuuri- ja media-alaan.
Yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovaatiotoimintaa tukemaan on syntynyt myös uudenlaisia pääomasijoitusmarkkinoita, rahastoja sekä hautomotoimintaa. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä, niiden kasvua ja kehittymistä tukeva yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus käynnisti toimintansa loppuvuodesta 2021.
Kunnilla on mahdollisuus tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovaatiotoimintaa monin tavoin. Ne voivat huomioida yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja sosiaaliset innovaatiot hankintamenettelyissään. Kunnat voivat myös eri tavoin edistää kunnan, yritysten ja järjestöjen välistä kumppanuutta ja yhteistoimintaa esimerkiksi erilaisissa palvelutuotantomalleissa (esimerkkinä Kotitori-malli Tampereella sekä allianssimallit rakentamisessa).
Kunnat ja kaupungit voisivat myös nykyistä laajamittaisemmin toteuttaa vaikuttavuusinvestointeja. Näitä on käynnissä esim. työllisyydenhoidossa.
Kuntien kehitysyhtiöissä voidaan panostaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvuun ja kehittymiseen hankkeissa, hautomoissa, yritysten neuvontapalveluissa sekä uusyrityskeskusten toiminnassa. Kunnat ja maakunnat voivat perustaa tai hyödyntää jo perustamissaan pääomasijoitusrahastoissa yhteiskunnallisen kestävyyden ja vastuullisuuden. Maailmalta löytyy kiinnostavia toimintamalleja yhteiskunnallisen yrittäjyyden hautomo-, kiihdyttämö- ja rahastomalleista.
Olennaista on myös, että kunta huomioi yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet elinvoima- ja muissa strategioissaan.
Edellä esitetyn perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että
- Mikkelin kaupunki selvittää yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemisen mahdollisuudet, ja hyödyntää tässä erityisesti kehitysyhtiö MikseiMikkelin asiantuntemusta ja yhteistyötä
- Mikkelin kaupunki huomioi yhteiskunnallisen yritystoiminnan hankintamenettelyissään ja strategian toimeenpanossa voimassa olevien linjausten suuntaisesti.
Mikkelissä 28.8.2022
Soile Kuitunen, SDP ja Marita Hokkanen, Kesk
Hannu Tullinen, Arto Seppälä, Veli Liikanen,
Raine Lehkonen, Paavo Barck, Jenni Tissari,
Petri Tikkanen, Satu Taavitsainen, Jatta Juhola"
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.