Kuvaus
Monipaikkaisuuteen liittyen on valmistelussa ollut valtuutettu Laura Hämäläisen ym. 18.5.2020 tekemä valtuustoaloite "Mikkelistä monipaikkaisen elämisen edelläkävijä", joka aloitteen samankaltaisuuden kanssa käsitellään tässä samassa yhteydessä.
Monipaikkaisuus on ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuus. Monipaikkaisuus koostuu lisäksi palveluista, työstä, harrastuksista, kokemuksista ja asumisesta. Monipaikkaisuus on myös elämäntapa, kulttuuri ja jokapäiväisten rutiinien rakenne. Monipaikkaisuutta on tutkittu jo pidemmän aikaa, mutta korona-epidemian aikana ja myötävaikutuksella monipaikkaisuus on noussut erityisen ajankohtaiseksi globaaliksi ilmiöksi.
Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua, kuten esimerkiksi vapaa-ajan asuminen, tai pakotettua, kuten esimerkiksi avioerolasten liikkuminen eri kotien välillä. Suomessa suurin monipaikkaisten ryhmä on identiteetiltään monipaikkaiset, eli henkilöt, jotka kokevat olevansa identiteetiltään sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Monipaikkaisuudessa esiin nouseekin kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen tarve ja mahdollisuudet. Monipaikkaisuuteen liittyy erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ongelmia sekä useita kestävyyshaasteita. Esimerkiksi taloudellisen kestävyyden haasteeksi muodostuu, onko Suomella varaa monipaikkaisuuteen, ja kuinka se toteutuisi kustannustehokkaasti.
Ekologisen kestävyyden haaste puolestaan on, lisääntyvätkö esimerkiksi liikkuminen, asumisen hiilijalanjälki ja vapaa-ajan asuntojen jätevesikuormitus. Kestävyyden lisäksi monipaikkaisuuden haasteet liittyvät muun muassa etätyön pelisääntöihin ja palvelujen saatavuuteen. Onkin todennäköistä, että monipaikkaisuus-ilmiön kehitys tulevaisuudessa on vahvasti sidoksissa taloudellisen tilanteen kehitykseen.
Vuonna 2011 ilmestyneen Sitran monipaikkaisuutta koskevan julkaisun (Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus, Sitran julkaisuja 54) keskeiset kysymykset ja huomiot ovat edelleen ajankohtaisia. Raportissa todetaan, että haasteita, joiden ratkaiseminen edistäisi monipaikkaisuutta, ovat esimerkiksi seuraavat:
• Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta?
• Miten voisin välttyä liikenneruuhkilta?
• Miten voisin päättää, milloin ja missä teen töitä?
• Miten voisin osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkakuntani päätöksentekoon?
• Miten voisin käydä koulua etänä?
Kansainvälisessä vuonna 2020 ilmestyneessä tutkimuksessa ”What’s next for remote work” (McKinsey Global Institute, 2020) mukaan noin 20-25 % työikäisistä pystyy aidosti elämään monipaikkaisesti 3-5 päivää viikossa riippuen työstä ja mm. perhetilanteesta. Parhaiten etätyö sopii asiantuntijatehtävissä työskenteleville, joskin lapsiperheissä myös he ovat sidoksissa lasten koulunkäyntipaikkakuntaan. Toisaalta esim. valtion työntekijöiden etätyöhalukkuutta koskevan tuoreen kyselyn (Monipaikkainen työ ja sen potentiaali valtiolla, VM, 2021) mukaan yli viidessäkymmenessä prosentissa valtion työtehtävistä etätyön määrä tulee kasvamaan nykyisesti normaalioloissa toteutuvasta 1 päivästä 2-3 päivään viikossa.
Näin ollen monipaikkaisuus on reunaehdot huomioiden mahdollisuus erityisesti mökkirikkaalle Etelä-Savolle ja Mikkelille ja sitä tulee edistää kaikin tavoin. Mikkelin seudulla onkin jo tehty pitkäjänteistä työtä monipaikkaisuuden edistämiseksi mm. vapaa-ajanasumiseen liittyvissä kehittämishankkeissa (mm. www.laiturilla.fi), kattavien tietoliikenneyhteyksien edistämisessä, kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä sekä monipaikka-asujien palveluntarpeiden tunnistamisessa. Myös korona-epidemian aikana tehty digiloikka on kehittänyt myös kaupunkiorganisaation työskentelytapoja monipaikkaisuutta tukevaan suuntaan.
Lisäksi Mikkelin seudun vapaa-ajanvaltuuskunta ja Mikkelin seudun kunnat ovat syksyllä 2020 tehneet esityksen valtiovarainministeriölle sekä digi- ja väestötietovirastolle, että ne käynnistäisivät riittävät toimenpiteet ns. kakkosasukkaiden paremmaksi tunnistamiseksi ja tilastoimiseksi. Aloite luovutettiin kuntaministeri Sirpa Paaterolle perjantaina 28.8.2020 hänen Mikkelin vierailunsa yhteydessä. Aloite pohjautuu valtionvarainministeriön laatimaan kaksoiskuntaselvitykseen, joka julkaistiin alkuvuodesta 2018. Monipaikkaisuuden tunnistamisen ja hyödyntämisen kannalta suurin ongelma liittyy riittämättömään tietopohjaan.
Monipaikkaisuus näkyy nousevana teemana myös hankehauissa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Ruralia-instituutiti ja Kuntoutussäätiö ovat juuri hakemassa rahoitusta "Monielo - Etelä-Savo monipaikkaisen työn ja hyvinvoinnin maakuntana" -yhteishankkeelle. Ko. hankkeen tarkoituksena on kartoittaa eteläsavolaisten monipaikka-asukkaiden hyvinvoinnin tilaa sekä tuen ja palveluiden tarvetta maakunnan hyvinvointi- ja muiden palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi ajankohtaisena usean kaupungin ja kunnan yhteisenä verkostohankkeena hakuun on niin ikään juuri lähdössä “Viitoskäytävä - Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke” -kehittämishankkekokonaisuus, jota kaupunginhallitus käsittelee erikseen 31.5.2021 kokouksessaan. Ko. hankkeen tavoitteena on mm. parantaa monipaikkaisen asumisen ja vapaa-ajanvieton edellytyksiä itäisessä Suomessa. Hankkeen alustava visio on seuraava: "Kaupunkikeskusten helminauha, itäisen Suomen halkova matkailukohteiden ketju ja kestävää yhdyskuntakehitystä tukevat liikenne- ja viestintäpalvelut mahdollistavat monipaikkaisen ja sujuvan arjen, kehittyvän kestävän matkailun sekä uudet investoinnit ja työpaikat valtatien 5 ja Savon radan muodostamalla Viitoskäytävä -kasvuvyöhykkeellä.". On todennäköistä, että monipaikkaisuus-teemaan ohjautuu jatkossakin kehittämistrahoitusta ja Mikkelin kaupunki pystyy ohjaamaan osan monipaikkaisuuteen liittyvistä kehittämistarpeista eri hanketoimijoille omaa hanketilausta kehittämällä. Tässä yhteydessä on tärkeää, että monipaikkaisuus-ilmiö tunnustetaan ja se huomioidaan mm. tulevan valtuustokauden strategiatyössä.
Seuraavassa on koottuja huomioita keskustaryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen sekä siinä esitettyihin monipaikkaisuuden toimintaohjelman sisältöihin. Asian valmistelijan lisäksi asiantuntijalausuntoja ovat antaneet maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs, johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka, henkilöstöjohtaja Maria Närhinen, yhteyspäällikkö Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitosta, projektipäällikkö Tuula Pihkala Miksei Oy:stä (matkailu) sekä projektipäällikkö Manu Rantanen Ruralia-instituutista
1. Etätyön ja -opiskelun ja arjen sujuvuuden edistämisen toimenpiteet
Tietoliikenneyhteydet
Tietoliikenneyhteydet ovat kynnysinvestointi paitsi etätyön niin ihan jo vakituisen asumisenkin kannalta – ne alueet pärjäävät jatkossa parhaiten, joilla on hyvät ja vakaat, riittävän nopeat verkkoyhteydet. Niiden rakentamisen ja kehittämisen suhteen ei voida olla pelkästään operaattoreiden tekemien ratkaisujen varassa, vaan tarvitaan laajempaa pohjaa.
Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen liittyen maakuntaliitto on pyytänyt kuntia ilmoittaan mukana olostaan Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkko hankkeeseen. Kuntien toivotaan ilmoittavan mukana olostaan 2.5.2021 mennessä. Ilmoitus mahdollistaa laajakaista hankkeiden valmistelun eteenpäin viemisen ja maakuntaliitto pyytää Traficomia tekemään markkina-analyysin mukaan ilmoittautuneista kunnista. Tavoitteena on saada mahdollisimman käyntiin tietoliikenneverkkojen rakentamishankkeita mahdollisimman monessa kunnassa.
Kaupunkisuunnittelussa, maankäytössä ja asemakaavatyössä otetaan annettuna vaatimukset nykyaikaisten ja tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksien toteutuksesta. Ne tukevat etäyhteyksien tapahtuvaa tehokasta työskentelyä ja opiskelua.
Yhä useampi monipaikkainen asuja miettii myös liikkumisensa kestävyyttä. Vaikka paremman tietoliikenneyhteydet vähentävät liikkumistarvetta ja mahdollistavat kestävän monipaikkaisuutta niin fyysistä liikkumista ja sen kestävyyttä ei pidä unohtaa. Tähän liittyen on maakuntaliiton tilauksesta juuri valmistunut selvitys "Etelä-Savon vapaa-ajan asuntoihin liittyvä liikkuminen ja sen vähäpäästöisyyden edistäminen". Parhaimpia keinoja päästövähennysten aikaansaamiseksi ovat:
- sähkön latauspisteiden markkinaehtoisen toteutuksen edistäminen
- liikkumisen peruspalveluiden turvaaminen ja kehittäminen maaseudulla
- kestävän liikkumisen tiedollinen ohjaus
- taajamakeskusten liikenneverkon kehittäminen jalankulun ja pyöräilyn kannalta
Huomion arvoista on myös se, että noin 15% loma-asunnoista sijaitsee 5 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta tieverkkoa pitkin. Keskittymät sijaitsevat pitkälti taajamakeskusten lähialueilla, esille nostettavissa ovat Mäntyharjun, Kangasniemen, Mikkelin ja Pertunmaan alueet.
Yhteiskäyttötilojen kartoitus – selvitys potentiaalisista yhteiskäyttötiloista myös kylillä ja taajamissa mm. Ihastjärven koulu.
Tarkempaa tietoa ei ole siitä, kuinka moni oikeasti kaipaisi ko. yhteistyötiloja ja kuinka monelle oma mökki on ensisijainen paikka tehdä etätyötä. Asian selvittämiselle joko erikseen tai yhdessä tilakartoituksen kanssa olisi ilmeinen tarve. Käytännössä kaupungilla ei ole resurssia ko. selvityksen tekemiseen omana työnä, mutta aihe voisi soveltua toteutettavaksi esim. opinnäytetyönä tai selvityshankkeena ammattikorkeakoulun tai Ruralia-instituutin toimesta.
Matkailun ns. ”Laiturilla”-hankkeelle on tehty muutoshakemus ja jos se hyväksytään rahoittajan toimesta niin muutososioon sisältyy etätyön edistäminen: mm. selvitetään seudulla tarjolla olevat etätyöpisteet ja -mahdollisuudet ja viestitään niistä Laiturilla-viestintäkanavissa.
Kaupungin vuokraus- ja käyttöpalveluiden tulosyksikkö mahdollistaa kaupungin hallinnoimien tilojen kartoittamisen ja kehittämisen. Tämä tehdään resurssiviisaasti niin, että laajan kunta-alueen eri osissa, huomioiden myös keskustaajaman, olisi tarjolla etätyöskentelyyn sopivia tilaratkaisuja.
2. Kaavoituksen toimenpiteet monipuolisen tonttitarjonnan ja rantarakentamisen edistämiseksi, vapaa-ajan asutusten muuntaminen vakituiseksi ja asumiseen liittyvien lupakäytäntöjen sujuvoittaminen
Kaupungin rakennusjärjestyksessä voidaan määrittää ne kaavoittamattomat alueet, joissa olemassa olevan lomarakennuksen voi muuttaa vakituiseksi asunnoksi suoraan rakennusluvalla ilman poikkeamismenettelyä. Tämän menettelyn tarjoamaa vaihtoehtoa voidaan korostaa viestimällä asiasta kohdennetummin ja tehokkaammin, kun asia saadaan vahvistettua rakennusjärjestykseen.
Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) ollaan uudistamassa. Vielä ei ole tietoa miten uudistettuun lakiin ko. asia tullaan kirjaamaan. Kun saadaan enemmän tietoa, niin on mahdollista aloittaa Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen päivittäminen vastamaan uutta lakia. Aiemmin muutosta ei ole resurssiviisasta tehdä. (Ilmeisesti uusi MRL on tulossa lausunnoille tämän vuoden aikana, tavoitteena lienee, että laki tulisi voimaan tällä hallituskaudella.)
Ennen uuden lain voimaantuloa ja päivitetyn rakennusjärjestyksen valtuustokäsittelyä voidaan asiaa valmistella kuluvan vuoden aikana. Käytännössä nyt poikkeamismenettelyt hoidetaan Maankäyttö ja kaupunkirakenne -tulosyksikössä, jossa määritellään ne alueet ja kohteet, joita poikkeaminen koskee.
Poikkeamismenettelyjä pyritään sujuvoittamaan esim. osallistumalla VM:n Digikannustin-hankkeeseen yhdessä vastaavan kokoisten kaupunkien kanssa. (Hämeenlinnan kaupunki toimii konsortion hankevetäjänä, Mikkeli on liittymässä hankkeeseen partneriksi.)
Kaupungilla on käynnissä konsulttivetoinen selvityshanke, jossa pyritään luomaan vyöhykemäinen tarkastelu julkisen verkostorakentamisen laajuudesta, tarpeista ja mahdollisuuksista. Samalla pyritään saamaan selvyys yksityisten vesisosuuskuntien hallinnoimien vesi- ja viemäriverkostosta ko. alueilla ja niiden resurssiviisas käyttö. Konsulttityön ongelmana on ollut hajallaan olevat tietokannat ja tätä asiaa työstetään yhdessä Kaupunkikehitys ja Kaupunkiympäristö -tulosalueiden sekä Rambollin kanssa (konsultilla on ollut myös henkilövaihdoksia yksikössään, joka on osaltaan viivästänyt selvitystyön etenemistä).
Aluesuunnittelulla ja asemakaavoituksella on mahdollisuus kehittää uusia rakentamisen paikkoja, jotka voivat olla kiinnostavia monipaikkaisen toiminnan, asumisen ja elämisen kannalta. Jotta Mikkelissä toteutuva monipaikkaisuus ja monipaikkainen toiminta (käytännössä etätyö) olisi kilpailukykyistä esim. pääkaupunkiseutulaisille, tulisi vapaa-ajanasuntojen sijaita kohtuullisella etäisyydellä kaupallisista ja julkisistakin palveluista. Tämä voisi parhaiten toteutua tukeutumalla aluekeskuksiin ja Mikkelin keskustaajamaan.
Samanaikaisesti maankäyttöä on syytä tarkastella kestävän kaavatalouden näkökulmasta: millaisilla infran rakentamisen kuluilla saavutetaan haluttu väestövaikutus. Eli, on ratkaistava kysymys siitä, millainen rahallinen panostus on järkevää infran rakentamisen kannalta.
3. Polku Suomen suurimmaksi mökkikunnaksi
Mikkelissä on vuoden 2019 tilaston mukaan vain 289 mökkiä vähemmän kuin tilastoykkösellä, Kuopiolla, ja tällä hetkellä näyttää sille, että nykyisellä rakentamisvauhdilla Mikkeli menee Kuopiosta ohi lähivuosina.. Koko Etelä-Savo on mökkien rakentamisessa valtakunnallista kärkeä, rakentaminen on vilkkainta juuri täällä, Lapissa ja Varsinais-Suomessa.
On kuitenkin huomioitava, että mökkien määrän lisäksi tärkeää on mökkeilyn laatu. Jos ”suurimmalla mökkikunnalla” tarkoitetaan määrällistä ykkössijaa mökkitilastossa, pelkästään sillä ei ole kokonaisuuden kannalta suurtakaan merkitystä. Tärkeämpää on, mitä mökeillä tapahtuu: kuinka monella mökillä on elämää ja miten paljon. Tyhjillään olevat mökit eivät hyödytä ketään eivätkä tuo elinvoimaa lisää. Mökkien käyttöön ja viipymään voidaan vaikuttaa mm. palvelutarjonnalla, osallistumismahdollisuuksilla ja aiemmin mainituilla tietoliikenneyhteyksillä. Mökkiläisille tarjottavien palvelujen kehittäminen on yksi em. ”Laiturilla” -hankkeen kehittämisnäkökulma.
Kaupungin osalta on järkevää, että kaupungilla on maanomistusta myös alueilla, jossa on vapaa-ajanasuntoja, mutta usein ko. alueet ovat yksityisten (henkilöt ja yhtiöt) maanomistajien hallinnassa.
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikön osalta on mahdollista tarkastella laadittuja ranta- ja rantayleiskaavoja suhteessa alueella muodostettuihin vapaa-ajanasuntojen tontteihin. Samalla voidaan, henkilöstö- ja aikaresurssien niin salliessa, selvittää, onko rakennusjärjestyksen alaisilla rantarakentamispaikoilla mahdollisuus lisätä rakennusoikeutta kohtuullisissa määrin ilman, että voimassa olevien määräysten ja rantakaavojen linjauksista poiketaan merkittävästi.
Tämän selvittämissä tulee auttamaan, että kunnan kiinteistörekisteri(t), paikkatiedon tietokannat sekä suunnittelu- ja kartoitusohjelmistot saadaan ajantasaisiksi. Nyt em. tietoja ei ole mahdollista löytää helposti pinta-alatarkasteluja varten. Tätä varten palvelualueella on aloitettu talvella 2021 hanke, joka tähtää paikkatiedon ja karttaohjelmien uudistamiseen. Asiaan palataan TA2022 käsittelyn yhteydessä.
Uusien vesistöjen ääreen sijoittuvien rantarakennuspaikkojen ja kaavallisesti monimuotoisten asuinalueiden laatimista on tarkasteltava myös elinvoimakysymyksenä ja mahdollisesti kaksoiskuntalaisuus-asian edistyessä.
4. Palveluselvitys vapaa-ajanasukkaiden ja muiden monipaikkaisten hyödyntämien palveluiden rakenteesta
Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta on joka toinen vuosi toteuttanut vuodesta 2012 lähtien alueen vapaa-ajanasukkaille suunnattua palvelukyselyä. Vuoden 2020 toteutus jäi korona-epidemian takia tekemättä, mutta uuden kyselyn valmistelu on käynnissä. Ko. kyselyllä tutkitaan Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaiden tyytyväisyyttä vapaa-ajan asunto-/mökkipaikkakuntien palveluihin ja tuotteisiin. Kyselyn tulosten avulla Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta pyrkii vaikuttamaan palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen, jotta ne vastaisivat entistä paremmin vapaa-ajan asukkaiden tarpeita. Kyselyjen tulokset on myös kaikkien muiden hyödynnettävissä vapaasti.
Lisäksi aiemmin mainitun Laiturilla-hankkeen Savonlinna-osiossa tehtiin joulukuussa 2020 kysely palveluiden käytöstä ja kyselyn tulokset on saatavissa/hyödynnettävissä. Myös Ruralia-instituutti on tehnyt asiaan liittyvää tutkimusta jo pitkään. Lisäksi juuri alkanut Ruralia-instituutin MOPA-hanke kartoittaa sähkönkäyttödatan (Suur-Savon Sähkö) avulla monipaikkaisen asumisen ajallisia ja alueellisia piirteitä ja myös asiakasryhmien näkökulmasta.
Keskeinen huomio on, että mitä enemmän mökillä vietetään aikaa eli mitä enemmän mökkeily on asumisen kaltaista toimintaa, osa-aikaista asumista mökkipaikkakunnalla, sitä enemmän mökkeilijät tarvitsevat samoja palveluita kuin kun vakituisesti alueella asuvat. Avainasemassa on palveluiden hyvä löydettävyys/saavutettavuus ja siihen liittyviä asioita tulee edistää kaikin tavoin.
5. Mikkelin kaupungin organisaation sisäisen etätyöskentelyn ja -kokoustamisen suunnitelma.
Mikkelin kaupungilla on otettu käyttöön uudet etätyöohjeet ja kun Promid-työajanseuranta otetaan käyttöön 1.6.2021, niin käytössä on liukuva työaika myös etätöissä. Näin ollen voidaan todeta, että kaupungilla käytössä olevat työvälineet ja ohjeet mahdollistavat jo nyt etätyön- ja etäkokoustamisen silloin kun työn luonne sopii etätyöksi.
6. Yliopistokeskuskaupunki Mikkelin suunnitelma paikkariippumattoman yliopiston perustamiselle
Etelä-Savon maakuntaliitto on yhdessä Mikkelin kaupungin kanssa kutsunut vuoden 2021 alussa koolle Etelä-Savon yliopistofoorumin ja jonka toimintaa on päätetty jatkaa. Foorumin yhtenä teemana on selvittää paikkariippumattoman yliopiston toteuttamismahdollisuuksia Mikkelissä/Etelä-Savossa.
Lisäksi edellytämme, että yhtenä Suomen monipaikkaisimmista kunnista Mikkeli hakeutuu mukaan mahdollisiin tuleviin e-kuntalaisuus tai monikuntalaisuus kokeiluihin
Tällä hetkellä ei ole tiedossa käynnistyykö lähiaikoina mahdollisia e-kuntalaisuus- tai monikuntalaisuuskokeiluja. Julkisessa keskustelussa on esitetty toiveita mm. monikuntalaisuuspilottien käynnistämisestä (esim. https://yle.fi/uutiset/3-11872915) ja Mikkelin kaupunki seuraa tilannetta aktiivisesti.