Kaupunginvaltuusto, kokous 29.8.2022

Kuvaus

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Mikkelin kaupunginvaltuuston valtuutettua  Jussi Marttista  epäillään rattijuopumuksesta.  Rattijuopumukseen voi syyllistyä alkoholin vaikutuksen alaisena, huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai muun huumaavan aineen alaisena, kun kuljettajan kyky ajoneuvon kuljettamiseen on huonontunut. Marttinen on julkisuudessa myöntänyt kannabiksen käytön, mutta kiistänyt rattijuopumuksen.

Marttinen toimii Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä ja Etelä -Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän yhtymävaltuuston/hallituksen varajäsenenä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yhdessä todenneet, että Marttisen luottamus näihin kunnallisiin toimielimiin tulee selvittää.

Luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden säädetään kuntalain 34 §:ssä. Lainkohdan mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteista.

Valtuuston epäluottamus voi kohdistua vain osaan toimielimen jäsenistä. Erottamispäätös koskee kuitenkin kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, myös varajäseniä, joihin sovelletaan kuntalain 31 §:n 3 momentin mukaan, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään.

Erottaminen epäluottamuksen perusteella voi kohdistua myös luottamushenkilöihin, jotka jäsenkunnan valtuusto on valinnut kuntayhtymän toimielimeen, esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuustoon tai -hallitukseen.

Asia luottamushenkilön erottamisesta kesken toimikauden tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen.

Kuntalain 35 §:ssä säädetään tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Tilapäinen valiokunta on erityinen valmisteluelin luottamushenkilöiden erottamista koskevissa asioissa. Kun luottamushenkilön erottamista koskeva asia on tullut vireille, valtuusto voi asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka on valmisteltava asia. Valiokunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 23.5.2022 päättänyt kuntalain 35 §:n mukaisen tilapäisen valiokunnan asettamisesta selvittämään, nauttiiko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston luottamusta.

Tilapäinen valiokunta on 29.6.2022 kuullut kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä Jussi Marttista ja puheenjohtaja Petri Tikkasta.

Kuntalain 35 §:n mukaisesti tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

Tilapäinen valiokunta päättää pyytää asiassa Mikkelin kaupunginhallituksen lausunnon. Lausuntopyynnön oheismateriaalina  kaupunginhallitukselle toimitetaan kuulemisista laaditut muistiot.

Kuvaus

Tilapäinen valiokunta on 29.6.2022 kuullut kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttista ja puheenjohtaja Petri Tikkasta. Jussi Marttinen on lisäksi antanut asiasta kirjallisen lausunnon.

Kuntalain 35 §:n mukaisesti tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto. Lausuntoa pyydetään kaupunginhallitukselta 23.8.2022 klo 9.00 mennessä.

Tilapäiselle valiokunnalle on valmisteltu seuraava lausunto:

Kannabiksen käyttö

Suomessa rikoslaki säätelee kannabiksen ja muiden huumausaineiden valmistusta, levitystä ja käyttöä. Huumausainelain mukaan kannabis luetaan Suomessa huumausaineeksi, joten siihen sovelletaan rikoslakia.

Rikoslain 50 luvun 2 a §:n mukaan huumausaineen käyttörikos on kyseessä silloin, kun joku laittomasti käyttää tai omaa käyttöään varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Poikkeuksellisesti Suomessa kannabis on tietyin perustein lääkekäytössä sallittu. Osalle lääkekannabisvalmisteista tarvitaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä erityislupa, kun taas tietyn valmisteen käyttölupaan tarvitaan lääkärin resepti.

Käypä hoito -työryhmä Huumeongelmaisen hoito 12.4.2018 on selvittänyt kannabiksen käytön terveyshaittoja. Kannabista käytetään yleensä sen aiheuttaman hyvänolon tunteen takia, mutta aineen käytöstä voi seurata myös päinvastaisia psyykkisiä oireita.

Kannabis on riippuvuutta aiheuttava aine. Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Kannabiksen käytön nuorena aloittaneella on enemmän sekä sosiaalista ja emotionaalisia että koulututukseen ja työelämään liittyviä riskejä. Kannabiksen käyttö lisää skitsofreniariskiä erityisesti paljon käyttävillä, joilla se kaksinkertaistaa riskin. Riskiä lisäävät muun muassa käytön aloitus alle 16-vuotiaana.

Taulukossa 1 on esitetty kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset ja taulukossa 2 kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.

Taulukko 1. Kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset.

Pieni tai keskisuuri annos
(oireet voimakkaimmillaan 30 minuutin kohdalla, kestävät 2–4 tuntia)

• Huonontunut keskittymiskyky ja muisti
• Ruokahalun kasvu
• Takykardia, verenpaineen lasku
• Verestävät silmät
• Suun kuivuminen
• Psykomotorisen koordinaation huononeminen
• Unihäiriöt
• Sedaatio (keskushermoston lamaannutus, siten että tajunnan taso laskee)

Suuri annos ja akuutti myrkytys

• Huonontunut keskittymiskyky, muisti ja psykomotoriikka
• Lisääntynyt liikenneonnettomuusriski, erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteydessä
• Ahdistuneisuus, paniikki
• Psykoosi
• Paranoia, muut psykoosioireet, depersonalisaatio, taustalla olevan psyykkisen ongelman paheneminen

Taulukko 2. Kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.

Kognitiiviset vaikutukset
(usein lieviä, korostuvat yli 10 vuoden päivittäiskäytön jälkeen, osittain palautuvia)

• Huono keskittymiskyky
• Verbaalisen muistin huononeminen
• Vaikeuksia jäsentää ja integroida monimutkaisia asioit
• Oppiminen vaikeutuu, suoritustaso laskee, työttömyyden riski kasvaa

Psyykkiset ongelmat

• Masennus ja ahdistuneisuus
• Uni häiriöt
• Psykoosi
• Syrjäytyminen

Muut

• Hedelmällisyyden aleneminen
• Mahdolliset vaikutukset sikiöön (alhainen syntymäpaino)
• Rikoksiin ajautumisen riski suurenee
• Alkoholin ja muiden huumeiden liikakäyttö

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta

Mikkelin kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasäännön kohdan 2.2.1 mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta käsittää varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja lukiokoulutuksen.

Mikkelin kaupungin hallintosäännön 31 §:ssä säädetään kasvatus- ja opetuslautakunnan erityisestä toimivallasta. Sen mukaan lautakunta

1. hyväksyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtaiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat,
2. päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista,
3. päättää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden periaatteista sitä koskevan erityislainsäädännön sekä kaupunginvaltuuston linjaamien periaatteiden puitteissa,
4. päättää koulutuksen arvioinnista,
5. päättää koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-ajoista,
6. päättää lukiokoulutuksen järjestämislupienhakemisesta,
7. päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista ja niiden sijoittamisesta oppilaitoksiin,
8. päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta tuottajalta,
9. päättää perusopetuksen oppilasalueista (lähikoulualueet),
10. hyväksyy koulukuljetussuunnitelman lainsäädännön ja kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan,
11. päättää kokeilulupien hakemisesta,
12. vahvistaa perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteet ja järjestettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet,
13. päättää perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tai vastaavalle perusopetuksen luokalle, milloin oppilaan huoltaja vastustaa siirtoa,
14. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi,
15. päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.

Ammattikasvattajat ja ehkäisevä päihdetyö

Päihdekasvatus ei ole erillinen osa kasvatusta. Päihdekasvatus on osa joka päivästä elämää ja tapahtuu arjen tilanteissa, kun päihteet tulevat esille.

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Ehkäisevää päihdetyötä osana omaa työtään tekevät mm. ammattikasvattajat kuten päiväkotien henkilöstö, opettajat ja nuorisotyöntekijät. Myös monen muun ammattilaisen tehtävissä sivutaan usein ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä asioita.

Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Laki tuli voimaan vuonna 2015 ja se määrittää alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapelaamisen haittojen ehkäisyä.

Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee lain mukaan kiinnittää huomioita myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

Ehkäisevän päihdetyön laki määrittää sitä, miten kunnissa ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan. Kunnat vastaavat hallinnollisella tasolla ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja organisoimisesta.

Ruohonjuuritason ehkäisevä päihdetyö sen sijaan kuuluu osaksi esimerkiksi kasvatusalan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä. Erityisesti ammattikasvattajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa sekä päihteiden käytön ehkäisyssä.

Päiväkodin henkilöstön ehkäisevä päihdetyö on vanhemmuuden tukemista ja lapsen oirehtimiseen puuttumista. Päiväkodissa luodaan perusta vuorovaikutustaitojen kehittymiselle ja sosiaalisissa tilanteissa toimimiselle. Myös lastensuojeluilmoitukset ovat ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Lasten kasvuolosuhteita turvaamalla voidaan ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja

Opettajalla on merkittävä rooli käsitellä päihteisiin liittyviä ajankohtaisia teemoja kouluympäristössä. Päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen, mutta opettajien on hyvä olla valmiita keskustelemaan myös muilla tunneilla päihteisiin liittyvistä kysymyksistä, jos niitä ilmenee.

Mikäli koulussa järjestetään ulkopuolisen kouluttajan päihdekasvatustunti, tulee opettajan olla valmis keskustelemaan päihteistä jälkikäteen, jos oppilailla on herännyt aiheesta kysymyksistä. Koulu on päihteetön tila. Opettajan vastuulla on tämän vuoksi puuttua päihteiden välittämiseen, myyntiin ja hallussapitoon, jos tällaista koulualueella ilmenee.

Nuorisotyöntekijä huolehtii nuorisotyön päihteettömyydestä varmistamalla, että tiloissa ja tapahtumissa ei käytetä päihteitä. Nuorisotyöntekijän on hyvä suunnitella toimintaa niin, että ehkäisevän päihdetyön teemat pysyvät esillä säännöllisesti. Nuorisotyössä on mahdollista luoda vapaamuotoista keskustelukulttuuria, sillä toimintaan osallistutaan vapaa-ajalla. Nuorisotyöntekijän on tärkeää reagoida keskusteluissa esimerkiksi nuorten lisääntyneeseen puheeseen päihteistä, nuorten huoliin päihteisiin liittyen ja päihteiden käytön esillä pitämiseen.

Hyvinvointikertomuksen seuranta ja hyvinvoinnin tila Mikkelissä vuonna 2021

Hyvän elämän strateginen ohjelma on lakisääteinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Mikkelin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 23.5.2022 § 67 Hyvän elämän ohjelman/hyvinvointikertomuksen seurantaa ja hyvinvoinnin tilaa Mikkelissä vuonna 2021.

Selvityksen mukaan huolestuttavaa on muuan muassa, että marihuanan ja kannabiksen käytön kokeilu on lisääntynyt Mikkelissä lukiolaisten keskuudessa ja ylittää sekä heidän että 8-9 luokkalaisten keskuudessa yli maan keskiarvon. Mikkelissä nuoret kokevat huumeiden hankkimisen omalla paikkakunnalla helpoksi. Lisäksi huumeiden käyttö liikenteessä on noussut viime vuosina ennätystasolle – rattijuopoista ensi kertaa historiassa puolet oli huumekuskeja. Päihteiden käyttö Mikkelissä on huolestuttavan suurta. Laittomat huumeet ovat yhä nuorempien saatavilla ja kokeiltavina. Jätevesitutkimuksen löydökset ovat huumeiden käytön seurannan osalta huolestuttavia.

Kaupunginhallituksen arvion mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen toiminta saattaa mahdollisesti täyttää huumausaineen käyttörikoksen tunnusmerkistön.

Ottaen huomioon lautakunnan tehtäväalue varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lautakunnan tehtävään liittyy myös vastuu edustamansa palvelualueen toiminnasta ja maineesta. Erityisesti ammattikasvattajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa sekä päihteiden käytön ehkäisyssä.

Kaupunginhallitus katsoo, että lautakunnan jäsenen toiminta antaa virheellisen kuvan lautakunnan kaikkien jäsenten asenteista ja suhtautumisesta kannabiksen käyttöön ja käytön hyväksyttävyyteen. Myös koko kaupungin mainekuvaan asialla on kielteistä vaikutusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen toiminta on synnyttänyt selvän luottamuspulan kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintaan ja uskottavuusongelman lautakunnan kykyyn hoitaa tehtäviään.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttisen ja puheenjohtaja Petri Tikkasen kuulemismuistiot sekä Jussi Marttisen kirjallinen lausunto on kokouksen oheismateriaalina. Ne ovat salassa pidettäviä, koska ne sisältävät terveystietoja, tietoja henkilön elintavoista ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvista asioista (laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24.1 §:n 25 ja 32 kohta).