Kuvaus
Mikkelin kaupunki hakee Itä-Suomen aluehallintovirastolta vesitalouslupaa kalateiden rakentamiselle Urpolanjoessa sijaitsevien kahden padon yhteyteen, joen ruoppaukselle ja kunnostamiselle ja vanhan vesitalousluvan rauettamiselle (ISAVI/3579/2021). Molemmat padot ovat hakijan omistuksessa. Padot liittyvät rannoilla hakijan omistamaan kiinteistöön 491-11-9903-0. Patojen kohdalla vesialueet kuuluvat Kirkonkylä 3 ja 5 järjestäytymättömän osakaskunnan vesialueeseen 491-402-876-9.
Mikkelin kaupunki hakee varsinaisen hankehakemuksen ohessa Urpolanjoessa sijaitsevien ja omistamiensa pohjapatojen vesitalousluvan (ISVEO Nro 27/99/2 Dno 1999/32) rauettamista. Nykyisellään em. padot ja muut jokiuomassa olevat vanhat myllypadon käyttörakenteet muodostavat nousuesteen kaloille ja käytännössä estävät virtakutuisten kalojen luontaisesti lisääntyvien kantojen muodostumisen Urpolanjoen valuma-alueelle (04.152). Aiemmin hankkeen valmistelun yhteydessä tehdyn kartoituksen perusteella arvioidaan Urpolanjoen reitin hankealueen yläpuolisella alueella olevan hankkeen tarkoituksen kannalta riittävästi virtakutuisten kalojen lisääntymiseen soveltuvia uomaosuuksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia Urpolanjoen (puro) virtaamiin eikä järvialtaiden keskivedenkorkeuksiin. Rakentaminen tehdään nykyiseen uomaan mahdollisimman luonnonmukaisena luiska- tai kalatierampin tyyppisenä kalatienä. Syntyvään muokattavaan uomaan tehdään kutusoraikkoja.
Hankkeesta arvioidaan koituvan yleistä hyötyä kalataloudelle ja vesien virkistyskäytölle. Rakennustöiden aikana hankkeesta voi aiheutua samentumishaittaa vesistöön. Aluehallintovirasto pyytää Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista antamaan hankkeesta lausunnon 20.9.2021 mennessä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Mikkelin kaupungin ympäristöviranomainen on tutustunut lupahakemukseen sekä siihen liitettyihin suunnitelmiin ja antaa hakemuksesta seuraavan lausunnon:
Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ehdotuksesta vesienhoidon suunnitelmiksi Vuoksen ja Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosille 2022 -2027 antamassaan lausunnossa (Mikkelin seudun ympäristölautakunta 21.4.2021 § 38) kiinnittänyt huomiota niihin vesienhoidon keinoihin, joilla voidaan lieventää ihmistoiminnasta vesistöille aiheutuvia haittoja tilanteessa, jossa vesitöihin ihmistoiminnan seurauksena kulkeutuvan ulkoisen kuormituksen arvioidaan edelleen jatkavan lähitulevaisuudessa kasvua hajakuormituksen muodossa. Hajakuormituksen kasvu aiheutuu pääosin valuma-alueella tehdyistä ja tehtävistä alueidenkäyttöpäätöksistä. Yhdeksi vaikuttavuudeltaan merkittävimmistä suhteellisen nopeasti toteutettavissa olevista korjaavista keinosta arvioitiin olevan vesiympäristöjen rakenteellinen kunnostus.
Hankealueen alapuolinen Saimaa välillä Savilahti – Kyyhkylänselkä on ekologiselta tilaltaan hyvää heikommassa tilassa, mikä heikentää nykytilanteessa vesistöihin tukeutuvia yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia tällä alueella. Haetulla hankkeella on mahdollista palauttaa pinta-alaltaan noin 40 km2 valuma-alueen pintavedet virtakutuisten kalojen luontaisen lisääntymisen piiriin. Hankkeella arvioidaan olevan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia myös hankealueen alapuolisten vesistöjen eliöstön rakenteeseen varsinkin kalaston osalta. Ottaen huomioon hankkeen vaikutusalueen keskeinen sijainti suhteessa Mikkelin suurimpaan asuintaajamaan arvioidaan hankkeen vaikutuksen olevan mm. vesienhoidon yleisten tavoitteiden, luonnon virkistyskäytön edistämisen ja muiden luonnon virkistyskäyttöön liittyvien yleisen edun oikeushyvien kannalta merkittävä. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat ennalta arvioiden vähäisiä.
Ympäristölautakunta puoltaa vesitalousluvan myöntämistä hankkeelle.
Vaikka kunnostustoimet tähtäävät alueen luonnontilaisuuden parantamiseen, niillä on vaikutusta alueen vakiintuneeseen maisemakuvaan. Alueella on huomattavaa virkistyskäyttöarvoa sekä museaalisia ja luonnonsuojelullisia arvoja, jonka vuoksi maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset on pyrittävä minimoimaan. Ottaen huomioon työalueen sijoittuminen luonnonsuojelulailla suojellun alueen sisälle, tulee hankkeen toteutuksessa kiinnittää erityistä huomiota haittojen minimointiin. Hankkeesta on toistaiseksi esitetty yleispiirteinen suunnitelma. Hanketta ei ole myöskään huomioitu suunnittelukysymyksenä Urpolan luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelmassa vuodelta 2017. Tähän liittyen tulee ennen lupaharkintaa pyytää erillinen lausunto Urpolan luonnonsuojelualueen lupapäätöstä valvovalta viranomaiselta (Etelä-Savon Ely-keskus, luonnonsuojelun asiantuntijaviranomainen) poikkeusluvan tarpeesta alueen rauhoitusmääräyksistä.
Vireille tulleen hakemuksen hankealueen luontoarvoja koskeva selvitys rajoittuu lähinnä varsinaisessa muutettavassa vesiuomassa tehtyyn kalaston ja kalastuksen kannalta tehtyyn yleispiirteiseen kasvillisuuskuvaukseen. Hankehakemukseen ei ole liitetty varsinaista työn toteuttamiseen liittyvää suunnitelmaa. Työnaikaisten vältettävissä olevien haittojen ehkäisemiseksi ja hankkeen sovittamiseksi alueen muihin käyttöintresseihin pyydetään antamaan seuraavat lupamääräykset, jotka liittyvät hankkeen toteutustavan suunnitteluun:
Ennen kunnostustoimien aloittamista, alueella on järjestettävä katselmus luonnonsuojelulakia valvovan viranomaisen kanssa siten, että katselmuksella käydään läpi kulkuväylät, joista jokiuomaan kuljetaan ajoneuvoilla, käytettävät ajourat, kiviaineksen varastointipaikat ja kaikki ranta-alueen kasvillisuuteen vaikuttavat toimenpiteet.
Mikäli kunnostustoimilla on vaikutusta ranta-alueen puustoon, tulee katselmukseen liittää myös puustokatselmus, jossa käydään läpi puukohtaisesti vaikutukset puustoon. Ranta-alueen puita ei saa kaataa ilman luonnonsuojelulakia valvovan viranomaisen lupaa. Kunnostustoimiin tulee sisällyttää tarvittaessa myös työn aikaisia katselmuksia luonnonsuojelulakia valvovan viranomaisen kanssa.
Lisäksi pyydetään liittämään määräys em. hankkeen toteutukseen ja valvontaan liittyvien asiakirja-aineistojen toimittamisesta tiedoksi muun jakelun ohella kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Anne Korhola esitti, että lautakunta ei puolla Urpolanjoen nousuesteiden poistamista sillä perusteella, että muutokset Urpolanjoen jokiuomassa saattavat vaikuttaa haitallisesti Pursialan pohjavesialueeseen. Esitys ei saanut kannatusta ja esittelijän esitys hyväksyttiin. Merkitään, että Anne Korhola jätti asiasta eriävän mielipiteen.