Kaupunginhallitus, kokous 19.9.2022

Kuvaus

Valtuutettu Minna Pöntinen esitti 4.10.2021 valtuustoryhmien puheenjohtajien valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluamme, että Mikkeliin laaditaan

TALOUDEN JA ELINVOIMAN KEHITTÄMISOHJELMA

Ohjelman tavoitteena tulee olla Mikkelin

·         kuntien välisen nettomuuton kääntäminen positiiviseksi
·         edunvalvonnan vahvistaminen
·         työttömyysprosentin kääntäminen laskuun
·         työvoiman saatavuuden vahvistaminen tulevaisuudessa”

Valtuustoaloitteen vastauksen valmistelijoiden mukaan aloitteen mukaista työtä on jo tehty ja jäljempänä esitetyt kohdat yhdessä muodostavat valtuustoaloitteessa esitetyn kokonaisuuden. Lisäksi jo tehty työ pitää sisällään lukuisia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia alueen talouden ja elinvoiman kehittämiseksi ja näin ollen voidaan todeta, että erilliselle uudelleen valmisteltavalle kehittämisohjelmalle ei ole tässä vaiheessa tarvetta.

Alueen elinvoiman vahvistaminen
Aloitteen esityksistä ”kuntien välisen nettomuuton kääntäminen positiiviseksi” ja ”työttömyysprosentin kääntäminen laskuun” liittyvät suoraan alueen elinvoimaisuuteen, sen houkuttelevuuteen asuinpaikkana ja erityisesti uusien työpaikkojen synnyttämiseen koko seudulle. Tältä osin kaupungin esityksiä ja konkreettisia toimenpiteitä on valmisteltu ensin vuoden 2020 aikana osana ns. Talous- ja tulevaisuusohjelman (TaTu) laadintaa ja osana uuden kaupunkistrategian 2022-2025 valmistelua ns. strategisten toimenpideohjelmien valmistelun yhteydessä, joiden laadinnassa huomioitiin myös keväällä 2022 käynnissä ollut Palvelut ja tulevaisuus (PaTu) -ohjelmatyö.

Tatu-ohjelman yhteydessä erikseen linjattujen säästö- ja sopeutustoimien lisäksi valmisteltiin yhteensä 14 elinvoimahanketta/-toimenpidettä, joilla tavoiteltiin nopeita ja vaikuttavia tekoja alueen elinvoimaisuuteen ja kasvuun liittyen. Kyseiset toimenpiteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 22.6.2020 § 231. Kyseisten toimenpiteiden edistymistä on seurattu mm. säännöllisen talousseurannan yhteydessä.

Kaupunkistrategiaa toteuttavat strategiset toimenpideohjelmat 2022-2023 (ml. Elinvoimaohjelma) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.4.2022 § 52. Elinvoimaohjelmassa niin ikään nopeita positiivisia elinvoimavaikutuksia tavoittelevia toimenpiteitä valmisteltiin yhteensä 40 kpl. Toimenpiteitä kirjattiin seuraavien strategisten tavoitteiden alle:

1) Kasvuohjelmat kehittämisalustoille
2) Uusi liiketoiminta ja investoinnit
3) Osaava työvoima
4) Vaikuttavat korkeakoulutoiminnot
5) Verkostoituneet yritykset
6) Yrittäjien Mikkeli
7) Tiivistyvä kaupunkirakenne
8) Mahdollistava maaseutu
9) Resurssiviisas kiertotalous
10) Tyytyväinen asukas ja asiakas

Lisäksi neljälle kehittämisalustalle (MemoryCampus, EcoSairila, Kalevankangas ja matkailu) laadittiin omat kasvuohjelmat, joissa on myös kirjattuna erilaisia elinvoimatavoitteita.

Edellä mainitut toimenpidelistaukset (TaTu ja Elinvoimaohjelma) on tehty laaja-alaisesti eri tahoja valmisteluun osallistamalla ja on syytä olettaa, että tällä hetkellä esillä ja kirjattuna on ne ajankohtaiset ja realistiset toimenpiteet, jotka on pystytty tunnistamaan ja jatkossa myös toteuttamaan siten, että niillä on myös vaikutusta aloitteessa mainittuihin asioihin. Toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti esimerkiksi talouden seurannan yhteydessä ja strategisten toimenpideohjelmien sekä kehittämisalustojen ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä. Mahdolliset uudet esille nousevat toimenpiteet huomioidaan osana normaalia elinvoimatyötä. Lisäksi kevään 2022 ohjelmatyön osana on jo linjattu, että elinvoimaohjelman toimenpidelistausta päivitetään vuonna 2024 seuraavalle kahdelle vuodelle.

Edunvalvonnan vahvistaminen
Edunvalvonnan uudistamista on käsitelty kaupungin puheenjohtajiston kokouksessa kesäkuussa 2022. Kokouksessa linjattiin kaupungin edunvalvontaan liittyvät seuraavat periaatteet:

• Kaupungin edunvalvonnalla pyritään valvomaan Mikkelin kaupungin etua ja vaikuttamaan Mikkeliä koskeviin päätöksiin kaupunkia hyödyttäen.
• Tuloksellinen edunvalvonta edellyttää paikallisella tasolla yhteisten tavoitteiden tunnistamista ja yhteistyön rakentamista sekä vuoropuhelua vaikuttajien ja päättäjien kanssa.
• Edunvalvonta perustuu kaupunkistrategiaan, se tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja on osa kaupungin aktiivista viestintää.
• Edunvalvonnassa vaikutetaan alueelliseen ja kansalliseen päätöksentekoon, valtion talousarvioon, lainsäädäntöön ja vaalikausittain vaihtuvaan hallitusohjelmaan sekä yritysten, elinkeinoelämän- ja kansalaisjärjestöjen Mikkeliä koskevaan päätöksentekoon. 
• Edunvalvontaa tehdään yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, alueen yrittäjäjärjestöjen ja korkeakoulutoimijoiden, muiden sidosryhmien sekä seudun kuntien kanssa.

Toimijat/roolit kaupungin edunvalvonnassa

• Kaupungin virkamiesjohto, jossa kaupunginjohtajalla edunvalvonnan kokonaisvastuu, kaupungin johtoryhmällä palvelualuekohtainen asiantuntijuus ja strategia- ja kehityspäälliköllä vastuu edunvalvonta-aineiston ylläpidosta ja päivityksestä
• Kaupungin luottamushenkilöjohto, jossa kaupunginhallitus linjaa edunvalvonnan painopisteet, puheenjohtajisto seuraa säännöllisesti, hyödynnetään puolueiden suoria suhteita ja valtuutettuja hyödynnetään ja osallistetaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan
• Kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy vastuulla on kaupungin elinkeinopoliittinen edunvalvonta osana palvelusopimuksen tilausta, yritysten houkuttelu (ns. liidilista-yhteistyö eri toimijoiden kanssa) ja yritysten ”after care” yhdessä kaupungin johdon kanssa
• Etelä-Savon maakuntaliitto vastaa maakunnan kuntien yhteisestä edunvalvonnasta
• Etelä-Savon kauppakamari ja yrittäjät vastaavat alueen elinkeinopoliittisesta edunvalvonnast (esim. saavutettavuus, osaava työvoima jne..)
• Lisäksi hyödynnetään tapauskohtaisesti alueella olevia kansallisen tason toimijoita (esim. Kansallisarkisto ja -kirjasto) ja alueenkausiasukkaita
• Osallistutaan aktiivisisesti kansallisiin ja itäsuomalaisiin verkostoihin (esim. C21-kaupunkiverkosto, itäsuomaIaisten kaupunkien yhteistyö / Itä-Suomi Unioni ry ja Viitoskäytävä-hanke)

Tunnistetut edunvalvonnan suunnat / vaikutettavat tahot

• Alueen kansanedustajat
• Luottamushenkilö(johdon) ja virkamiesjohdon suorat kontaktit valtakunnantason päättäjiin / vaikuttajiin
• Ministeriöt
• ELY-keskus
• Yritykset
• Elinkeinoelämä- ja kansalaisjärjestöt
• Kausiasukkaat

Edunvalvonnan tasot

• proaktiivinen edunvalvonta (esim. 2-3 yhdessä sovitun edunvalvontakärjen systemaattinen edistäminen)
• reagoiva edunvalvonta (esim. nopea tapauskohtainen reagointi esille nouseviin tapaamisiin)
• pitkäjänteinen vaikuttaminen tiedossa oleviin uudistuksiin (esim. SOTE-uudistus tai työllisyyspalvelu-uudistus)
• passiivinen edunvalvonta (esim. edunvalvontamuistion ylläpito ja päivittäminen ja sen hyödyntäminen tapauskohtaisesti)

Puheenjohtajiston kesäkuun kokouksessa päätettiin seuraavista edunvalvonnan kehittämistoimenpiteistä:

• Edunvalvonnan vuosikellon käyttöönotto. Vuosikelloon kirjataan ylös ennakolta tiedossa olevat asiat kuten esim., hallitusohjelman valmisteluaikataulu, valtion lisätalousarvion valmisteluaikataulu, maakuntastrategian ja sen vuotuisen toteutussuunnitelman laadinta-aikataulu sekä kaupungin tapahtumat ja tilaisuudet, joihin kaupungilta osallistuu kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa. Vuosikelloa päivitetään jatkuvasti (strategia- ja kehityspäällikkö).
• Edunvalvontakärkien priorisointi. Kaupunginhallitus päättää puolivuosittain keskeisistä edunvalvontakärjistä (2-3 asiaa) ja muut edunvalvontakoonnissa olevat asiat nostetaan esille tarpeen mukaan. Priorisoitujen edunvalvonta-asioiden osalta tehdään erilliset vaikuttamissuunnitelmat (edunvalvonnan valmisteluryhmä valmistelee).
• Taustatietojen päivittäminen/ajantasaisuus. Kootaan ja jatkuvasti päivitetään mm. alueen kansanedustajien jäsenyydet esim. eduskunnan valiokunnissa ja muissa keskeisissä edunvalvontaan mahdollisissa liittyvissä yhteisöissä ja toimielimissä (valtuustoryhmien puheenjohtajat avustavat, strategia- ja kehityspäällikkö kokoaa)
• Edunvalvonnan valmisteluryhmän perustaminen. Perustetaan säännöllisesti kokoontuva (1krt/kk) edunvalvonnan valmisteluryhmä johon kuuluvat kaupunginjohtaja, strategia- ja kehityspäällikkö (ryhmän sihteeri) ja Mikkelimyyjä / Miksei. Ryhmä valmistelee puheenjohtajistolle aina seuraavan kuukauden aikana tiedossa olevat edunvalvontatilaisuudet tms. Ryhmällä on myös valmisteluvastuu priorisoitavien edunvalvontakärkien valmistelusta kaupunginhallituksen päätöksentekoon sekä ko. kärkien vaikuttamissuunnitelmista
• Puheenjohtajiston työskentelyn kehittäminen. Edunvalvonta otetaan puheenjohtajiston kokousten vakiopykäläksi. Puheenjohtajisto koordinoi edunvalvontatoimintaa ja tapauskohtaisesti vastuuttaa edunvalvontatoimijat.
• Raportoinnin kehittäminen. Kaupungin ”edunvalvontatoimijat” (virkamiehet, luottamushenkilöt, kehitysyhtiön henkilöstö…) kertovat/raportoivat mahdollisista eri tapaamisten aikana tehdyistä huomioista, tarpeista yms. kaupungin toimintaan liittyvistä asioista ja raportoivat niistä tiiviissä muodossa kirjallisesti strategia- ja kehityspäällikölle, joka tekee koonnin ja esittelee keskeiset esille nousseet asiat puheenjohtajiston kokouksessa tai tarvittaessa niihin puututaan välittömästi. Edunvalvontatavoitteista ja -toimista viestitään aktiivisesti ulospäin.

Erityistä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää edunvalvontatyöhön resurssien turvaamisesta. Edunvalvontaan käytettävät resurssit ovat pienentyneet huomattavasti esim. viimeisen vuosikymmenen aikana ja nykyhetkellä kaupungin edunvalvontaresurssi on niukka.

Työvoiman saatavuuden vahvistaminen tulevaisuudessa
Aiemmin tässä vastauksessa mainituilla ja jo valmisteluilla toimenpiteillä on toteutuessaan yleisen elinvoiman lisääntymisen lisäksi myös suoria vaikutuksia alueen työllisyyteen ja alueen houkuttelevuuteen paikkana tehdä työtä ja asua. Kaupungin omat toimet voivat myös merkittävästi edistää asiaa ja haasteeseen onkin jo vastattu mm. kehittämistyötä hankkeistamalla.

Työvoiman saatavuuden vahvistamisen ja turvaamisen osalta lähitulevaisuudessa Mikkelin kaupungin tärkein tehtävä on onnistua TE2025 uudistuksen valmistelussa. Tähän liittyen konkreettisena toimenpiteenä on 22.8.2022 pidetyssä Etelä-Savon maakuntaliiton kunnallisasioiden neuvotteluryhmässä päätetty yhteisen TE2025-valmisteluhankkeen hakemisesta.  Kyseinen hanke tulee sisältämään seutukohtaiset tilanneanalyysit siitä, miten työvoimapalveluja on toteutettu ja miten niitä on mahdollista tulevaisuudessa toteuttaa uudistuksen mukaisesti. TE2025 uudistuksen valmistelu edellyttää ainakin seuraavien asioiden tarkastelua:

• henkilöasiakaspalvelut
• yrityspalvelut
• koulutuspalvelut ja työvoiman kehittäminen
• rajapintapalvelut (hyvinvointialueen kanssa)
• kotopalvelut
• henkilöstön sijoittuminen ja siihen liittyvä prosessin hallinta (TE-henkilöstön siirtyminen kuntiin)
• yhteishankinnat työvoimapalvelualueiden kesken
• KEHA-keskuksen tarjoamia digitaalisia järjestelmiä täydentävät ratkaisut kunnissa

Toisena konkreettisena kehittämishankkeena on alkusyksystä rahoittajalle kehitysyhtiö Miksein toimesta jätetty YHDESSÄ - Tulevaisuuden työllisyyspalvelut Mikkelin seudulla -hanke, jossa muita hankekumppaneita ovat XAMK, Esedu ja Uutta Elämää Group. Lisäksi hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä mm. käynnissä olevan työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Hankkeen yleisenä tavoitteena on varmistaa työvoiman saatavuus, edistää Mikkelin seudun työllisyyttä, selkiyttää keskinäistä roolitusta ja lisätä julkisen rahan vaikuttavuutta nimenomaan työllisyyden eri haasteissa. Hankkeen tarkemmat tavoitteet on lyhyesti kuvattuna seuraavat (hankehakemuksen mukaan):

Tavoite 1: Uusi monialainen palvelumalli, jossa työllisyyden asiakasohjausta ja palvelupolkuja on kehitetty ja toimijoiden yhteistyötä syvennetty.
Tavoite 2: Näkyvän työpaikkavarannon kasvattaminen, yritysten rekrytointiosaamisen kehittäminen ja tätä kautta kohtaannon parantaminen
Tavoite 3: Tehdään Mikkelin seudun työpaikkatarjonta näkyväksi ja houkuttelevaksi muualla Suomessa hyödyntämällä verkostoyhteistyötä.
Tavoite 4: Ketterien työllistymismallien kautta työllistymisen edistäminen ja tätä kautta kohtaannon ja ammatillisen liikkuvuuden parantaminen.
Tavoite 5: Kansainvälisen työvoiman osuuden lisääminen Mikkelin seudulla.

Tavoitteena on, että kolmivuotinen hanke käynnistyisi jo vuoden 2022 puolella.

Elinvoimatyön uudistaminen
Valtuustoaloitteen aihepiiriin liittyy myös käynnissä ollut valmistelu elinvoimatyön uudistamisesta Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa. Tähän liittyen on alkukesästä 2022 linjattu, että valmistelussa odotetaan uuden kaupunginjohtajan valintaa syksyllä 2022, jonka jälkeen valmistelua jatketaan ja myös siinä huomioidaan valtuustoaloitteessa mainitut asiat.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden vastauksen valtuutettu Minna Pöntisen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.