Kaupunkikehityslautakunta, kokous 5.11.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 124 Jätetaksa 2025

MliDno-2024-3408

Valmistelija

  • Nina Viskari, jäteasiain tarkastaja, nina.viskari@mikkeli.fi

Kuvaus

Jätetaksa on asiakirja, jossa luetellaan kunnassa käytössä olevat jätemaksut ja niiden perusteet. Jätetaksan hyväksyy kunnan jätehuoltoviranomainen päätöksellään jätelain mukaisesti. Taksan sisältämät jätemaksut ovat julkisoikeudellisia eli lakiin perustuvia maksuja, jotka ovat mm. ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä.

Jätetaksassa 2025 hyväksytään jätelain mukaisesti kunnallisesta jätehuollosta laskutettavat maksut. Kunnan on perittävä jätelain (646/2011) mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Mikkelissä on käytössä myös jätelain 78 §:n mukainen jätehuollon perusmaksu.

Kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi.

Jätehuollon perusmaksulla katetaan kustannuksia, jotka syntyvät asiointihetkellä maksuttomien palveluiden tuottamisesta. Jätelain 78 §:n mukaan erillisellä perusmaksulla voidaan kattaa jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta, jätehuoltoviranomaistoiminnasta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta jätehuoltoyhtiölle aiheutuvat kustannukset. Jätehuollon perusmaksu on käytössä pääsääntöisesti kaikkialla Suomessa. Perusmaksu on huoneisto- ja / tai loma-asuntokohtainen vuosimaksu. Perusmaksu laskutetaan siitä riippumatta, syntyykö kyseisellä kiinteistöllä jätettä vai ei, koska maksulla katetaan niitä kuluja, joita kaupungille aiheutuu jätteiden määrästä riippumatta. Purkukuntoisten rakennusten omistajilla, rakennusvalvonnallisten toimenpiteiden käynnistyttyä, on mahdollisuus saada määräaikainen vapautus perusmaksusta.

Merkittävimmät muutokset ja huomiot jätetaksassa 2025 vuoden 2024 taksaan verrattuna:

  • Jätehuolto siirtyy kokonaisuudessaan Mikkelin alueella kunnan vastuulle 1.2.2025 alkaen.
  • Kunnan vastuulla olevaan jätehuoltopalveluun kuuluu 1.1.2025 alkaen myös jäteastia.
  • Taksahinnoin veloitettaviin seka- ja bioastioiden tyhjennyshintoihin kuuluu kunnan järjestämässä jätehuollossa astioiden pesu 2 kertaa vuodessa (Jätehuoltoyhtiö määrittelee veloituksettomien pesujen aikataulun)
  • Bioastian suojasäkki 140 l - 360 l astioille vaihdetaan astiatyhjennyksen yhteydessä asiakkaan tilauksesta erilliskorvauksella.
  • Kiinteistöt, joille ei kirjaudu rekisteriin biojätetietoa (kompostointi-ilmoitus, jätekuljetusyrityksen erilliskeräys tai Metsäsairila Oy:n bioaluekeräyspisteen asiakkuus) liitetään bioaluekeräyspisteen asiakkaaksi 1.1.2025 alkaen.
  • Asumisessa syntyvien lietteiden käsittelymaksut + 8 % (hinnankorotusilmoitus Vesiliikelaitos 16.10.2024)
     

Tässä taksassa ei määrätä jäteastioiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta perittäviä maksuja kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella (taajama-alueet, pl. Suomenniemi, Haukivuori, Kirkonvarkaus ja Orijärven puutaloalue), vaan ne määräytyvät kuljetusyrittäjän ja asiakkaan välisen yksityisoikeudellisen sopimuksen mukaan. Ajalla 1.1.-31.1.2025 on Mikkelin alueella voimassa edelleen ns. jätehuollon kaksoisjärjestelmä. Mikkelin kaupungissa siirrytään kokonaisuudessaan kunnan järjestämään jätehuoltoon 1.2.2025 alkaen.

Koska muutokset asiakkailta perittävien kokonaismaksujen suhteen ovat euromääräisesti pieniä, ei asian katsota vaikuttavan sillä tavoin huomattavasti alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden olosuhteisiin, että asiassa olisi tarvetta hallintolain 41 §:n mukaiseen vaikuttamismahdollisuuksien varaamiseen. Jätetaksasta tiedotetaan kuitenkin yleisesti siten kuin jätelain 79 §:ssä edellytetään.

Yleis-, kuljetus- ja jätteenkäsittelykustannusten nousu aiheuttavat merkittäviä hinnankorotuspaineita. Nykyisen palvelutason säilyttäminen ja kehittäminen vaativat resursseja, joiden lisäksi EU:n kierrätystavoitteet ja niiden seurauksena tulleet jätelain muutokset ovat tuoneet ja tuovat lisää vastuuta kuntayhtiöille. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy liitteenä olevan jätetaksan ja määrää, että se tulee voimaan 1.1.2025 alkaen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Metsäsairila Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, RL-palvelut Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Etelä-Savon Ely-keskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.