Kaupunginvaltuusto, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 186 Mikkelin kaupunkistrategia 2022-2025

MliDno-2021-3551

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Aki Kauranen, strategia- ja kehityspäällikkö, aki.kauranen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin kaupunkistrategiaa on valmisteltu syksyllä 2021. Työ käynnistettiin 13.-14.9.2021 järjestetyssä kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa ja jonka jälkeen valtuustolle on järjestetty kaksi strategiailtakoulua. Käytännön valmistelua on tehty virkamiesvalmistelun lisäksi kaupunginhallituksen suunnittelukokouksissa syksyllä 2021.

Alustavasti on linjattu, että strategian osalta joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyttäisiin seuraavat strategian osa-alueet:

  • Visio
  • Arvot
  • Strateginen päämäärä
  • Strategisen päämäärän osa-alueet tavoitteineen
  • Mittarit


Kokouksessa asiaa esittelee strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavien kaupunkistrategian osa-alueiden ja periaatteiden hyväksymistä vuosille 2022-2025:

1. Visio: Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki

  • Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin Saimaalla.
  • Mikkelin vahvuudet ovat tasapainoinen talous, rohkeasti uudistetut palvelut, yhteisöllisyys ja menestyvät yritykset.
  • Kaupunki- ja maaseutuympäristö tarjoaa Suomen parhaat arjen- ja vapaa-ajanmahdollisuudet.


2. Arvot: Reilu, Rohkea ja Rakentava

3. Strateginen päämäärä: Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli

4. Strategisen päämäärän osa-alueet tavoitteineen:

  • Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
    • Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön avulla kaupungin toiminta uudistetaan kaupungin taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi.
    • Ennakoidaan ja reagoidaan väestöön, elinkeinorakenteeseen, kansainvälisyyteen, digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyviin toimintaympäristön muutoksiin.
    • Huomioidaan Mikkelin hiilineutraalisuustavoite kestävissä rakentamis-, maankäyttö-, liikenne- ja energiaratkaisuissa vuoteen 2035 mennessä.
    • Taataan puhdas vesi ja lähiruoka.
    • Edistetään kaupungin kehittämisalustojen vaikuttavuutta ja yrittäjyyden kasvua alustoilla.
    • Hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuudet täysimääräisenä kaupungin palvelujen kehittämisessä.
       
  • Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
    • Edistetään alueen yrittäjyyttä, työllisyyttä, olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä.
    • Parannetaan yrittäjämyönteisyyttä sujuvilla yrityspalveluilla sekä joustavilla maankäytön ratkaisuilla.
    • Panostetaan osaavan työvoiman saamiseen ja osaajien houkutteluun.
    • Vahvistetaan yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulutoimijoiden välistä ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä
    • Tuetaan opiskelijoiden alueelle ja alueen yrityksiin kiinnittymistä.
       
  • Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
    • Alueen hyvinvointi perustuu asukkaiden, yhteisöjen, yritysten, hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyölle sekä vahvaan paikallisuuteen.
    • Taataan kaupunkilaisille saavutettava palvelurakenne ja –tarjonta sekä edistetään esteettömän ja turvallisen arkiympäristön rakentumista.
    • Kehitetään kaupunki- ja maaseutuympäristöjä eri asumismuotojen ja –tapojen mahdollistamiseksi.
    • Kehitetään kestävästi monimuotoista, virikkeellistä luonto- ja lähiympäristöä ja hyödynnetään niiden sekä maaseutualueiden hyvinvointivaikutukset.
    • Tunnistetaan ja huomioidaan alueen merkittävä vapaa-ajanasuminen ja monipaikkaisuus.
    • Hyödynnetään toiminnassa läpileikkaavasti kulttuuri, taide, luovat keinot ja liikunta sekä alueen rikas historia ja kulttuuriperintö.
       
  • Yhteisöllisyys ja osallisuus
    • Tunnistetaan ja hyödynnetään väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä, osana mikkeliläisyyttä.
    • Mahdollistetaan vapaaehtois- ja asukasaktiivitoiminta, vertaistuki, omaehtoinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuus yhteistyössä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa.
    • Edistetään ryhmiin ja yhteisöihin kiinnittymistä.
    • Tuetaan tapahtumakaupunki Mikkelin kehittämistä.
    • Lisätään osallistuvan budjetoinnin käyttöä.
    • Edistetään yhteisöllistä asumista.

 

5. Mittarit:

Mittari Lähtötilanne Tavoite 2025
Tilikauden yli-/alijäämä TA2022 alijäämäinen ylijäämäinen 2023 alkaen
Lainamäärä / asukas 5 295 € / asukas (TP2020) kasvaa max. 10 % vuosittain
Väkiluku vuoden lopussa 52 583 as (31.12.2020) 52 600 as
Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 14,8 (v. 2020) > 15
Myytyjen asuntojen keskihinta 1588 €/m2 (v. 2020) 1750 €/m2
Kasvihuonekaasupäästöt 5,5 t CO2 e/as (ennakkotieto 2020) 4,0 t CO2 e/as
Vuotuinen yhteenlaskettu palkkatulo 761 146 411 € (v. 2019) 850 000 000 €
Suositteluhalukkuus (NPS) -20 20


Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan ja kuvataan erikseen vuosittain laadittavan lakisääteisen hyvinvointikertomuksen yhteydessä.

Kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen käynnistetään strategisten toimenpideohjelmien Elinvoimaohjelman ja Hyvän elämän ohjelman laadinta.

Matkailusta tulee uusi kaupungin kehittämisalusta ja sille, kuten muille jo olemassa oleville kehittämisalustoille (EcoSairila, Memory campus ja Kalevankangas) laaditaan omat kasvuohjelmat osana elinvoimaohjelman laadintaa.  

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti esitystään seuraavasti:

Vision lauseesta ”Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin Saimaalla” poistetaan viimeinen sana, jolloin se muutetaan muotoon ”Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin.”

Vision lause ”Mikkelin vahvuudet ovat tasapainoinen talous, rohkeasti uudistetut palvelut, yhteisöllisyys ja menestyvät yritykset” korvataan lauseella ”Mikkelin vahvuudet ovat tasapainoinen talous, rohkeasti uudistetut palvelut, yhteisöllisyys, menestyvät yritykset ja Saimaa.”

Strategisen päämäärän osa-alueen ”Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli” alla olevasta lauseesta ”Huomioidaan Mikkelin hiilineutraalisuustavoite kestävissä rakentamis-, maankäyttö-, liikenne- ja energiaratkaisuissa vuoteen 2035 mennessä” poistetaan vuosiluku, jolloin ko. lause muutetaan muotoon ”Huomioidaan Mikkelin hiilineutraalisuustavoite kestävissä rakentamis-, maankäyttö-, liikenne- ja energiaratkaisuissa.”

Mittari-osiossa lainamäärä / asukas -mittarin osalta vuoden 2025 tavoite kirjataan seuraavasti ”kasvaa max. 10 % vuosittain, kuitenkin niin, että vuonna 2025 se on enintään 6.400 €/asukas”. Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot -mittarin osalta vuoden 2025 tavoitteeksi kirjataan ”alle 14 pv”.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko esittelijän muuttettu esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen oli kokouksessa läsnä tämän pykälän käsittelyn ajan.

 

Kuvaus

Oheismateriaalina jaetaan kaupunginjohtajan esitys 7.12.2021 kaupunkistrategiasta.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavien kaupunkistrategian osa-alueiden ja periaatteiden hyväksymistä vuosille 2022-2025:

1. Visio: Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki

  • Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin Saimaalla.
  • Mikkelin vahvuudet ovat tasapainoinen talous, rohkeasti uudistetut palvelut, yhteisöllisyys, menestyvät yritykset ja Saimaa.
  • Kaupunki- ja maaseutuympäristö tarjoaa Suomen parhaat arjen- ja vapaa-ajanmahdollisuudet.


2. Arvot: Reilu, Rohkea ja Rakentava

3. Strateginen päämäärä: Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli

4. Strategisen päämäärän osa-alueet tavoitteineen:

  • Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
    • Osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön avulla kaupungin toiminta uudistetaan kaupungin taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi.
    • Ennakoidaan ja reagoidaan väestöön, elinkeinorakenteeseen, kansainvälisyyteen, digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyviin toimintaympäristön muutoksiin.
    • Huomioidaan Mikkelin hiilineutraalisuustavoite kestävissä rakentamis-, maankäyttö-, liikenne- ja energiaratkaisuissa.
    • Taataan puhdas vesi ja lähiruoka.
    • Edistetään kaupungin kehittämisalustojen vaikuttavuutta ja yrittäjyyden kasvua alustoilla.
    • Hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuudet täysimääräisenä kaupungin palvelujen kehittämisessä.
       
  • Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
    • Edistetään alueen yrittäjyyttä, työllisyyttä, olemassa olevien työpaikkojen säilyttämistä sekä uusien työpaikkojen syntymistä.
    • Parannetaan yrittäjämyönteisyyttä sujuvilla yrityspalveluilla sekä joustavilla maankäytön ratkaisuilla.
    • Panostetaan osaavan työvoiman saamiseen ja osaajien houkutteluun.
    • Vahvistetaan yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulutoimijoiden välistä ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä
    • Tuetaan opiskelijoiden alueelle ja alueen yrityksiin kiinnittymistä.
       
  • Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
    • Alueen hyvinvointi perustuu asukkaiden, yhteisöjen, yritysten, hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyölle sekä vahvaan paikallisuuteen.
    • Taataan kaupunkilaisille saavutettava palvelurakenne ja –tarjonta sekä edistetään esteettömän ja turvallisen arkiympäristön rakentumista.
    • Kehitetään kaupunki- ja maaseutuympäristöjä eri asumismuotojen ja –tapojen mahdollistamiseksi.
    • Kehitetään kestävästi monimuotoista, virikkeellistä luonto- ja lähiympäristöä ja hyödynnetään niiden sekä maaseutualueiden hyvinvointivaikutukset.
    • Tunnistetaan ja huomioidaan alueen merkittävä vapaa-ajanasuminen ja monipaikkaisuus.
    • Hyödynnetään toiminnassa läpileikkaavasti kulttuuri, taide, luovat keinot ja liikunta sekä alueen rikas historia ja kulttuuriperintö.
       
  • Yhteisöllisyys ja osallisuus
    • Tunnistetaan ja hyödynnetään väestön moninaisuus rikkautena, voimavarana ja elinvoiman lähteenä, osana mikkeliläisyyttä.
    • Mahdollistetaan vapaaehtois- ja asukasaktiivitoiminta, vertaistuki, omaehtoinen toiminta sekä kokemusasiantuntijuus yhteistyössä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa.
    • Edistetään ryhmiin ja yhteisöihin kiinnittymistä.
    • Tuetaan tapahtumakaupunki Mikkelin kehittämistä.
    • Lisätään osallistuvan budjetoinnin käyttöä.
    • Edistetään yhteisöllistä asumista.

 

5. Mittarit:

Mittari Lähtötilanne Tavoite 2025
Tilikauden yli-/alijäämä TA2022 alijäämäinen ylijäämäinen 2023 alkaen
Lainamäärä / asukas 5 295 € / asukas (TP2020) kasvaa max. 10 % vuosittain, kuitenkin vuonna 2025 enintään 6.400 e/as
Väkiluku vuoden lopussa 52 583 as (31.12.2020) 52 600 as
Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 14,8 (v. 2020) alle 14 pv
Myytyjen asuntojen keskihinta 1588 €/m2 (v. 2020) 1750 €/m2
Kasvihuonekaasupäästöt 5,5 t CO2 e/as (ennakkotieto 2020) 4,0 t CO2 e/as
Vuotuinen yhteenlaskettu palkkatulo 761 146 411 € (v. 2019) 850 000 000 €
Suositteluhalukkuus (NPS) -20 20


Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan ja kuvataan erikseen vuosittain laadittavan lakisääteisen hyvinvointikertomuksen yhteydessä.

Kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen käynnistetään strategisten toimenpideohjelmien Elinvoimaohjelman ja Hyvän elämän ohjelman laadinta.

Matkailusta tulee uusi kaupungin kehittämisalusta ja sille, kuten muille jo olemassa oleville kehittämisalustoille (EcoSairila, Memory campus ja Kalevankangas) laaditaan omat kasvuohjelmat osana elinvoimaohjelman laadintaa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Minna Pöntinen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen, Petri Pekosen, Soile Kuitusen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että kohtaan 4. Strategisen päämäärän osa-alueet tavoitteineen ja siinä kohtaan ”Taataan puhdas vesi ja lähiruoka." lisätään teksti "sekä luonnon monimuotoisuus ja perinnebiotooppien säilymistä edistetään". 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Minna Pöntisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 jaa ääntä ja 31 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Minna Pöntisen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 1.

Merkitään, että valtuutetut Mervi Eskelinen, Sami Järvinen, Pertti Karhunen, Sami Nalli, Raimo Heinänen, Jussi Marttinen, Jaana Strandman ja Jani Sensio jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Lisäksi valtuutettu Jenni Oksanen esitti valtuutettujen Jukka Härkösen, Soile Kuitusen, Jaana Strandmanin ja Anna Reposen kannattamana, että sairauspoissaolojen tavoitteeksi asetetaan alle 12 päivää.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jenni Oksasen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 jaa ääntä  ja 30 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Jenni Oksasen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 2.

Teknisenä korjauksena "Teemme yhdessä ja kestävillä ratkaisuilla elinvoimaisen Mikkelin Saimaalla.", poistetaan sana "Saimaalla".

Puheenjohtaja totesi, että muilta osin kaupunginhallituksen päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 1-2.

Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle ja oli kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ajan.

Eriävä mielipide

  • Mervi Eskelisen, Sami Järvisen, Pertti Karhusen, Sami Nallin, Raimo Heinäsen, Jussi Marttisen, Jaana Strandmanin ja Jani Sension eriävä mielipide:

    Jätämme eriävän mielipiteen Mikkelin kaupungin valtuuston kokouksen §186 päätökseen tehtyyn lisäykseen ”sekä luonnon monimuotoisuus ja perinnebiotooppien säilymistä edistetään”.

    Perinnebiotooppi tarkoittaa perinteisten elinkeino- sekä maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä. Esimerkiksi niityt, kedot, ahot ja metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja. Maaseudulla omakoti- ja talousrakennusten rakentamista, sekä rantarakentamista tulee edistää jo elinvoimatekijänä alueellamme. Edellä mainittu lisäys tulee omalta osaltaan vaikeuttamaan maaseudulla tapahtuvaa rakennuslupakäsittelyä, mikä ei ole mielestämme maaseudun elinvoimaa edesauttava asia. 

Tiedoksi

Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.