Kuvaus
Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista antamaan lausunnon 20.9.2021 mennessä vesitaloushankkeesta, joka koskee hulevesialtaan ja kulkuväylän rakentamista Urpolanlampeen (ISAVI/3966/2021). Hulevesien hallintaan käytettäväksi suunnitellun altaan pinta-ala on noin 2500 m2 ja tilavuus noin 2700 m3. Allas on suunniteltu rakennettavaksi Urpolanlammen vesialueelle siten, että allasalue erotetaan louhepenkereellä Urpolanlammen vesialueesta. Altaaseen on tarkoitus johtaa hulevesiä Mikkelin kaupungin Kirjalan ja Urpolan kaupunginosista alueelta, joka on pinta-alaltaan noin 70 ha. Johtaminen tehdään pääasiassa olemassa olevaa hulevesiverkkoa myöten. Tällä hetkellä kyseiset hulevedet johdetaan käsittelemättöminä Urpolanlammmen luoteislaitaan.
Ympäristöpäällikkö on antanut hakijan pyynnöstä asiasta viranhaltijalausunnon 1.3.2021 ennakkolausuntona ennen asian vierillepanoa. Kyseinen lausunto vietiin tiedoksi Mikkelin seudun ympäristölautakuntaan 16.6.2021 (§ 69). Tiedoksi asian käsittely tapahtui tilanteessa, jossa vesitalouslupaa koskeva hakemus oli pantu vireille mutta päätöksen valmistelu aluehallintovirastossa ei ollut vielä käynnistynyt. Käsillä olevan annettavan lausunnon ajankohtaan mennessä hankkeen hakemuksen asiakirja-aineisto on täydentynyt mm. seuraavasti: Hakija on täydentänyt suunnitelmia mm. suunnitellun rakenteen maisemallisia vaikutuksia kuvaavilla havainnekuvilla ja liittänyt asiakirjoihin tarkentavia tietoja tehdyistä selvityksistä. Ympäristönsuojelu -yksikön lisäksi kunnan viranomaisista hankehakemuksesta on antanut lausunnon myös kaavoitusviranomainen.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tutustunut esitettyyn hakemukseen ja päättää antaa hankkeesta saman sisältöisen lausunnon, jonka ympäristöpäällikkö on aiemmin antanut viranhaltijalausuntona (3.1.2021):
"Voimassa olevassa kaavassa hulevesien käsittelyaltaalle on varattu alue sekä ranta-alueelta että vesialueelta. Toteutettava vaihtoehto on pääosin vesialueelle rakennettava hulevesien käsittelyallas. Mikkelin seudun ympäristöpalveluihin on tullut useita yhteydenottoja Urpolanlammen NW laidan rehevyystason lisääntymiseen viittaavista ilmiöistä (mm. vesikasvillisuuden runsastuminen). Muutosta pidetään todellisena ja taustalla arvioidaan olevan Sammonkadun suunnasta hulevesivaluma-alueelta (F=70 ha) tulevan hulevesiviemärin lampeen johtama hulevesikuormitus. Alueen tontituksen, liikenneverkon ja yleisten alueiden keskeiset alueidenkäytön varaukset on tehty jo ennen 2000 -lukua, mikä rajoittaa osaltaan hulevesien hallintaan käytettävissä olevia ratkaisuja. Alueen hulevesien hallintaa on tarkasteltu viimeksi alueidenkäyttövarausten osalta alueelle laaditun asemakaavan yhteydessä. Kokonaisuudessaan maa-alueella tehtävä hulevesien hallinta on haasteellista mm. toteutuneesta liikenneverkosta aiheutuvien hulevesiverkon korkeusolosuhteiden takia. Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan aktiiviselle kehittämiselle alueella on olemassa selkeä tarve. Asemakaava-alueilla hulevesien hallinnan järjestäminen kuuluu kunnalle.
Hankkeella, huomioiden penkereellä rajattavan vesialueen koko ja rakenteen pysyvä käyttötarkoitus, muutetaan vesistöä vesilaissa tarkoitetulla tavalla, joten hankkeen toteuttaminen edellyttää myönnettyä vesitalouslupaa (aluehallintoviraston myöntämää vesilain mukaista lupaa).
Urpolanjoen reitin yleinen vedenlaatu on mm. Pursialan pohjavesialueen tekopohjaveden muodostamisen kannalta ja Urpolan luonnonsuojelualueen suojelutavoitteiden ja virkistyskäytön turvaamisen kannalta toistaiseksi riittävän hyvää mutta tehdyissä seurannoissa on todettu koko reittiin kohdistuva hitaasti etenevä nuhraantumiskehitys. Kehityksen arvioidaan aiheutuvan koko reitin alueella yleisestä hajakuormituksen kasvusta sekä paikallisesti taajamakäyttöön otettujen alueiden lisääntymisen myötä kasvavasta hulevesikuormituksesta. Lausunnon kohteena olevassa suunnitelmassa kuvatulla hulevesien käsittelykosteikolla arvioidaan saavutettavan alenemaa Urpolanlampeen johdetavassa hulevesikuormituksessa, minkä lisäksi sen arvioidaan vähentävän vesistön ranta-alueella tapahtunutta rehevöitymisilmiöiden vaikutusta. Hanke on hulevesien hallintatarpeen kannalta tarkoituksenmukainen ja se arvioidaan yleiseltä kannalta (Urpolanlammen ranta-alueen rehevyystila paikallisesti, hulevesikuormituksen kehitys Urpolanjoen reitillä) hyödylliseksi. Hanke sijoittuu alueelle, jolla on huomattavaa virkistyskäyttöpainetta. Hulevesien käsittelyaltaan vaikutuksia ranta-alueen virkistyskäyttöön ja maisemakuvaan tulee tarkkaan arvioida ja hulevesialtaan rakentamisen aikaisten negatiivisten vedenlaatuvaikutusten hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Hankealue rajautuu pohjoislaidastaan Pursialan ensimmäisen luokan pohjavesialueen muodostumisalueeseen, jonka pohjavesimuodostumasta Mikkelin vesilaitos ottaa pohjavettä yhdyskunnan vedenhankintaan. Tämän vuoksi pidetään hyvänä, että lausunto yleissuunnitelmasta pyydetään em. viranomaistahojen ohella myös Mikkelin vesilaitokselta”.
Lisäksi aiemmin annettua lausuntoa täydennetään seuraavasti:
Suunniteltu hanke on yksi Mikkelin kaupungin Urpolanjoen valuma-alueelle suunnittelemista vesienhoidon toimenpiteitä toteuttavista hankkeista, joilla hulevesien laadullisen hallinnan keinoin pyritään vähentämään reitin vesistöihin kaupunkiympäristöstä kulkeutuvaa kuormitusta. Kyseisen vesireitin vedenlaadun turvaamisella on merkitystä virkistyskäytön ohella myös Mikkelin vedenhankinnan kannalta. Reitin vedestä muodostetaan tekopohjavettä allasimeyttämällä ja rantaimeyttämällä Pursialan vedenhankintaan käytettävään pohjavesimuodostumaan.
Ympäristölautakunta arvioi, että hankkeella edistetään vesienhoidon tavoitteiden toteutumista paikallisesti. Käsillä olevalla hankkeella on ennalta arvioiden merkitystä Urpolanlampeen hulevesien mukana kulkeutuvan ulkoisen kuormituksen vähentämisessä tai ainakin kuormituksen kasvun rajoittamisessa. Kaupunkiympäristöstä kulkeutuvan kuormituksen vähentäminen on tarpeen varsinkin vedenhankinnan tarpeiden turvaamisen vuoksi, koska Urpolanjoen valuma-alueella taajamien ulkopuolelta vesistöihin kulkeutuvan ulkoisen hajakuormitusperäisen kuormituksen oletetaan edelleen jatkavan kasvuaan mm. ilmastonmuutoksen etenemisen ja taajama-alueiden ulkopuolella tehtävien alueidenkäyttöpäätösten seurauksena. Hankkeella ei ennalta arvioiden ole haitallisia vaikutuksia, mikäli työsuunnittelu, rakentaminen ja hankkeen vaikuttavuuden seuranta tehdään huolellisesti Etelä -Savon Ely-keskuksen 24.2.2021 (ESAELY/177/2021) antamassa lausunnossa edellytetyn mukaisesti.
Lupapäätökseen pyydetään liittämään seuraava lupamääräys: Hakijan tulee tarkkailla altaan toimivuutta ja puhdistuskykyä tarkkailemalla altaaseen johdettavan ja altaasta vesistöön johdettavan huleveden laatua ja määrää altaan käyttötarkoitus huomioiden edustavien valuntatilanteiden aikana. Tarkkailusta tulee esittää suunnitelma päätöstä valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi.
Suunnitelma tarkkailuksi ja hyväksymispäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.