Kaupunginvaltuusto, kokous 8.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 170 Valtuustoaloite Urpolan kehittämishankkeesta

MliDno-2021-2496

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Tapani Korhonen ym. esittivät 7.6.2021 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

"Mikkelin kaupunki on hakemassa lupaa rakentaa hulevesikosteikko Urpolanlampeen, sen pohjoisosaan. Lupahakemuksen mukaan huleveslen käsittelyaltaan rakentaminen on tarpeen, jotta kohteen alapuolella sijaitsevien vesialueiden vedenlaatu voidaan turvata ja parantaa. Hulevesialtaassa on suunniteltu käsiteltäväksi Mikkelin kaupungin hulevesiä noin 70 hehtaarin alalta, joita nykyisellään johdetaan käsittelemättömänä Urpolanlampeen. Urpolanlampeen johdattavien vesien laatua on suunniteltu parannettavaksi hulevesiä selkeyttävällä lammen osalla ja istuttamalla kasvillisuutta.

Kosteikkojen ravinteita pidättävä vaikutus perustuu pitkälti siellä kasvavan kasvillisuuden ravinteiden käyttöön. Kasvillisuudesta vapaat kosteikkoalueet muuttuvat yleensä leväkasvustoa tuottaviksi ja levittäviksi altaiksi. Osa näistä leväkasvustoista voi tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä veteen ja aiheuttaa terveyshaittaa. Pohjavesialueella, vedenottamon raakavesilähteeseen rakennettuna tällainen allasratkaisu voi siten muodostaa riskiä pohjaveden pilaantumiseen ja aiheuttaa raakavesilähteen vaarantumisen. Kosteikon tarkoitus ja tavoite ovat hyviä, mutta voidaan kysyä, perustuuko sen luvitus, suunnittelu ja mahdollinen toteutus riittävään kokonaisriskien arviointiin. 

Urpolanlammen puistoon on rakenteilla myös Badel-kenttä oheistoimintoineen. Kenttätoiminta tulee lisäämään alueen liikennettä ja pysäköintitarvetta. Kentät sijoittuvat samaiselle lammen pohjoisosan alueelle kuin hulevesikosteikkokin. 

Edellä todetun perusteella Urpolanlammen alueen tulevaa maankäyttöä ja jatkorakentamisen vaiheita tulisi käsitellä uudelleen niin että alueen eri hankkeiden sisällöstä, vaikutuksista ja riskeistä saataisiin parempi kokonaisnäkemys. Alueen tulevaa maankäyttöä varten tulisi laatia erillinen kehittämissuunnitelma ja mahdollistaa alueen asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. 

Mikkelissä 7.6.2021

Tapani Korhonen

Satu Taavitsainen, Raine Lehkonen, Paavo Barck,
Hannu Tullinen, Soile Kuitunen, Ulla Leskinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään lokakuussa 2021.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Antero Cederström, suunnittelupäällikkö, Antero.Cederstrom@mikkeli.fi

Kuvaus

Tehdyn työn tavoitteena on ollut tutkia hulevesialtaan sijoittamismahdollisuudet alueelle sekä laatia hulevesialtaan yleissuunnitelma. Tarkoituksena on suunnitella kohteeseen johtuvien hulevesien laatua parantava alue. Hulevesien laadun parantamisella pyritään edistämään Kattilanlahden pohjavedenottamonraakaveden laatua sekä Urpolanjokilaakson luonnonsuojelualueen läpi virtaavan veden laatua. Hulevedenkäsittelyalueen tyypin valinnassa ja suunnitelmassa pyritään huomioimaan toimintavarmuus, kunnossapidon helppous ja selkeästi huleveden laatua parantava ratkaisuvaihtoehto. Alueelle valittiin yleissuunnitelmassa StormTac- laskennan avulla ratkaisuiksi hulevesiä selkeyttävä lammen osa, joka on erotettu muusta lammesta tiiviillä maapadolla ja johon ei tule erillisiä helposti tukkeutuvia ja vesialueelle mahdottomia hiekkasuodatinratkaisuja. Purkurakenteena yleissuunnitelmassa on käytetty putkipatoa ylivuotoineen. Ranta-alueella on myös suunniteltu käytettäväksi uudenlaisia huleveden laatua parantavaa kasvillisuutta. Hulevesien mahdollista rantaimeytymistä on pyritty ehkäisemään, jotta pohjavedelle aiheutuvaa riskiä saataisiin minimoitua. Suunniteltu allas sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä Pursialan pohjavesialueella sekä osin myös pohjaveden muodostumisalueella. Altaan rakentumisen myötä rantaimeytymisen mukana pohjaveteen voi altaan kohdalta kulkeutua suunnittelukohteesta nykyistä enemmän haitta-aineita, koska luontainen hulevesien mukana kulkeutuvien haitta-aineiden laimentuminen ei pääse entiseen tapaan tapahtumaan. Altaan kohdalla vedenpinta nousee sateiden jälkeen n. 0,3-0,6 m riippuen purkurakenteen mitoituksesta ja altaan koosta. Tällöin myös imeyttävän ranta-alueen pinta-ala voi kasvaa hetkellisesti. Altaan kohdalla rantaimeytymistä on mahdollista pyrkiä vähentämään rantapenkkaan esitetyillä tiivistysrakenteilla. Myös huleveden purkuputket suositellaan toteutettavaksi pidemmälle hulevesialtaaseen, eikä aivan ranta-alueen tuntumaan. Suunnitelman eteenpäin vienti edellyttää tarkempaa kokonaisriskien arviointia ja riskien minimointia.

Urpolan kentän ympärillä olevat pysäköintipaikat ovat vähäisessä käytössä suurimman osan ajasta poislukien yksittäiset tapahtumat alueella.

Hulevesisuunnitelma ja padel-kentät eivät ole olleet ristiriidassa keskenään suunnittelun aikana. Hulevesialtaan sijainti lammen vesialueelle valittiin ennen tietoa padel-kenttien rakentamisesta. Sijainnin valintaan vaikutti rakennetun hulevesiverkoston vesijuoksun korkeustaso, joka on Urpolanlammen vesipinnan alapuolella. Avoaltaana maa-alueella hulevesiallas olisi vienyt huomattavan määrän jalkapallokentän viereisestä viheralueesta ja sitä ei haluttu tehdä. Maanalaisena rakenteena hulevesiallas olisi pitänyt kaivaa noin 3 m syvyyteen maanpinnasta, eikä sillä olisi saavutettu vaadittavaa allastilavuutta. Sen lisäksi siihen liittyy suurempi Urpolanlammen orsivesialtaan puhkaisuriski. Maanalaisen hulevesialtaanhuolto on lisäksi vaikeampaa kuin avoaltaan.

Urpolan kentän alueiden maankäytöstä päättäminen ja asukkaiden kuuleminen on tehty normaalisti kaavankäsittelyn yhteydessä. Alueeseen kohdistuu koulun rakentamisen myötä merkittäviä rakentamisen toimenpiteitä, Rinnekadun linja-auton pysäkkijärjestelyt, koulukiinteistön rakentaminen ja kevyenliikenteen yhteydet koulun ympäristössä. Infra- ja viheraluepalvelut ei vastusta Urpolan alueen kehittämishankkeen perustamista, mutta ei näe sitä tarpeellisena koska alueen ympäristöön suunnitellut toimenpiteet ja rakentaminen ovat kaavan mukaista toimintaa, jotka tulevat erikseen nähtäville ja päätöksentekoon. Asukkailla ja maanomistajilla on näiden toimenpiteiden yhteydessä mahdollisuus esittäämielipiteensä hankkeista. Padel-kenttiä koskevien lupapäätösten yhteydessä naapureita on kuultu jo erikseen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Katariina Asikainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

Antero Cederström, suunnittelupäällikkö, Antero.Cederstrom@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan vastauksen valtuutettu Tapani Korhosen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi kaupunkiympäristölautakunnan vastauksen valtuutettu Tapani Korhosen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Merkittiin ja hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.