Kaupunginvaltuusto, kokous 29.8.2022

Kuvaus

Valtuutettu Jenni Oksanen ym. jättivät 23.5.2022 kaupunginhallitukselle seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Tiistaina (3.5.) kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa käsiteltiin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmaa ja sen säästötoimenpiteitä lautakunnan alaisessa toiminnassa (§ 71).

Säästötoimenpiteitä hyväksyttiin yli 600 000 euron edestä. Osa toimenpiteistä herättää epäilyksiä, saavutetaanko niillä oikeasti säästöjä, vai jopa lisätäänkö niillä kaupungin kuluja. Esimerkiksi 40 000 euron säästö on esitetty saatavaksi, kun sammutetaan ilmanvaihto kesä-heinäkuuksi kouluista ja päiväkodeista, joissa ei ole päivystystä. Riskiksi on mainittu sisäilmaongelmat ja kanavien puhdistus tarpeiden lisääntyminen. Lisäksi 75 000 euron säästö on esitetty saatavaksi, kun ilmanvaihdon suodattimet vaihdetaan kahden kerran sijaan vuonna 2022 vain kerran. Riskiksi tässäkin toimenpiteessä on tunnistettu sisäilmaongelmat. Myös osa muista hyväksytyistä toimenpiteistä oli varsin kyseenalaisia (mm. jyrsijä- ja tuholaistorjunnan lopettaminen keskusta-alueelta, säästö 5000 euroa).

Kaupungin koulu- ja päiväkoti kiinteistöistä osa on jo nykyisellään varsin heikossa kunnossa. Odotettavissa on säästötoimenpiteen johdosta henkilökunnan ja lasten osalta sairauspoissaolojen lisääntyminen. Tämä nostaa sijaisten osalta kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan kuluja ja äärimmäisessä tapauksessa voi aiheuttaa myös väistötilojen hankintoja. Mikäli päiväkoti ikäiset lapset oireilevat tai sairastuvat, vaikuttaa toimenpide välillisesti myös lasten vanhempien työpoissaolojen lisääntymiseen.

Terveystarkastaja on kertonut, ettei etukäteen ollut tietoinen toimenpide-esityksestä tai päätöksestä, eikä heiltä pyydetty lausuntoa. 

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme kaupunginhallitukselle vastattavaksi tämän kirjallisen kysymyksen Mikkelin kaupungin hallintosäännön 131 §:ään viitaten.

1. Säästötoimenpiteiden riskiksi on tunnistettu useammassa kohdassa sisäilmaongelmat. Onko riskien todennäköisyyttä arvioitu sekä millaisia kustannuksia niistä koituu, mikäli riskit toteutuvat?
2. Mikäli tunnistetut riskit sisäilman osalta toteutuvat, kuka niistä on vastuussa?
3. Osallistuivatko sisäilma-asiantuntija ja terveystarkastaja niiden säästötoimenpiteiden valmisteluun, joissa riskiksi oli tunnistettu sisäilmaongelmat?
4. Miten ilmanvaihdon sammuttaminen on linjassa seuraavien asetusten kanssa: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (8 §) sekä ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (10 §).
5. Onko säästötoimenpiteiden esittäjillä riittävästi osaamista ja miksei toimenpiteitä valmisteltu monialaisesti (Esim. tilapalvelut, terveystarkastaja, sisäilma-asiantuntija)?
6. Jos em. monialaista yhteistyötä ei ole tehty valmisteluvaiheessa, tulisiko säästölista valmistella uudestaan yhteistyössä ja käydä myös muut sisäilmariskejä sisältävät toimenpiteet läpi?
    

Mikkelissä 23.5.2022

Jenni Oksanen

Olli Marjalaakso, Petri Tikkanen, Katriina Noponen,
Kati Häkkinen, Eero Aho, Anna Reponen,
Jaana Strandman, Tanja Hartonen, Jarmo Lautamäki,
Jenni Tissari, Raine Lehkonen, Jatta Juhola,
Hannu Tullinen, Marita Hokkanen, Jussi Marttinen,
Soile Kuitunen, Jarno Strengell, Satu Taavitsainen"

Kuvaus

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue on koostanut seuraavat vastaukset valtuutettu Jenni Oksasen ym. 23.5.2022 kaupunginhallitukselle jättämään kirjalliseen kysymykseen: 

1. Säästötoimenpiteiden riskiksi on tunnistettu useammassa kohdassa sisäilmaongelmat. Onko riskien todennäköisyyttä arvioitu sekä millaisia kustannuksia niistä koituu, mikäli riskit toteutuvat?

Säästötoimenpiteistä aiheutuvien riskien todennäköisyyttä on arvioitu säästölistaa kootessa. Säästölistaa kootessa on käyty läpi kaikki vuosibudjetin kustannusrivit. Talonrakennuspalveluiden toimenpiteiksi on ehdotettu pääasiallisesti toimenpiteitä, joiden säästövaikutus on mahdollisimman suuri ja mahdollinen sisäilmanlaatua heikentävä haitta on pieni. Riskien realisoitumisesta aiheutuvat kustannukset voivat koostua esimerkiksi rakenteellisista vaurioista, kasvaneista ylläpitokustannuksista, henkilöstön poissaoloista, työtyytyväisyyden laskemisesta, väistötilojen hankkimisesta sekä muista suorista ja epäsuorista kustannuksista. Toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia on hankala arvioida. Pelkästään näiden säästötekijöiden vaikutuksia esimerkiksi ihmisten oireiluun on vaikea määrittää. Kaupungin tekemät muutkin säästötoimenpiteet kuten siivouksen vähentäminen vaikuttavat osaltaan ihmisten hyvinvointiin. 

Erityisesti kesän 2022 toimenpiteistä kerätään tietoa ja asiakaskokemuksia, jonka perusteella samansuuntaisia tulevia toimenpiteitä voidaan kohdentaa rajatummin sekä tavoitteet ja vaikutukset tasapuolisemmin huomioivaksi (oppiva organisaatio) kokonaisuudeksi.

2. Mikäli tunnistetut riskit sisäilman osalta toteutuvat, kuka niistä on vastuussa?

Rakennuksen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen vastaa toiminnanharjoittaja. Mikkelin kaupunki työnantajana on vastuussa työntekijöidensä hyvinvoinnista.

3. Osallistuivatko sisäilma-asiantuntija ja terveystarkastaja niiden säästötoimenpiteiden valmisteluun, joissa riskiksi oli tunnistettu sisäilmaongelmat?

Säästölistaa koostettaessa valmisteluun on osallistunut sisäilma-asiantuntija. Sisäilma-asiantuntija on ilmaissut huolensa tiettyjen säästölistalle harkittujen ehdotusten vaikutuksista. Näitä on huomioitu säästölistaa koostettaessa. Ilmanvaihdon sammuttamisen osalta on käytetty kohdekohtaista harkintaa ja hyödynnetty sisäilma-asiantuntijan ja muiden talonrakennuspalveluiden asiantuntijoiden näkemystä.

Terveysvalvonnan edustajat eivät ole olleet mukana valmistelemassa säästötoimenpiteitä. Asia on viety kaupungin sisäilmatyöryhmälle tiedoksi asiana.

4. Miten ilmanvaihdon sammuttaminen on linjassa seuraavien asetusten kanssa: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (8 §) sekä ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (10 §).

Ilmanvaihdon sammuttamien käyttöaikojen ulkopuolella ei ole ristiriidassa kyseisten asetusten kanssa. Asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (10 §) huomioidaan toiminnassa, vaikka se koskeekin vain asetuksen voimaantulon jälkeen aloitettuja hankkeita.

Ilmanvaihdon muutoksissa noudatetaan Kuntien sisäilmaverkoston laatimaa ohjetta: Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje. Tämän mukaisesti rakennusten automaatioon luodaan jaksotusohjelma käyttöaikojen ulkopuolelle, jolloin saavutetaan asetuksen mukainen ilmanvaihto. Jaksotuskäytössä huomioidaan myös erillispoistot ja niiden aiheuttamat painemuutokset sekä riittävät tuuletusjaksot mm. ennen toiminnan aloittamista. Aamuisin suoritettavalla tuuletusjaksolla vaihdetaan rakennuksen koko ilmatilavuus ennen ensimmäisten tilankäyttäjien saapumista.

5. Onko säästötoimenpiteiden esittäjillä riittävästi osaamista ja miksei toimenpiteitä valmisteltu monialaisesti (Esim. tilapalvelut, terveystarkastaja, sisäilma-asiantuntija)?

Säästötoimenpiteiden esittelijä on kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa 3.5.2022 esittänyt palvelualueen valmisteleman säästölistauksen. Lista on koostettu moniammatillisesti koko palvelualueen osaamista hyödyntäen. Ilmanvaihtoon tehtyjen muutosten toteutuksessa on hyödynnetty valtakunnallista ohjetta Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje.

6. Jos em. monialaista yhteistyötä ei ole tehty valmisteluvaiheessa, tulisiko säästölista valmistella uudestaan yhteistyössä ja käydä myös muut sisäilmariskejä sisältävät toimenpiteet läpi?

Terveysvalvonta on antanut lausunnon säästötoimenpiteiden terveysriskeistä sekä pyytänyt asiasta kiinteistön omistajan vastineen. Vastine on käsitelty kaupunkikehityslautakunnassa 14.6.2022 ja toimitettu terveysvalvonnalle. Asiasta ei ole tullut lisäselvityspyyntöjä.