Kaupunginvaltuusto, kokous 29.8.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 99 Tilapäisen valiokunnan selvitys kasvatus- ja opetuslautakunnan luottamuksesta ja esitys jatkotoimista

MliDno-2022-2031

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tarja Poikolainen, kaupunginlakimies, tarja.poikolainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Mikkelin kaupunginvaltuuston valtuutettua  Jussi Marttista  epäillään rattijuopumuksesta.  Rattijuopumukseen voi syyllistyä alkoholin vaikutuksen alaisena, huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai muun huumaavan aineen alaisena, kun kuljettajan kyky ajoneuvon kuljettamiseen on huonontunut. Marttinen on julkisuudessa myöntänyt kannabiksen käytön, mutta kiistänyt rattijuopumuksen.

Marttinen toimii Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä ja Etelä -Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän yhtymävaltuuston/hallituksen varajäsenenä. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat yhdessä todenneet, että Marttisen luottamus näihin kunnallisiin toimielimiin tulee selvittää.

Luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden säädetään kuntalain 34 §:ssä. Lainkohdan mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottaminen voi perustua poliittiseen harkintaan, minkä vuoksi laissa ei ole säädetty erottamisperusteista.

Valtuuston epäluottamus voi kohdistua vain osaan toimielimen jäsenistä. Erottamispäätös koskee kuitenkin kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä, myös varajäseniä, joihin sovelletaan kuntalain 31 §:n 3 momentin mukaan, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään.

Erottaminen epäluottamuksen perusteella voi kohdistua myös luottamushenkilöihin, jotka jäsenkunnan valtuusto on valinnut kuntayhtymän toimielimeen, esimerkiksi kuntayhtymän yhtymävaltuustoon tai -hallitukseen.

Asia luottamushenkilön erottamisesta kesken toimikauden tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen.

Kuntalain 35 §:ssä säädetään tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Tilapäinen valiokunta on erityinen valmisteluelin luottamushenkilöiden erottamista koskevissa asioissa. Kun luottamushenkilön erottamista koskeva asia on tullut vireille, valtuusto voi asettaa tilapäisen valiokunnan, jonka on valmisteltava asia. Valiokunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto:

  1. Päättää asettaa kuntalain 35 §:n mukaisen tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttivatko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta ja Etelä -Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän yhtymähallitus valtuuston luottamusta.
  2. Valitsee tilapäiseen valiokuntaan 5 - 7 jäsentä.
  3. Valtuuttaa valiokunnan valitsemaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
  4. Päättää, että valiokunta voi ottaa itselleen sihteerin.
  5. Päättää määräajasta, minkä kuluessa tilapäisen valiokunnan tulee laatia selvitys, ovatko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta ja Etelä -Savon kampuskiinteistöt kuntayhtymän yhtymähallitus menettäneet valtuuston luottamuksen ja mikä on luottamuksen menettämisen peruste.


Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotuksen kohdat 1 ja 5 seuraavaan muotoon:

1. Päättää asettaa kuntalain 35 §:n mukaisen tilapäisen valiokunnan selvittämään nauttiiko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston luottamusta.

5. Päättää määräajasta, minkä kuluessa tilapäisen valiokunnan tulee laatia selvitys, onko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta menettänyt valtuuston luottamuksen ja mikä on luottamuksen menettämisen peruste.


Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutos​ehdotuksen kohdista 1 ja 5 sekä kohdat 2-4 päätösehdotuksen mukaisesti. 

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto:

  1. Päättää asettaa kuntalain 35 §:n mukaisen tilapäisen valiokunnan selvittämään nauttiiko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston luottamusta.
  2. Valitsee tilapäiseen valiokuntaan 5 - 7 jäsentä.
  3. Valtuuttaa valiokunnan valitsemaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
  4. Päättää, että valiokunta voi ottaa itselleen sihteerin.
  5. Päättää määräajasta, minkä kuluessa tilapäisen valiokunnan tulee laatia selvitys, onko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta menettänyt valtuuston luottamuksen ja mikä on luottamuksen menettämisen peruste.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti, että kaupunginvaltuusto päättää asettaa tilapäisen valiokunnan. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Lisäksi valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti, että tilapäiseen valiokuntaan valitaan viisi jäsentä. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Tilapäiseen valiokuntaan valittiin esitysten mukaisesti Hannu Tullinen, Katriina Noponen, Raimo Heinänen, Olli Miettinen ja Nina Jussi-Pekka. 

Asiakohdat 3-4 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtolan esityksestä hyväksyttiin yksimielisesti, että tilapäisen valiokunnan tulee laatia selvitys 29.8.2022 pidettävään kaupunginvaltuuston kokoukseen mennessä.

Merkitään, että valtuutettu Jussi Marttinen ilmoitti olevansa esteellinen (oma asia) ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Tilapäinen valiokunta merkitsee kuulemisen tiedoksi.

Päätös

Kuulemisesta laadittiin muistio, joka liitetään pöytäkirjan oheismateriaaliksi.

Jussi Marttinen on antanut kirjallisen lausunnon, joka merkittiin tiedoksi ja liitettiin pöytäkirjan oheismateriaaliksi.

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 23.5.2022 päättänyt kuntalain 35 §:n mukaisen tilapäisen valiokunnan asettamisesta selvittämään, nauttiiko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston luottamusta.

Tilapäinen valiokunta on 29.6.2022 kuullut kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä Jussi Marttista ja puheenjohtaja Petri Tikkasta.

Kuntalain 35 §:n mukaisesti tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.

Tilapäinen valiokunta päättää pyytää asiassa Mikkelin kaupunginhallituksen lausunnon. Lausuntopyynnön oheismateriaalina  kaupunginhallitukselle toimitetaan kuulemisista laaditut muistiot.

Päätösehdotus

   

Päätös

Tilapäinen valiokunta päätti pyytää lausunnon kaupunginhallitukselta 23.8.2022 klo 09.00 mennessä.

Päätösehdotus

Tilapäinen valiokunta merkitsee kuulemisen tiedoksi.

Päätös

Kuulemisesta laadittiin muistio, joka liitetään pöytäkirjan oheismateriaaliksi.

Valmistelija

Tarja Poikolainen, kaupunginlakimies, tarja.poikolainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Tilapäinen valiokunta on 29.6.2022 kuullut kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttista ja puheenjohtaja Petri Tikkasta. Jussi Marttinen on lisäksi antanut asiasta kirjallisen lausunnon.

Kuntalain 35 §:n mukaisesti tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto. Lausuntoa pyydetään kaupunginhallitukselta 23.8.2022 klo 9.00 mennessä.

Tilapäiselle valiokunnalle on valmisteltu seuraava lausunto:

Kannabiksen käyttö

Suomessa rikoslaki säätelee kannabiksen ja muiden huumausaineiden valmistusta, levitystä ja käyttöä. Huumausainelain mukaan kannabis luetaan Suomessa huumausaineeksi, joten siihen sovelletaan rikoslakia.

Rikoslain 50 luvun 2 a §:n mukaan huumausaineen käyttörikos on kyseessä silloin, kun joku laittomasti käyttää tai omaa käyttöään varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Poikkeuksellisesti Suomessa kannabis on tietyin perustein lääkekäytössä sallittu. Osalle lääkekannabisvalmisteista tarvitaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä erityislupa, kun taas tietyn valmisteen käyttölupaan tarvitaan lääkärin resepti.

Käypä hoito -työryhmä Huumeongelmaisen hoito 12.4.2018 on selvittänyt kannabiksen käytön terveyshaittoja. Kannabista käytetään yleensä sen aiheuttaman hyvänolon tunteen takia, mutta aineen käytöstä voi seurata myös päinvastaisia psyykkisiä oireita.

Kannabis on riippuvuutta aiheuttava aine. Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Kannabiksen käytön nuorena aloittaneella on enemmän sekä sosiaalista ja emotionaalisia että koulututukseen ja työelämään liittyviä riskejä. Kannabiksen käyttö lisää skitsofreniariskiä erityisesti paljon käyttävillä, joilla se kaksinkertaistaa riskin. Riskiä lisäävät muun muassa käytön aloitus alle 16-vuotiaana.

Taulukossa 1 on esitetty kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset ja taulukossa 2 kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.

Taulukko 1. Kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset.

Pieni tai keskisuuri annos
(oireet voimakkaimmillaan 30 minuutin kohdalla, kestävät 2–4 tuntia)

  • Huonontunut keskittymiskyky ja muisti
  • Ruokahalun kasvu
  • Takykardia, verenpaineen lasku
  • Verestävät silmät
  • Suun kuivuminen
  • Psykomotorisen koordinaation huononeminen
  • Unihäiriöt
  • Sedaatio (keskushermoston lamaannutus, siten että tajunnan taso laskee)


Suuri annos ja akuutti myrkytys

  • Huonontunut keskittymiskyky, muisti ja psykomotoriikka
  • Lisääntynyt liikenneonnettomuusriski, erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteydessä
  • Ahdistuneisuus, paniikki
  • Psykoosi
  • Paranoia, muut psykoosioireet, depersonalisaatio, taustalla olevan psyykkisen ongelman paheneminen


Taulukko 2. Kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.

Kognitiiviset vaikutukset
(usein lieviä, korostuvat yli 10 vuoden päivittäiskäytön jälkeen, osittain palautuvia)

  • Huono keskittymiskyky
  • Verbaalisen muistin huononeminen
  • Vaikeuksia jäsentää ja integroida monimutkaisia asioit
  • Oppiminen vaikeutuu, suoritustaso laskee, työttömyyden riski kasvaa


Psyykkiset ongelmat

  • Masennus ja ahdistuneisuus
  • Uni häiriöt
  • Psykoosi
  • Syrjäytyminen


Muut

  • Hedelmällisyyden aleneminen
  • Mahdolliset vaikutukset sikiöön (alhainen syntymäpaino)
  • Rikoksiin ajautumisen riski suurenee
  • Alkoholin ja muiden huumeiden liikakäyttö


Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta

Mikkelin kaupungin sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasäännön kohdan 2.2.1 mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta käsittää varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja lukiokoulutuksen.

Mikkelin kaupungin hallintosäännön 31 §:ssä säädetään kasvatus- ja opetuslautakunnan erityisestä toimivallasta. Sen mukaan lautakunta

  1. hyväksyy varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kuntakohtaiset kasvatus- ja opetussuunnitelmat,
  2. päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteista,
  3. päättää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden periaatteista sitä koskevan erityislainsäädännön sekä kaupunginvaltuuston linjaamien periaatteiden puitteissa,
  4. päättää koulutuksen arvioinnista,
  5. päättää koulujen ja oppilaitosten työ- ja loma-ajoista,
  6. päättää lukiokoulutuksen järjestämislupienhakemisesta,
  7. päättää lukiokoulutuksen aloituspaikoista ja niiden sijoittamisesta oppilaitoksiin,
  8. päättää koulutuspalvelujen hankkimisesta ulkopuoliselta tuottajalta,
  9. päättää perusopetuksen oppilasalueista (lähikoulualueet),
  10. hyväksyy koulukuljetussuunnitelman lainsäädännön ja kaupunginhallituksen vahvistamien perusteiden mukaan,
  11. päättää kokeilulupien hakemisesta,
  12. vahvistaa perusopetuksen oppilaaksi ottamisen perusteet ja järjestettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet,
  13. päättää perusopetuksen oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisopetukseen tai vastaavalle perusopetuksen luokalle, milloin oppilaan huoltaja vastustaa siirtoa,
  14. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi,
  15. päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi.


Ammattikasvattajat ja ehkäisevä päihdetyö

Päihdekasvatus ei ole erillinen osa kasvatusta. Päihdekasvatus on osa joka päivästä elämää ja tapahtuu arjen tilanteissa, kun päihteet tulevat esille.

Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Ehkäisevää päihdetyötä osana omaa työtään tekevät mm. ammattikasvattajat kuten päiväkotien henkilöstö, opettajat ja nuorisotyöntekijät. Myös monen muun ammattilaisen tehtävissä sivutaan usein ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä asioita.

Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Laki tuli voimaan vuonna 2015 ja se määrittää alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapelaamisen haittojen ehkäisyä.

Lain mukaan ehkäisevän päihdetyön on perustuttava päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen seurantaan, käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön ja hyviin käytäntöihin. Ehkäisevässä päihdetyössä tulee lain mukaan kiinnittää huomioita myös muille kuin päihteiden käyttäjille aiheutuviin haittoihin.

Ehkäisevän päihdetyön laki määrittää sitä, miten kunnissa ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan. Kunnat vastaavat hallinnollisella tasolla ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja organisoimisesta.

Ruohonjuuritason ehkäisevä päihdetyö sen sijaan kuuluu osaksi esimerkiksi kasvatusalan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työtä. Erityisesti ammattikasvattajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa sekä päihteiden käytön ehkäisyssä.

Päiväkodin henkilöstön ehkäisevä päihdetyö on vanhemmuuden tukemista ja lapsen oirehtimiseen puuttumista. Päiväkodissa luodaan perusta vuorovaikutustaitojen kehittymiselle ja sosiaalisissa tilanteissa toimimiselle. Myös lastensuojeluilmoitukset ovat ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Lasten kasvuolosuhteita turvaamalla voidaan ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja

Opettajalla on merkittävä rooli käsitellä päihteisiin liittyviä ajankohtaisia teemoja kouluympäristössä. Päihdekasvatus sisältyy terveystiedon opetukseen, mutta opettajien on hyvä olla valmiita keskustelemaan myös muilla tunneilla päihteisiin liittyvistä kysymyksistä, jos niitä ilmenee.

Mikäli koulussa järjestetään ulkopuolisen kouluttajan päihdekasvatustunti, tulee opettajan olla valmis keskustelemaan päihteistä jälkikäteen, jos oppilailla on herännyt aiheesta kysymyksistä. Koulu on päihteetön tila. Opettajan vastuulla on tämän vuoksi puuttua päihteiden välittämiseen, myyntiin ja hallussapitoon, jos tällaista koulualueella ilmenee.

Nuorisotyöntekijä huolehtii nuorisotyön päihteettömyydestä varmistamalla, että tiloissa ja tapahtumissa ei käytetä päihteitä. Nuorisotyöntekijän on hyvä suunnitella toimintaa niin, että ehkäisevän päihdetyön teemat pysyvät esillä säännöllisesti. Nuorisotyössä on mahdollista luoda vapaamuotoista keskustelukulttuuria, sillä toimintaan osallistutaan vapaa-ajalla. Nuorisotyöntekijän on tärkeää reagoida keskusteluissa esimerkiksi nuorten lisääntyneeseen puheeseen päihteistä, nuorten huoliin päihteisiin liittyen ja päihteiden käytön esillä pitämiseen.


Hyvinvointikertomuksen seuranta ja hyvinvoinnin tila Mikkelissä vuonna 2021

Hyvän elämän strateginen ohjelma on lakisääteinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Mikkelin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 23.5.2022 § 67 Hyvän elämän ohjelman/hyvinvointikertomuksen seurantaa ja hyvinvoinnin tilaa Mikkelissä vuonna 2021.

Selvityksen mukaan huolestuttavaa on muuan muassa, että marihuanan ja kannabiksen käytön kokeilu on lisääntynyt Mikkelissä lukiolaisten keskuudessa ja ylittää sekä heidän että 8-9 luokkalaisten keskuudessa yli maan keskiarvon. Mikkelissä nuoret kokevat huumeiden hankkimisen omalla paikkakunnalla helpoksi. Lisäksi huumeiden käyttö liikenteessä on noussut viime vuosina ennätystasolle – rattijuopoista ensi kertaa historiassa puolet oli huumekuskeja. Päihteiden käyttö Mikkelissä on huolestuttavan suurta. Laittomat huumeet ovat yhä nuorempien saatavilla ja kokeiltavina. Jätevesitutkimuksen löydökset ovat huumeiden käytön seurannan osalta huolestuttavia.

Kaupunginhallituksen arvion mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen toiminta saattaa mahdollisesti täyttää huumausaineen käyttörikoksen tunnusmerkistön.

Ottaen huomioon lautakunnan tehtäväalue varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lautakunnan tehtävään liittyy myös vastuu edustamansa palvelualueen toiminnasta ja maineesta. Erityisesti ammattikasvattajilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukemisessa sekä päihteiden käytön ehkäisyssä.

Kaupunginhallitus katsoo, että lautakunnan jäsenen toiminta antaa virheellisen kuvan lautakunnan kaikkien jäsenten asenteista ja suhtautumisesta kannabiksen käyttöön ja käytön hyväksyttävyyteen. Myös koko kaupungin mainekuvaan asialla on kielteistä vaikutusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen toiminta on synnyttänyt selvän luottamuspulan kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintaan ja uskottavuusongelman lautakunnan kykyyn hoitaa tehtäviään.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttisen ja puheenjohtaja Petri Tikkasen kuulemismuistiot sekä Jussi Marttisen kirjallinen lausunto on kokouksen oheismateriaalina. Ne ovat salassa pidettäviä, koska ne sisältävät terveystietoja, tietoja henkilön elintavoista ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvista asioista (laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24.1 §:n 25 ja 32 kohta).

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan lausunnon vastauksena tilapäisen valiokunnan tekemään lausuntopyyntöön.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Tarja Poikolainen, kaupunginlakimies, tarja.poikolainen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Tilapäinen valiokunta antaa kokouksessaan kaupunginvaltuustolle tehdyn selvityksen siitä, onko kasvatus- ja opetuslautakunta menettänyt kaupunginvaltuuston luottamuksen.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Tilapäinen valiokunta antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen:

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti 23.5.2022 § 71 tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valiokunnan tehtäväksi annettiin selvittää, nauttiiko Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta valtuuston luottamusta.

Kuntalain 34 §:n 1 momentin mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

Tilapäinen valiokunta toteaa selvennyksenä, että selvitystyö on koskenut nimenomaan vain kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttisen toimia. Kuntalain 34 §:ssä määrätyllä tavalla mahdollinen erottamispäätös koskisi kuitenkin kaikkia kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseniä.

Tilapäisen valiokunnan asettamiseen johtavat seikat on kuvattu edellä mainitussa valtuuston päätöksessä 23.5.2022 § 71.

Tilapäinen valiokunta on 29.6.2022 kuullut asian johdosta kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttista ja puheenjohtaja Petri Tikkasta. Jussi Marttinen on antanut asiassa myös kirjallisen lausunnon. Myös kaupunginhallitus on antanut asiasta kirjallisen lausunnon tilapäiselle valiokunnalle.

Tilapäinen valiokunta katsoo saadun selvityksen perusteella, että Marttisen varsinaisessa toiminnassa lautakunnan jäsenenä ei ole ilmennyt olennaisia puutteita tai virheitä.

Kuulemisissa on käynyt ilmi, että Marttinen ei koe olevansa poliittisen ajojahdin kohteena. Marttisen asenne ja suhtautuminen on myönteinen kannabiksen käyttöön ja sen laillistamiseen. Hän ei näe moraalista ristiriitaa kannabiksen käytön ja kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtävien sekä jäsenyyden välillä. Marttinen on ilmoittanut, että hän olisi valmis jatkamaan luottamustehtävässään, mutta maininnut ymmärtävänsä luottamuksen arvioinnin nimenomaan kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta.

Kaupunginhallitus on tilapäiselle valiokunnalle antamassaan lausunnossaan katsonut, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Marttisen toiminta on synnyttänyt selvän luottamuspulan kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintaan ja uskottavuusongelman lautakunnan kykyyn hoitaa tehtäviään.

Ottaen huomioon lautakunnan tehtäväalueen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lautakunnan tehtävään liittyy myös vastuu edustamansa palvelualueen toiminnasta ja maineesta. Lisäksi Mikkelissä on viime aikoina  nuorten huumeiden käyttö sekä siitä aiheutuvat haitat tutkitusti lisääntyneet. Myös koko kaupungin mainekuvaan asialla on kielteistä vaikutusta.

Edellä mainituilla perusteilla tilapäinen valiokunta katsoo, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenen toiminta on synnyttänyt selvän luottamuspulan kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintaan, minkä vuoksi kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttinen ei nauti valtuuston luottamusta.

Tilapäinen valiokunta päätti antaa edellä olevan selvityksen kaupunginvaltuustolle. Tehdyn selvityksen perusteella tilapäinen valiokunta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttinen ei nauti valtuuston luottamusta.

Tilapäinen valiokunta esittää, että kaupunginvaltuusto päättää erottaa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet mukaan lukien varajäsenet ja valitsee kasvatus- ja opetuslautakuntaan uudet jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Kuvaus

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttisen ja puheenjohtaja Petri Tikkasen kuulemismuistiot sekä Jussi Marttisen kirjallinen lausunto on kokouksen oheismateriaalina. Ne ovat salassa pidettäviä, koska ne sisältävät terveystietoja, tietoja henkilön elintavoista ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvista asioista (laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24.1 §:n 25 ja 32 kohta).

Päätösehdotus

Tilapäinen valiokunta:
Tilapäinen valiokunta esittää kaupunginvaltuustolle, että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Jussi Marttinen ei nauti valtuuston luottamusta.

Lisäksi tilapäinen valiokunta esittää, että kaupunginvaltuusto päättää erottaa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet mukaan lukien varajäsenet ja valitsee kasvatus- ja opetuslautakuntaan uudet jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti erottaa kasvatus- ja opetuslautakunnan. Pöytäkirja tarkastettiin tältä osin kokouksessa.

Kaupunginvaltuusto valitsi kasvatus- ja opetuslautakuntaan yksimielisesti

Varsinaiset jäsenet:

  1. Antti Pakarinen, ohjelmistokehittäjä, diplomi-insinööri, VPJ
  2. Tiina Elkharam, yrittäjä, omaishoitaja
  3. Riikka Nikulainen, puhtauspalveluesimies
  4. Olli Marjalaakso, HTM
  5. Jenni Oksanen, DI, aluesuunnittelupäällikkö
  6. Petri Tikkanen, työsuojeluasiantuntija, PJ
  7. Hanne Vainio, vanerityöntekijä
  8. Leena Kontinen, yhteiskuntatieteiden maisteri 
  9. Jaana Strandman, kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja
  10. Toni Kanerva, nuoriso-ohjaaja
  11. Olli Ylönen, lähihoitaja


Henkilökohtaiset varajäsenet:

  1. Matti Kekkonen, metsäasiantuntija
  2. Kati Häkkinen, yrittäjä
  3. Jaakko Matiskainen, maatalousyrittäjä
  4. Jan-Peter Kauppinen, tekniikan ylioppilas
  5. Mali Soininen, yksikönjohtaja, eläkeläinen 
  6. Jose Friman, maalari
  7. Ilona Reponen, myyjä
  8. Katriina Janhunen, opiskelija
  9. Mervi Eskelinen, terveydenhuollon maisteri, ammatillinen opettaja
  10. Pertti Karhunen, metsätalousinsinööri, työelämäkoordinaattori
  11. Jenni Kolmisoppi, FM, kieltenopettaja
     

Merkitään, että valtuutettu Jussi Marttinen ilmoitti olevan esteellinen eron käsittelyn osalta ja poistui kokouksesta tämän kohdan käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

Merkitään, että varavaltuutettu Nina Jussi-Pekka saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin myös kasvatus- ja opetuslautakunnan valinnan osalta kokouksessa.

Tiedoksi

Jussi Marttinen, valitut jäsenet ja varajäsenet, luottamushenkilörekisterinhoitaja, Meidän IT ja talous Oy/palkanlaskenta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.