Kaupunginhallitus, kokous 10.5.2021

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Laura Hämäläinen teki Liisa Pulliaisen kannattamana esityksen ”Esitämme aluedemokratiamalliksi aluejohtokuntien yhdessä laatimaa mallia, joka kuuluu seuraavasti:
Esitys aluedemokratian toteuttamiseksi Mikkelissä 2021 -> Tämä esitys perustuu yllämainittujen yhteisten kehittämistilaisuuksien puheenvuoroihin ja ryhmätyöskentelyyn, nykyisten aluejohtokuntien puheenjohtajien välisiin keskusteluihin sekä niiden pohjalta heränneisiin ajatuksiin. Mallia on edelleen tarkennettu sähköpostin välityksellä aluejohtokuntien kesken sekä 4.5.2020. Matti Laitsaaren kanssa käydyssä keskustelussa saadun palautteen perusteella.

Nykyistä aluejohtokuntajärjestelmää ei tule romuttaa kokonaan, sillä aluejohtokunnat ovat toimineet ja kehittäneet toimintaansa jo vakiintuneeseen, alueellensa soveltuvaan ja toimivaan muotoon. Aluejohtokunnat ovat tulleet toimintansa kautta tutuiksi myös pitäjiensä asukkaille osallisuuden edistäjinä. Toki ongelmakohtiakin on, ja ne on tunnistettu seuraavassa kuvatun mallin suunnittelutyössä.

Alueellisesta toimielimestä käytetään seuraavassa esityksessä edelleen nimeä aluejohtokunta, mutta nimitys voidaan myös uusia. Olennaista on alueellisten toimielinten vertautuvuus edelleen kunnallislain pykälään §36.

• Mikkelin kaupungin toiminta perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan. Uudistetussa mallissa myös aluejohtokunnilta edellytetään valtuustokauden mittaista strategiaa, jonka aluejohtokunnat valmistelevat yhteistyössä kaupungin operatiivisen sekä luottamusjohdon kanssa osaksi kaupungin strategiaa. Tämän työn tuloksena kullekin alueelle muodostuu aluestrategia, jonka pohjalta aluejohtokunnat laativat vuosittain toimintasuunnitelmat. Aluejohtokunnille osoitettujen toimintamäärärahojen määrä perustuu näihin toimintasuunnitelmiin. Toimintasuunnitelmissa tarkennetaan vastuualueet kaupungin tulosalueiden ja aluejohtokuntien välillä. Näin kullekin aluejohtokunnalle syntyy selkeä raami, jossa sen on pysyttävä mutta toisaalta jonka puitteissa se voi ilman erillistä ohjausta toimia. Näin säästyy resursseja muilta kaupunkiorganisaation osilta.
   
• Kehittämistyössä aluejohtokunnat voivat tehdä kumppanuussopimuksia alueen yhdistysten kanssa. Näin hyödynnetään mahdollisuus myös esim. Leader-rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen. Tätä varten valmiita yhdistyksiä on jo olemassa (vrt. Käenjälki ry, Haukivuorelaiset ry, Ristiinan Urheilijat ry). Mahdollisten uusien yhdistysten perustaminen harkitaan aluekohtaisesti. Monilla alueilla aktiiviset toimijat ovat täystyöllistettyjä nykyisten yhdistysten kanssa, toisilla kapasiteettia ja tarvetta voi olla enemmän.
   
• Alueraati-tyyppinen toiminta sekä muita kunnallislain §22 pykälän mukaisia osallisuustehtäviä hoidetaan sähköisesti esimerkiksi keskustelufoorumi-tyyppisellä alustalla, jonka käyttöönotto voidaan 3(4) toteuttaa edullisesti vapaan lähdekoodin ohjelmistoja hyödyntäen. (esim. Flarum). Sähköisesti toteuttaminen mahdollistaa vapaa-ajan asukkaiden tasavertaisen ja jatkuvan osallisuusmahdollisuuden ja alueiden vapaan rajausmahdollisuuden kustannuksiin vaikuttamatta. Näin myös keskustan eri kaupunginosat saisivat tarvittaessa omat osallisuuskanavansa. Tarpeen mukaan alueen ihmisiä voidaan kutsua kokoon myös fyysisesti keskustelemaan kumppanuuspöytä-tyyppisesti. Tähän soveltuvia aiheita ovat esimerkiksi kaavoitusasiat sekä muita julkisia toimijoita koskettavat, esim. sote-palveluihin liittyvät asiat.
   
• Aluejohtokuntien jäsenten valinta toteutetaan henkilövaalina tai muulla soveltuvalla tavalla, jolla varmistetaan alueen asukkaiden oma vaikutusvalta aluejohtokunnan kokoonpanoon.
   
• Aluejohtokunnan jäsenmäärä voi skaalautua alueen asukasluvun mukaan (esim. 5-7).
   
• Muut tarvittavat säästöt kootaan esimerkiksi kokouspalkkioiden supistamisesta, kokousten määrän rajoittamisesta, sähköisten kokouskäytäntöjen laajemmasta käytöstä (matkakulut, hallintokulut) sekä toimintasuunnitelmien laajuuden tarkistamisella vuosittain kaupungin yleisen tilanteen mukaiseksi.
   
• Aluejohtokunnat siirretään takaisin kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tämänhetkinen sijoitus hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaisuudessa ei ole tuonut toimintaan hyötyjä. Osallisuutta ei tällä keinolla ole lisätty tai vähennetty. Kunnallislain 22§ mukaisia elementtejä voidaan tuoda aluejohtokuntajärjestelmän rinnalle. Aluejohtokunnat ovat ainoita konkreettisia toimielimiä alueillaan, joten niiden toimialue on luonnostaan laaja. Käytäntö on osoittanut, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta toimii nykymallissa väliportaana aluejohtokunnan esityksille, jotka yleisimmin on osoitettu kaupunginhallitukselle, jollekin toiselle lautakunnalle tai kaupungin ulkopuoliselle organisaatiolle (Essote, Ely-keskus, yms). Näin ollen hyvos-lautakunnan osuus on tässä asiassa tarpeeton ja turhaan resursseja kuluttava. Kun aluejohtokuntien toimintasuunnitelmat on yhteistyössä alun perin sovittuja, eivät ne työllistä kaupunginhallitusta yhtään nykyistä enempää vaan todennäköisesti vähemmän.
   
• Kaupungin hankintasäännössä on selkeästi kuvattava aluejohtokuntien pienhankinnat ja niihin liittyvät suorahankintaperusteet. Tähän asti ohjeet aluejohtokunnille ovat vaihdelleet ja näin ollen aiheuttaneet epäselvyyksiä ja ylimääräistä työtä.
   
• Aluejohtokunnat tarvitsevat jatkossakin aluekoordinaattorin tointa vastaavan henkilön, jonka toimivaltaan tulisi lisätä hankintapäätökset hankintasäännössä kuvattavaan rajaan asti. Tämä vähentää osaltaan aluejohtokuntien kokoontumisen tarvetta, kun kaikki pienhankinnat eivät enää vaadi kokouksen päätöstä. Tarvittaessa aluekoordinaattorin työnkuvaan voidaan yhdistää myös muita tehtäviä, luontevaa olisi 4(4) esimerkiksi rooli viestinnässä. Tällöin viestinnän tietoon tulisi luonnostaan Mikkelin mainekuvaan positiivisesti vaikuttavia asioita koko Mikkelin alueelta.
   
• Tarvittavat muutokset yllä kuvatun mallin toteuttamiseksi kirjataan kaupungin hallintosääntöön.

Yhteenveto
Edellä esitetty malli sisältää yhteneviä elementtejä myös aluejohtokuntien suunnittelukokouksissa esiteltyjen mallien kanssa. Alueraadit toteutetaan sähköisesti, Leader-tyyppisten hankkeiden hyödyntäminen tehdään mahdollisuuksien mukaan alueen nykyisiä yhdistyksiä hyödyntäen ja yhteisen yhdistyksen tarve arvioidaan erikseen. Kumppanuuspöytiä kutsutaan kokoon tarpeen mukaan. Kaupunginhallituksen §423 päätöksen keskeinen sisältö oli, että valmistelu tulee tehdä yhdessä aluejohtokuntien kanssa. Tämän esityksen sisältö nojautuu niihin elementteihin, jotka valmistelun aikana on kaikkien aluejohtokuntien toimesta todettu tärkeimmiksi. Keskiössä on alueiden ihmisten paikallisidentiteettiä tukeva, kunnallislain §36 mukainen toimielin. Sen toiminnot kytketään kullakin alueella entistä tiiviimmin selkeään, valtuustossa hyväksyttyyn aluestrategiaan. Tarvittavat säästöt saavutetaan mallissa kuvatuin keinoin ja tarvittaessa edelleen neuvotellen.”

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Laura Hämäläinen on tehnyt esittelijän muutetusta ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Laura Hämäläisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) ”jaa"-ääntä (Jatta Juhola, Nina Jussi-Pekka, Aleksi Nieminen, Erja Haukijärvi, Hannu Toivonen ja Juhani Sihvonen) ja viisi (5) "ei"-ääntä (Heino Lipsanen, Jari Sihvonen, Laura Hämäläinen, Liisa Pullainen ja Reijo Hämäläinen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Laura Hämäläinen jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on hänen esityksensä mukainen.

Merkitään, että Liisa Pulliainen, Jari Sihvonen ja Heino Lipsanen jättivät asiasta eriävät mielipiteet, jotka ovat Laura Hämäläisen esityksen mukaiset.

Merkitään, että Arto Seppälä saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.31 - 19.36.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pekka Pöyry esitti Petri Pekosen, Armi Salo-Oksan, Mali Soinisen, Kirsi Olkkosen ja Jarno Strengellin kannattamana, että aluejohtokunnat jatkavat toimintaansa esityksensä pohjalta kuntalain 36 pykälän mukaisesti seuraavilla muutoksilla:

1. Sijoittautumispaikka organisaatiossa on kaupunkiympäristölautakunta.
2. Toimintamäärärahat kohdentaa lautakunta vuosittain toimintasuunnitelman pohjalta.
3. Aluejohtokuntien säästötoimenpiteiden myötä aluejohtokunnille turvataan heidän esittämänsä 0,5 htv henkilöresurssi.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Pekka Pöyryn esitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Jukka Pöyry, Minna Pöntinen), 8 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Mali Soininen, Pekka Pöyry, Arto Seppälä, Kirsi Olkkonen, Jarno Strengell, Jyrki Koivikko) ja 1 poissa (Soile Kuitunen).

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Pöyryn esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että rehtori Matti Laitsaari selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että Soile Kuitunen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että henkilöstöjohtaja Maria Närhinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Päätös

Hyväksyttiin.