Kuvaus
Mikkelin kaupunki hakee Itä-Suomen aluehallintovirastolta vesitalouslupaa kalateiden rakentamiselle Rokkalan patojen yhteyteen, joen ruoppaukselle ja vanhojen vesitalouslupien rauettamista (ISAVI/3315/2021). Hankkeen toimenpiteet sijoittuvat Rokkalanjoessa sijaitsevien Hauskan myllypadon ja Ryöpyn patojen yhteyteen. Hauskan myllypato on yksityisessä omistuksessa ja sijoittuu kiinteistölle Hauska 491-405-4-6. Ryöpyn padon omistaa Mikkelin kaupunki, ja se liittyy rannoilta kiinteistöön 491-8-5-2. Hauskan myllypadon alueella Mikkelin kaupunki hakee pysyvää käyttöoikeutta toimenpiteiden vaatimiin alueisiin (Pikku-Punkaharjun osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen 491-875-58-1 ja Laurikkala 3,4 ja Suonsaari 9 osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen 491-405-876-1. Käyttöoikeusalueen pinta-ala on yhteensä 1130 neliömetriä.
Mikkelin kaupunki hakee seuraavien Rokkalanjoessa voimassa olevien lauhde -, prosessi- ja jäähdytysvedenottolupien rauettamista:
- ISVEO Nro 41/Va/97, Hn,78, 17.5.1979, lupa myönnetty Mikkelin Osuusmeijerille (luvan nykyinen haltija Tuottajain Maito)
- ISVEO Nro 41/Va/79, 159,Hn,78,17.5.1979, lupa myönnetty Osuusteurastamo Karjaportti Oy:lle (luvan nykyinen haltija HKScan Oy).
Nykyisellään em. padot ja muut jokiuomassa olevat vanhat myllypadon käyttörakenteet muodostavat nousuesteen kaloille ja käytännössä estävät virtakutuisten kalojen luontaisesti lisääntyvien kantojen muodostumisen Emolanjoen (joki) valuma-alueelle (04.153). Aiemmin hankkeen valmistelun yhteydessä tehdyn kartoituksen perusteella arvioidaan Emolanjoen reitin hankealueen yläpuolisella alueella olevan hankkeen tarkoituksen kannalta riittävästi virtakutuisten kalojen lisääntymiseen soveltuvia uomaosuuksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia Emolanjoen virtaamiin eikä järivaltaiden keskivedenkorkeuksiin. Rakentaminen tehdään nykyiseen uomaan mahdollisimman luonnonmukaisena luiska- tai kalatierampin tyyppisenä kalatienä. Hankkeessa patoihin tehtävät toimet kohdistuvat patojen tulva-aukkoihin ja mahdollisimman suuri osa patorakenteista säilytetään osana kulttuurihistoriallista lähimaisemaa.
Ryöpyn padon yläpuoliseen uomaan rakennetaan yhteensä seitsemän luonnonmukaista kivikynnystä, joiden padotuskorkeudet ovat 0,15-0,2 metrin välillä. Padon alapuolista uomaa muokataan luonnontilaisen kaltaiseksi yksittäiskiveyksellä. Lisäksi alueelle tehdään kolme kutusoraikkoa. Padon alapuoliseen uomaan rakennetaan viisi kivikynnystä, joiden padotuskorkeus on 0,2 metriä.
Hauskan myllypadon yläpuolista Myllylampea ruopataan siten, että ruoppauksella muodostetaan kaksi erillistä maisema-allasta, joiden kautta jatkossa ohjautuu alivirtaamat ja osa tulvavirtaamaa. Tulvavirtaamasta osa johdetaan rakennettavaan luonnonmukaiseen kalatiehen. Kalatiehen rakennetaan 10 kivikynnystä, joiden padotuskorkeus vaihtelee 0,15 -0,2 metrin välillä. Padon alapuolinen koskialue porrastetaan kalan kululle sopivaksi 11 kynnyksellä, joista kunkin padotuskorkeus on 0,23 metriä.
Hankkeesta arvioidaan koituvan yleistä hyötyä kalataloudelle ja vesien virkistyskäytölle. Rakennustöiden aikana hankkeesta voi aiheutua samentumishaittaa vesistöön. Aluehallintovirasto pyytää Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista antamaan hankkeesta lausunnon 20.9.2021 mennessä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on tutustunut lupahakemukseen sekä siihen liitettyihin suunnitelmiin ja antaa hakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ehdotuksesta vesienhoidon suunnitelmiksi Vuoksen ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosille 2022 -2027 antamassaan lausunnossa (Mikkelin seudun ympäristölautakunta 21.4.2021 § 38) kiinnittänyt huomiota niihin vesienhoidon keinoihin, joilla voidaan lieventää ihmistoiminnasta vesistöille aiheutuvia haittoja tilanteessa, jossa vesistöihin ihmistoiminnan seurauksena kulkeutuvan ulkoisen kuormituksen arvioidaan lähitulevaisuudessa edelleen jatkavan kasvua hajakuormituksen muodossa. Hajakuormituksen kasvu aiheutuu pääosin valuma-alueella tehdyistä ja tehtävistä alueidenkäyttöpäätöksistä. Yhdeksi vaikutukseltaan merkittävimmistä suhteellisen nopeasti toteutettavissa olevista korjaavista keinosta arvioitiin olevan vesiympäristöjen rakenteellinen kunnostus.
Hankealueen alapuolinen Saimaa välillä Savilahti – Kyyhkylänselkä on ekologiselta tilaltaan hyvää heikommassa tilassa, mikä heikentää nykytilanteessa vesistöihin tukeutuvia yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia tällä alueella. Haetulla hankkeella on mahdollista palauttaa em. vesistönosan yläpuolisen pinta-alaltaan noin 116 km2 valuma alueen pintavedet virtakutuisten kalojen luontaisen lisääntymisen piiriin. Hankkeella arvioidaan olevan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia myös hankealueen alapuolisten vesistöjen eliöstön rakenteeseen varsinkin kalaston osalta. Ottaen huomioon hankkeen vaikutusalueen keskeinen sijainti suhteessa Mikkelin suurimpaan asuintaajamaan arvioidaan hankkeen vaikutuksen olevan mm. vesienhoidon yleisten tavoitteiden, luonnon virkistyskäytön edistämisen ja muiden luonnon virkistyskäyttöön liittyvien yleisen edun oikeushyvien kannalta merkittävä. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat ennalta arvioiden vähäisiä.
Ympäristölautakunta puoltaa vesitalousluvan myöntämistä hankkeelle.
Hankkeen toteuttamistavan tarkempaa suunnittelua, työ- ja kulkemisalueiden rajaamista ja niihin liittyviä selvityksiä varten tuodaan esille seuraavaa:
Hankehakemukseen ei ole liitetty varsinaista työn toteuttamiseen liittyvää yksityiskohtaista suunnitelmaa. Hankkeen toimiin liittyvissä selvityksissä, suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huolehtia siitä, että toteutuksessa noudatetaan vesilain 2 luvun 7 § tarkoittamaa yleistä haittojen minimointiin tähtäävää periaatetta. Kohdealueella tämä on tärkeää koska työalue sijoittuu tiivisti rakennettuun kaupunkiympäristöön, jossa on työalueen välittömässä läheisyydessä luonnonympäristöön, kulttuurihistoriaan, maisemakuvaan ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja.
Vireille tulleen hakemuksen hankealueen luontoarvoja koskeva hankkeen yhteydessä hankittu selvitys rajoittuu lähinnä varsinaisessa muutettavassa vesiuomassa tehtyyn kalaston ja kalastuksen kannalta tehtyyn yleispiirteiseen kasvillisuuskuvaukseen. Lupahakemuksen hankesuunnitelmassa viitataan muilta osin aiemmissa lähinnä maankäyttö ja rakennuslain (132/1999 MRL) mukaisessa yleispiirteisessä alueidenkäytön suunnittelussa koottuihin luontotietoihin ja varsinkin kaavan alueidenkäytön varauksiin. Näiden ohella on tarkistettu Suomen ympäristökeskuksen eliölajit -kannan tietoja.
Rokkalan alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2010 (Mikkelin Rokkalan alueen luontoselvitys 2010-2011, Enviro Oy). Luontoselvityksessä Rokkalanjoen uoma kunnostettavaksi suunnitellulta alueelta on todettu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi, ja alueella on tehty havaintoja eri lepakkolajeista. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat luontodirektiivin liitteen 4a lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty. Luontoselvityksessä todetaan seuraavaa: ”Paikallisesti arvokkaat luontokohteet voidaan merkitä asemakaavaan esim. luo -merkinnällä. Kohteille ei tulisi osoittaa nykytilannetta muuttavaa maankäyttöä. Emolanjoen uoma tulisi merkitä luo-merkinnällä selvitysalueen pohjoispäästä aina osa-alueiden 6 ja 7 rajalle saakka. Joella ja sen rannoilla on arvoa ainakin kasvillisuuden kannalta sekä lepakoiden tärkeänä saalistusalueena.”
Vuonna 2019 hyväksytyssä Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavassa Rokkalanjoen alue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi, jonka arvot tulee selvittää ja huomioida alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Lisäksi kaavamääräyksessä todetaan, että alueen rakentaminen ja muokkaaminen tulee tapahtua luontoarvoja heikentämättä. Kunnostus tähtää joen luonnontilaisuuden parantamiseen mutta kunnostamisella on vaikutusta jokiuoman nykyiseen kasvillisuuteen, ja sitä kautta jokiuomasta ja sen kasvillisuudesta riippuvaiseen muuhun eliöstöön.
Vaikka kunnostustoimet tähtäävät alueen luonnontilaisuuden parantamiseen uoman rakenteen osalta, on niillä merkittävää vaikutusta alueen vakiintuneeseen maisemakuvaan. Alueella on huomattavaa virkistyskäyttöarvoa sekä museaalisia arvoja, minkä takia maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset on pyrittävä minimoimaan. Ottaen huomioon työalueen sijoittuminen alueidenkäytön suunnittelua ohjaavassa yleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeälle alueelle, tulee hankkeen toteutuksessa kiinnittää erityistä huomiota haittojen minimointiin. Hankkeesta on toistaiseksi esitetty yleispiirteinen suunnitelma. Hankkeen työalueisiin rajautuville lähialueille ei ole toistaiseksi laadittu 2019 yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa alueidenkäytön suunnitelmaa.
Työnaikaisten vältettävissä olevien haittojen ehkäisemiseksi ja hankkeen sovittamiseksi alueen muihin käyttöintresseihin pyydetään lupapäätöksessä antamaan seuraavat lupamääräykset, jotka liittyvät hankkeen toteutustavan suunnitteluun:
Ennen hankkeen toteuttamista tulee hankkeen työalueella ja niillä uomaosuuksilla, joiden olosuhteisiin hankkeella on pysyviä vaikutuksia, tehdä ennen kunnostustoimia ajantasainen luontoselvitys, johon tulee liittää arvio kunnostustoimien vaikutuksesta alueella nyt mahdollisesti tavattaviin luotodirektiivin 4a lajeihin tai muihin uhanalaisiin eliölajeihin, ja arvioida, kuinka nämä lajit huomioidaan kunnostustoimien suunnittelussa.
Työalueista, työnaikaisista kulkemisalueista ja työtavasta tulee esittää suunnitelma lupapäätöstä valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee sisältää arvio hankkeen vaikutuksista eliöstöön, rantamaisemaan ja luontoarvoihin vastaavalla tarkkuudella kuin tehtäisiin rakennettaessa aluetta asemakaavan pohjalta. Tarvittaessa työtapa tulee sovittaa mahdollisimman haitattomaksi katselmuksilla.
Pyydetään liittämään määräys em. aineistojen toimittamisesta tiedoksi muun jakelun ohella kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.