Kuvaus
Hulevesimaksu otettiin Mikkelissä käyttöön vuonna 2021 ja hulevesilaskutuksen maksuperusteita muutettiin 15.11.2022 kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä. Hulevesimaksulla rahoitetaan hulevesiverkoston suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Hulevesiverkostoon kuuluvat hulevesiviemäröinti, katujen sivuojat, ojat, hulevesien viivytysrakenteet sekä hulevesien imeytys- ja puhdistusrakenteet. Hulevesimaksuilla rahoitetaan myös yleisten alueiden uusia hulevesijärjestelmiä.
Kaupungin vuosittainen hulevesilaskutus on ollut hieman yli 630 000 euroa vuodessa.
Vuosi
|
Tuotot eli laskutus
|
Investoinnit ja käyttötalous yhteensä
|
2022
|
608 493,35
|
629 504,73
|
2023
|
630 083,19
|
497 786,63
|
2024
|
645 000,00
|
510 814,82 (20.10.2024 mennessä)
|
Vuonna 2023 hulevesi-investointien ja käyttötalouden osalta toteutuma jäi ennakoitua pienemmäksi yksikön henkilöstömuutosten takia. Investointien osuus on ollut koko summasta noin 80 prosentin luokkaa.
Käyttötalouden rahalla mm. kunnostetaan ja ylläpidetään hulevesiverkostoja, perataan ojia ja tyhjennetään hulevesikaivoja sekä kunnostetaan hulevesialueita. Investointirahalla osallistutaan hulevesiverkkojen rakentamiseen uusilla alueilla ja kunnostetaan järjestelmiä vanhoilla alueilla. Lisäksi rakennetaan hulevesien viivytykseen ja puhdistukseen hulevesialtaita ja varaudutaan yhä lisääntyvien rankkasateiden aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin.
Ilmastomallinnukset osoittavat, että sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheys ja voimakkuus ovat jo lisääntyneet, ja tulevat mitä todennäköisimmin yhä lisääntymään ilmaston lämmetessä. Mikkelissä oli 3.9.2024 rankkasade, jolloin noin puolen tunnin aikana satoi 30–45 mm vettä. Hulevesijärjestelmiä ei ole perinteisesti mitoitettu näin suurille sademäärille. Ongelmia oli kaupunkikeskustassa ja etenkin alavilla paikoilla.
Hulevesien hallinnan osalta on käynnissä kaksi hanketta. Mikkelin ja Mäntyharjun kuntien yhteishankkeena on ns. MIKO- hanke eli kokonaisvaltainen kaupunkivesien ja haitallisten aineiden vähentämisen hallinta -hanke. Hankkeen selvitysten avulla saadaan kattava kuva hulevesien kokonaisvaltaisesta tilanteesta vaikutukseltaan merkittävimmillä alueilla. Samalla määritellään likaantuneimmat hulevedet ja kohdennetaan uutta paikkakohtaisesti soveltuvaa käsittelyinfraa niiden muodostumisalueille sekä ehkäistään hulevesitulvien muodostumista ja kohdistetaan puhdistus- ja käsittelytarvetta tarkoituksenmukaisimpiin paikkoihin.
Lisäksi on käynnissä HAITTA - hanke. Hankkeen tavoitteena on selvittää nykyisten hulevesirakenteiden vaikutusta hulevesien laatuun ja parantaa niissä olevien rakenteiden vaikutusta erilaisilla hyväksi havaituilla tehostamistoimilla. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on parantaa hulevesien puhdistusta ja käsittelyä tarkoituksenmukaisimmissa paikoissa sekä minimoida hulevesistä aiheutuvia päästöjä vesistöön ja pohjaveteen. Hankkeessa tutkitaan ja parannetaan taajamien jo käyttöön otettuja hulevesien käsittelyjärjestelmiä, tehdään niille korjaus-, huolto- ja kunnossapitosuunnitelmat sekä vaadittavat toimenpiteet. Suunnitelmissa sekä toimenpiteissä tullaan ottamaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset (lisääntyneet sademäärät ja niiden intensiteettien äärevöityminen) hulevesien laatuun sekä hallintaan.
Näiden hankkeiden ja muiden käynnissä olevien selvitysten pohjalta on aloitettu kriittisiksi tunnistettujen tulvapaikkojen suunnittelu ja niiden toteuttaminen aloitetaan vuonna 2025. Hulevesitulvien haittojen vähentämiseksi tehtävät toimenpiteet jakautuvat useiden tulevien vuosien osalle.
Pelkkä putkikoon kasvattaminen harvoin johtaa toivottuun lopputulokseen, vaan vaaditaan useilta osapuolilta (kiinteistöt, tontinomistajat) myös muita keinoja. Yleisimmät toimenpiteet hulevesitulvien ehkäisemiseksi ovat viivyttäminen ja imeyttäminen tonteilla, pintamateriaalien muuttaminen vettä imeviksi, hulevesialtaiden tai säiliöiden rakentaminen sekä putkikoon kasvattaminen.
Uudet hulevesimaksut ja niiden määräytyminen
Hulevesimaksu (taksa) on jaettu viiteen eri luokkaan. Jako eri luokkiin on tapahtunut kiinteistön painotettuun käyttötarkoitukseen perustuen. Hulevesimaksu määräytyy rakennuspaikan (tontin) pinta-alan perusteella luokissa 2–5. Luokassa 1 (omakoti ja pientalot) maksu on kiinteä.
Hulevesitaksaa esitetään korotettavaksi seuraavan taulukon mukaan. Maksimimäärää ei koroteta.
1. Omakotitalot ja pientalot (alv 0 %)
|
35 €/vuosi alv 0 %
(v. 2024 30 €/vuosi)
|
2. Rivitalot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 /1600 €)
|
3. Kerrostalot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
4. Yleiset kiinteistöt
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
5. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
Hulevesimaksun kohtuullistamisperusteet pysyvät entisellään. Hulevesimaksun kokonaiskertymä vuonna 2024 Mikkelissä on noin 650 000 euroa. Taksojen korotuksella arvioidaan saatavan yhteensä noin 150 000 euron lisätulot hulevesien hallintaan. Tästä summasta omakotitalojen osuus on 30 000 euroa. Omakotitalojen osalta korotus on noin 17 % ja muiden kiinteistöjen osalta 25 %.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta päättää, että hulevesimaksut (taksat) ovat seuraavat:
1. Omakotitalot ja pientalot (alv 0 %)
|
35 €/vuosi alv 0 %
(v. 2024 30 €/vuosi)
|
2. Rivitalot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 /1600 €)
|
3. Kerrostalot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
4. Yleiset kiinteistöt
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
5. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
|
0,10*tontin pinta-ala €/vuosi max 1600 alv 0 %
(v. 2024 0,08 / 1600 €)
|
Hulevesimaksun kohtuullistamisperusteet pysyvät ennallaan.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Marita Hokkanen esitti, että maksujen korotukset olisivat suuruudeltaan 8-10 %. Koska kukaan ei kannattanut Marita Hokkasen esitystä, se raukesi.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.