Kaupunginvaltuusto, kokous 13.12.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 183 Mikkelin seudun ilmasto-ohjelmatyö

MliDno-2021-1695

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmat ovat luonnosvaiheessa. Ohjelmat on valmisteltu osana Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 hanketta (EAKR), jossa on mukana Mikkelin lisäksi Hirvensalmi, Kangasniemi, Juva, Mäntyharju, Puumala ja Pertunmaa. Liitteenä on ehdotukset Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan ilmasto-ohjelmien luonnoksiksi. Juva ja Puumala käsittelevät omat ilmasto-ohjelmaluonnokset omissa toimielimissään. Hirvensalmi valmistelee omassa aikataulussaan Mikkelin seudun kuntailmasto -hankkeessa laaditun luonnoksen pohjalta yhdistetyn ilmasto- ja ympäristöohjelman. 

Ilmasto-ohjelmien valmistelua on tehty vuoropuhelussa kuntien viranhaltijoiden, seudun tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, kunnallisten yritysten ja oppilaitosten kanssa. Työssä on hyödynnetty mm. Kuntaliiton, eri ministeriöiden ja tutkimuslaitosten tapahtumia sekä materiaaleja. Hankkeessa on järjestetty kuntakohtaisia ilmastotapaamisia ja webropol-pohjainen ilmastokysely, johon vastasi yhteensä noin 80 henkilöä. 

Ilmasto-ohjelmien tavoitteena on tarjota koottu ilmastonäkökulma kuntien strategiatyön tueksi, määritellä kuntakohtaiset ilmastotavoitteet ja tukea kuntien ilmastotyötä yksityiskohtaisilla toimenpide-esityksillä. Ohjelmat on laadittu vuosille 2021-2031. 

Ohjelmien tavoitteet on suhteutettu kansallisiin tavoitteisiin. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 70 % vuoden 1990 tasosta ja loppujen 30 % vähentämistä hiilinielujen avulla. Mikkelin ilmasto-ohjelmaluonnoksessa tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Muiden seudun kuntien luonnoksissa tavoitteet ovat samat kuin Suomella. Ilmasto-ohjelmien visioihin kuuluu, että Mikkelin seudulla tuotetaan myös muualle sopivia esimerkkejä hiilineutraalisuutta edistävistä ratkaisuista.  

Päätavoitteen edistämiseksi ohjelmissa on asetettu alakohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. Mikkelin seudun kuntien suurimpia päästölähteitä ovat tieliikenne, energiantuotanto ja –kulutus sekä maatalous, joista kaikista on ohjelmissa omat osionsa. Vuonna 2020 tehtyjen valtakunnallisten vähähiilikarttojen perusteella päästöjä on vaikeinta vähentää maataloudessa. Tämä kannattaa huomioida tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa.  

Suurin osa ilmastotyöstä toteutuu muun toiminnan sisällä ilman erillisiä resursseja. Energia-alalla erityisesti pienten kuntien kannattaa hakea yhteistyötä ja kumppaneita taloudellisimpien ja ilmastoystävällisimpien ratkaisujen löytämiseen. Erityisesti taajamissa voidaan maankäytön suunnittelulla tukea vähäpäästöisiä ratkaisuja. 

Kunnat voivat toimia omalla metsänhoidollaan esimerkkinä siitä, kuinka metsien puumäärä ja hiilivarasto kasvavat samalla, kun metsistä saadaan tuloja ja muita hyötyjä. Jos seudun muut metsänomistajat seuraavat esimerkkiä, niin metsäisellä seudulla hiilinielutavoitteen saavuttaminen helpottuu.  

Seudun luonto vetää ihmisiä puoleensa ja seudun kuntia yhdistää runsas vapaa-ajanasutus. Tavoitteena on kehittää monipaikkaisuutta ja luontoon liittyvää vapaa-ajan viettoa vähäpäästöiseksi vaihtoehdoksi lentäen ja/tai kauas suuntautuvalle matkailulle mm. vähentämällä autoilun tarvetta palveluita parantamalla.  

Mikkelin seudulle rakennetaan osana Kuntailmasto 2050 -hanketta ja erillisellä ympäristöministeriön hankerahoituksella Ilmastopolku-nimistä kokonaisuutta, joka tarjoaa tukea ja koulutusta isompiin ja pienempiin ilmastokasvatusprojekteihin osallistujien oman valinnan mukaan. Alueen ilmastotyöstä kootaan esimerkkejä verkkoon ja niitä hyödynnetään opetuksessa ja erilaisten toimintojen ilmastovaikutusten arvioinnissa.  

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta merkitsee Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmatyön tilannekatsauksen ja Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan ilmasto-ohjelmaluonnokset tiedoksi, ja valtuuttaa Mikkelin seudun ympäristöpalvelut tekemään tarpeellisia muutoksia ilmasto-ohjelmaluonnoksiin yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnat valmistelevat ja hyväksyvät ohjelmat kuntakohtaisesti omassa aikataulussaan. Mikkelin seudun kuntailmasto -hanke tarjoaa tukea ohjelmien muokkaamiseen ja käsittelyyn hankkeen keston puitteissa.  

Päätös

Merkitään tiedoksi. Lisäksi lautakunta esittää, että luonnokset ilmasto-ohjelmista asetetaan yleisesti nähtäville, ja luonnoksista pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä, jonka jälkeen Ympäristöpalvelut ja Mikkelin seudun ilmasto 2050 -hanke valmistelee saadun palautteen perusteella muutetut luonnokset kuntiin hyväksyttäviksi.

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmia on valmisteltu osana Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hanketta (EAKR), jossa on mukana Mikkelin lisäksi Hirvensalmi, Kangasniemi, Juva, Mäntyharju, Puumala ja Pertunmaa. Liitteenä on ehdotukset Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan ilmasto-ohjelmien luonnoksiksi. Juva ja Puumala käsittelevät omat ilmasto-ohjelmaluonnokset omissa toimielimissään. Hirvensalmi valmistelee omassa aikataulussaan Mikkelin seudun kuntailmasto -hankkeessa laaditun luonnoksen pohjalta yhdistetyn ilmasto- ja ympäristöohjelman. 

Ilmasto-ohjelmien valmistelua on tehty vuoropuhelussa kuntien viranhaltijoiden, seudun tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, kunnallisten yritysten ja oppilaitosten ja Mikkelin seudun ilmastohankkeiden (Hiilivapaa Etelä-Savo ja Päästötön liikenne Mikkelin seudulla) kanssa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työssä on hyödynnetty mm. Kuntaliiton, eri ministeriöiden ja tutkimuslaitosten tapahtumia sekä materiaaleja. Hankkeessa on järjestetty  kuntalaisille, päättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja kuntakohtaisia ilmastotapaamisia ja webropol-pohjainen ilmastokysely, johon vastasi yhteensä noin 80 henkilöä. 

Ilmasto-ohjelmien tavoitteena on määritellä kuntakohtaiset ilmastotavoitteet ja tukea kuntien ilmastotyötä yksityiskohtaisilla toimenpide-esityksillä. Ohjelmat on laadittu vuosille 2022-2035. Ohjelmien tavoitteet on suhteutettu kansallisiin tavoitteisiin. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 70 % vuoden 1990 tasosta ja loppujen 30 % vähentämistä hiilinielujen avulla. Mikkelin ilmasto-ohjelmaluonnoksessa tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Muiden seudun kuntien luonnoksissa tavoite on sama kuin Suomen kansallinen tavoite. 

Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien ilmasto-ohjelmaluonnoksia esiteltiin Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle 21.4.2021 (§ 39). Tuolloin lautakunta esitti, että luonnokset asetetaan yleisesti nähtäville ja niistä pyydetään lausuntoja eri sidosryhmiltä. Lausuntokierros toteutettiin keväällä 2021 niin, että ohjelmaluonnokset olivat verkossa yleisesti nähtävillä kommentointia varten 7.6.2021 saakka. Lisäksi ohjelmaluonnoksista pyydettiin erikseen lausunnot MTK Etelä-Savolta, Mikkelin seudun yrittäjät - ja vapaa-ajanasukasyhdistyksiltä sekä Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistykseltä. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä 6 kpl. MTK-Etelä-Savo ry antoi lausunnon kaikkien neljän kunnan ilmasto-ohjelmaluonnoksista, Suomen luonnonsuojelunliiton Suur-Savon yhdistys ry:n lausunnot (3 kpl) koskivat Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan ilmasto-ohjelmaluonnoksia, yksi yksityishenkilö antoi lausuntonsa Kangasniemen ilmasto-ohjelmaluonnoksesta ja MTK Metsänomistajien lausunto koski kaikkien neljän kunnan ilmasto-ohjelmaluonnoksia. Yhteenveto lausuntojen sisällöstä on oheismateriaalina.

Lausuntojen keskeinen sisältö on käyty Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnanjohtajien kanssa läpi ja linjattu lausuntojen johdosta tehdyt muutokset ohjelmiin. Samalla kunnanjohtajat ovat omalta osaltaan kommentoineet ohjelmaluonnoksia. Kuntien viranhaltijoiden kanssa on käyty kesän aikana kunkin viranhaltijan vastuualueen tavoitteet ja toimenpiteet läpi, ja pyydetty kommentteja muilta osin ohjelmaluonnoksen teksteihin. Samoin keskusteluja on käyty ja kommentteja pyydetty Etelä-Savon Energialta, Suur-Savon Sähköltä, Metsäsairilalta ja Mikseimikkeliltä. Saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja kommenttien pohjalta on valmisteltu liitteenä olevat ilmasto-ohjelmaluonnokset Mikkelille, Kangasniemelle, Mäntyharjulle ja Pertunmaalle.

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta merkitsee Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmatyön tilannekatsauksen ja Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan ilmasto-ohjelmaluonnokset tiedoksi, ja lähettää ohjelmaluonnokset Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnanhallituksille ja edelleen kunnanvaltuustoille hyväksyttäviksi. Mikkelin seudun kuntailmasto -hanke tarjoaa tukea ohjelmien viimeistelyyn ja käsittelyyn hankkeen keston puitteissa (31.12.2021 saakka).

Päätös

Merkittiin tiedoksi sillä lisäyksellä, että lautakunta pyytää Ympäristöpalveluja tekemään ohjelmaluonnoksiin seuraavat lisäykset:

- Puurakentaminen selkeämmin mukaan ohjelmiin (oma osio puurakentamiselle).

- Selvitettävä, onko alueella ylimääräistä biokaasun tuotantoa, ja mahdollisesti biokaasun polttamisen aiheuttamia ylimääräisiä päästöjä.

- Tuulivoiman selvittäminen kaikkiin ohjelmiin.

- Ehdotetaan Mikkelille hiilineutraalisuustavoitteeksi vuoden 2030 sijaan vuotta 2035.

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmia on valmisteltu osana Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hanketta (EAKR), jossa on mukana Mikkelin lisäksi Hirvensalmi, Kangasniemi, Juva, Mäntyharju, Puumala ja Pertunmaa. Ilmasto-ohjelmien valmistelua on koordinoinut Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hankkeeseen palkattu ilmastokoordinaattori. Ilmasto-ohjelmien valmistelua on tehty vuoropuhelussa kuntien viranhaltijoiden, seudun tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, kunnallisten yritysten ja oppilaitosten ja Mikkelin seudun ilmastohankkeiden (Hiilivapaa Etelä-Savo ja Päästötön liikenne Mikkelin seudulla) kanssa vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työssä on hyödynnetty mm. Kuntaliiton, eri ministeriöiden ja tutkimuslaitosten tapahtumia sekä materiaaleja. Hankkeessa on järjestetty  kuntalaisille, päättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja kuntakohtaisia ilmastotapaamisia ja webropol-pohjainen ilmastokysely, johon vastasi yhteensä noin 80 henkilöä. 

Ilmasto-ohjelmien tavoitteena on määritellä kuntakohtaiset ilmastotavoitteet ja tukea kuntien ilmastotyötä yksityiskohtaisilla toimenpide-esityksillä. Ohjelmat on laadittu vuosille 2022-2035. Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 70 % vuoden 1990 tasosta ja loppujen 30 % vähentämistä hiilinielujen avulla. Mikkelin ilmasto-ohjelmaluonnoksessa tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmien muut keskeiset tavoitteet on suhteutettu kansallisiin tavoitteisiin.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan monia erilaisia suoria ja epäsuoria riskejä, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin. Se muodostaakin laaja-alaisen yhteiskunnallisen haasteen, jonka kokonaiskustannukset nousevat huomattavan suuriksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt merkittäviä kustannuksia, esimerkiksi myrskytuulien aiheuttamina metsätuhoina tai sähköverkon vaurioina. Jatkossa ilmastoriskien aiheuttamat kustannukset kasvavat sitä enemmän, mitä vähemmän ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Yksittäisten ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, sillä ne ovat täysin tapauskohtaisia. Ilmastotoimenpiteiden osalta on myös tärkeää huomioida, että niistä aiheutuvien kustannusten ohella niiden avulla voidaan saada myös säästöjä, erityisesti energiakulutuksessa. Ilmastotoimenpiteiden kustannukset todennäköisesti myös kasvavat, mitä myöhemmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin reagoidaan. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen voidaan vaikuttaa liikennettä, maankäyttöä, rakentamista, maa- ja metsätaloutta, jäte- ja vesialaa sekä ympäristönsuojelua koskevalla lainsäädännöllä ja on odotettavissa, että lähitulevaisuudessa monet ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimet tulevat osaksi lainsäädäntöä. Lisäksi ilmastolain (609/2015) uudistuksessa lakiin ollaan lisäämässä kunnallisten viranomaisten velvoite edistää kansallisten ilmastotavoitteiden toteutumista. Kuntakohtaiset ilmasto-ohjelmat edistävät myös lainsäädännön kautta tulevien velvoitteiden toteuttamista kunnissa.

Mikkelin seudun kuntien ilmasto-ohjelmaluonnokset esiteltiin Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle 21.4.2021 (§ 39). Tuolloin lautakunta esitti, että luonnokset asetetaan yleisesti nähtäville ja niistä pyydetään lausuntoja eri sidosryhmiltä. Lausuntokierros toteutettiin keväällä 2021 niin, että ohjelmaluonnokset olivat verkossa yleisesti nähtävillä kommentointia varten 7.6.2021 saakka. Lisäksi ohjelmaluonnoksista pyydettiin erikseen lausunnot MTK Etelä-Savolta, Mikkelin seudun yrittäjät - ja vapaa-ajanasukasyhdistyksiltä sekä Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistykseltä. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä 6 kpl. Lausuntojen keskeinen sisältö on käyty kunnanjohtajien ja muiden keskeisten viranhaltijoiden kanssa läpi ja linjattu lausuntojen johdosta tehdyt muutokset ohjelmiin. Samalla kunnanjohtajat ovat omalta osaltaan kommentoineet ohjelmaluonnoksia. Samoin keskusteluja on käyty ja kommentteja pyydetty Etelä-Savon Energialta, Suur-Savon Sähköltä, Metsäsairilalta ja Mikseimikkeliltä. Saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja kommenttien pohjalta on valmisteltu liitteenä oleva ilmasto-ohjelmaluonnos Mikkelin kaupungille. 

Luonnos esiteltiin Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle 13.10.2021. Ympäristölautakunta merkitsi ilmasto-ohjelmaluonnoksen tiedoksi ja lähetti sen Mikkelin kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Ympäristölautakunta esitti, että ilmasto-ohjelmaan sisällytetään puurakentamisen edistäminen ja tuulivoiman sijoittamisen selvittäminen selkeämmin mukaan. Lisäksi ympäristölautakunta esitti, että Mikkelin hiilineutraalisuustavoitteeksi asetetaan vuoden 2030 sijaan vuosi 2035, mikä vastaa Suomen kansallista tavoitetta.

Ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen ja ilmastokoordinaattori Sari Hämäläinen selostavat asiaa kokouksessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan ilmasto-ohjelman. 

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn, Tanja Hartosen, Eero Ahon ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Mikkelin ilmasto-ohjelmassa asetaan hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä site, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Heli Kauppinen, Satu taavaisainen ja Jarno Strengell) ja 7 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Raimo Heinänen, Eero Aho, Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Tanja Hartonen) sekä 1 tyhjä ääni (Pirjo Siiskonen). Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Lisäksi esittelijä esitti ohjelmaan lisättäväksi, että Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa luovutaan ulkomaisista ruoista ja kertakäyttöastioista. Mikkelin kaupungin tilaisuuksissa tarjoillaan vain suomalaisista kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa (paitsi kahvi ja tee). Mieluiten lähiruokaa. Syynä muutokseen on halu varmistaa, että ympäristöasiat ja liikenteen päästöjen vähentäminen tulevat huomioiduksi kaupungin tilaisuuksissa. Kaupungin linjaus on voimassa kaikissa kokouksissa, seminaareissa, työpajoissa, vastaanotto/-edustustilaisuuksissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa on tarjoiluja.

Edelleen Pirjo Siiskonen esitti Raimo Heinäsen, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että ohjelmaan laaditaan puurakentamisesta erillinen oma kohtansa. Puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko muutosesitys hyväksyä. Hyväksyttiin. Muilta osin esittelijän muutettu pohjaesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan ilmasto-ohjelman.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Katriina Janhunen esitti valtuutettujen Veli Liikasen ja Laura Hämäläisen kannattamana, että ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi asetetaan hiilineutraaliuden saavuttaminen Mikkelissä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutus edellyttää, että kaupungin itse toteuttamien hiilineutraalisuushankkeiden ja -toimenpiteiden kustannusvaikutukset kaupungin talouteen arvioidaan aina ennen hankkeen tai toimenpiteen toteuttamista ja toteutuksesta päätetään kokonaiskestävyys huomioiden normaalin budjettimenettelyn mukaisesti.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Katriina Janhusen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 jaa ääntä ja 17 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. 

Lisäksi valtuutettu Heikki Nykänen esitti valtuutettujen Kirsi Olkkosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että 

”Keskeisiä keinoja on ollut Pursiala2-kattilan muuttaminen toimimaan ilman turvetta, kaukolämpöakku sekä voimaloiden käytön sovittaminen puupolttoaineen käyttöön. Ilman lisäinvestointeja Pursiala1-kattila ei sovi pelkän puun käyttöön. ESE on linjannut luopuvansa turpeesta viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Pursiala1-kattilan tekninen käyttöikä olisi jonkin verran pidempi.”

korvataan tekstillä

”Keskeisiä keinoja on ollut Pursiala2-kattilan muuttaminen toimimaan ilman turvetta, kaukolämpöakku sekä voimaloiden käytön sovittaminen puupolttoaineen käyttöön. Pursiala1-kattilaan asennetaan kesällä 2022 rikinsyöttölaitteisto, jolla korvataan kattilan polttokemian kannalta välttämätön aiemmin turpeen mukana tullut rikki. ESE on linjannut luopuvansa turpeesta viimeistään vuoteen 2035 mennessä, mutta todennäköisesti turpeesta tullaan luopumaan vuoteen 2025 mennessä kymmen vuotta aikaisemmin. Pursiala1-kattilan tekninen käyttöiän loputtua 2030-luvulla, uutta polttavaa kattilaa ei tulla rakentamaan vaan siltä osin kaukolämpöverkon tarvitsema lämpöenergia tullaan tuottamaan muilla tavoin kuten lämpöpumpuilla, hukkalämmöillä, geotermisellä lämmöllä jne.

sekä

”Tavoitteet

• Puolitetaan lämmön- ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
-  Nostetaan uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa.
• Kaupunki luopuu öljylämmityksestä omissa kiinteistöissään vuoteen 2025 mennessä (pois lukien varavoima). • Kaupungin kiinteistöjen energiankäyttö on tehokasta.

Toimenpiteet

• Kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alueella toimivat energiayhtiöt siirtyvät uusiutuviin energialähteisiin ja polttoaineisiin energiantuotannossaan (pois lukien varavoima vikatilanteisiin ja poikkeuksellista huipputehoa vaativiin tilanteisiin).
• Kaukolämpöverkoston laajentaminen mahdollisuuksien mukaan.
• Energiayhtiöiden sähkön ja lämmön kulutusjousto- ja energiansäästöpalveluja kehitetään ja markkinoidaan asiakkaille edelleen.
• Kaupunki edistää energiateknologian kehittämistä ja pilotointia (esim. kaukolämpöakku, älykäs energiaverkko, ja virtuaalivoimalaitos).”

korvataan tekstillä

Tavoitteet

Pyritään lämmön- ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöissä nollatasolle vuoteen 2030 mennessä.
- Nostetaan uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa.
• Kaupunki luopuu öljylämmityksestä omissa kiinteistöissään vuoteen 2025 mennessä (pois lukien varavoima). • Kaupungin kiinteistöjen energiankäyttö on tehokasta.

Toimenpiteet

• Kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että alueella toimivat energiayhtiöt siirtyvät uusiutuviin energialähteisiin ja polttoaineisiin energiantuotannossaan (pois lukien varavoima vikatilanteisiin ja poikkeuksellista huipputehoa vaativiin tilanteisiin).
• Kaukolämpöverkoston laajentaminen mahdollisuuksien mukaan.
• Energiayhtiöiden sähkön ja lämmön kulutusjousto- ja energiansäästöpalveluja kehitetään ja markkinoidaan asiakkaille edelleen.
• Kaupunki edistää energiateknologian kehittämistä ja pilotointia (esim. hukkalämmön hyödyntäminen, älykäs energiaverkko, ja virtuaalivoimalaitos).”

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Heikki Nykäsen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 

Edelleen valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutettujen Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että ilmasto-ohjelman kohtaan sivulle 1 laitetaan ohjelman alussa olevaan tiivistelmän viimeiseksi kohdaksi ”Ilmasto-ohjelman liitteeksi laaditaan erillinen toimenpideohjelma puun käytön edistämisessä rakentamisessa.”

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Kirsi Olkkosen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin. 

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 2.

Merkitään, että ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen ja ilmastokoordinaattori Sari Hämäläinen selostivat asiaa kaupunginvaltuustolle ja olivat kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ajan. 

Merkitään, että kaupunginlakimies Tarja Poikolainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut/Maria Tirkkonen, Hanna Pasonen, ilmastokoordinaattori Sari Hämäläinen, Hirvensalmen kunta, Kangasniemen kunta, Juvan kunta, Mäntyharjun kunta, Puumalan kunta, Pertunmaan kunta

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.