Kuvaus
Mikkelin kaupungin kiinteistöjen rakennustietojen ja kiinteistöverotietojen täydentäminen ja eheyttäminen on aloitettu vuonna 2018. Projekti käynnistettiin valtuustoaloitteesta 10.10.2016, § 126. Projektisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 15.5.2017 § 173 ja valtuustossa 22.5.2017 § 51.
Projektisuunnitelmassa (liitetiedosto) on esitetty projektin tulokset seurantaraportin muodossa kohdat 7.1 - 7.3, jossa on esitetty jo tarkistetut alueet sekä lisättyjen rakennusten ja laajuusmuutosten määrä rekistereihin. Kiinteistöveroselvityksestä on ollut apua myös rakennusvalvontaviranomaisen valvontatyössä, koska samassa yhteydessä luvattomia rakennuksia ja luvattomasti laajennettuja rakennuksia on tullut ilmi. Näiden osalta rakennusvalvontaviranomainen jatkaa käsittelyä. Projektin tuloksista on nähtävissä, että rakennuksia ei ole kiinteistön omistajien toimesta myöskään ilmoitettu verottajalle. Hankkeen yhteydessä lähetettyjä kyselylomakkeitakin on jäänyt osittain palautumatta (16,6 %).
Verohallinnon ohjeen mukaan kiinteistöveroilmoituksella tulee ilmoittaa kaikki yli 5 m2 suuremmat rakennukset. Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksessä (2017) on vapautettu asuinrakennusten pihapiirissä alle 15 m2 pihavarastot asemakaava-alueella sekä ranta-alueilla ja haja-asutusalueella alle 30 m2 pihavarastot (kts. rakennusjärjestyksen kohta 8.2), jolloin tiedot niistä eivät välity enää rakennusvalvontaviranomaisen toimesta verottajalle. Verotuksen yhdenvertaisuuden sekä kiinteistöverotuoton vuoksi tietojen tarkistus on todettu yhä enenevässä määrin tarpeelliseksi myös ympäristöministeriön hallituksen esityksessä rakentamislaiksi, jossa lupamenettelystä esitetään vapautettavaksi yhä suurempi määrä rakennuksia. Vapautusta tulee uuden rakentamislain myötä 1.1.2025 alkaen koskemaan alle 30 m2 rakennuksia, joita ei ole tarkoitettu pysyvään tai vapaa-ajan asumiseen. Rakennukset tulee kuitenkin rakentaa lain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti, kuten kaavassa tai rakennusjärjestyksessä sallitun kerrosala mukaisesti ja asetuksessa, kaavoissa tai rakennusjärjestyksessä määrätylle paikalle kiinteistöllä. Viranomaisen tulee valvoa ja puuttua lainvastaiseen rakentamiseen. Tältä osin kiinteistöveroprojekti tulee tuottamaan tarvittavaa tietoa myös tulevaisuudessa. Rakennusvalvonta osaltaan edellyttää rakennusluvan yhteydessä hakijaa selvittämään rakennuspaikan käytetyn kerrosalan. Rakennukset, jotka eivät edellytä luvan hakemista merkitään rakennusrekisteriin lupakäsittelyn yhteydessä. Vaikka lupaa ei tarvitakaan, nämäkin rakennukset vaikuttavat käytettyyn rakennusoikeuden määrään. Lisäksi viranomainen valvoo toteutunutta rakentamisen määrää loppukatselmusten yhteydessä.
Rakennusten lupa-asioiden hoitaminen kuntoon on myös omistajien edun mukaista. Ostajat ja välittäjät ovat nykyisin valveutuneita ja luvattoman tai luvan vastaisesti rakennetun rakennuksen myynti on vaikeaa ja asia on saanut viime aikoina paljon julkisuutta. Myyntitilanteessa myyjä on vastuussa siitä, että tarvittavat luvat on haettu. Mikäli ostaja joutuu hakemaan myyjän laiminlyömiä lupia, hänellä on oikeus periä kustannukset myyjältä. Mahdollisissa vahinkotapauksissa vakuutuskorvausten saaminen tällaisesta rakennuksesta voi myös olla vaikeaa. Mikäli tällaisessa rakennuksessa tapahtuu henkilövahinko tai tulipalotilanteessa vahinkoa naapurikiinteistölle, voi omistaja joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen laiminlyönnistään.
Suhteutettuna mitattujen rakennusten lukumäärään, n. 20 % mitatuista rakennuksista on ollut uusia rekisteristä puuttuneita rakennuksia. Kaikkiaan uusia rakennuksia kunnan rakennusrekisteriin on lisätty 856 kappaletta. Lisäksi ns. vanhojen rakennusten laajuusmuutoksia on 1114 kappaletta. Projektin kirjanpidon mukaan kokonaisalamuutos verottajalle on joulukuuhun 2022 mennessä +28 778 m2. Yhteensä 1972 uutta rakennusta on kirjattu verottajan listalle verotuspäätöstä varten.
Projektisuunnitelma vuosille 2023-2027
Projektin seuraavan viiden vuoden jakso käynnistyi vuonna 2023 maaliskuussa. Liitteenä olevassa projektisuunnitelmassa kohdassa 7.4 esitetään projektin jatkovaihtoehtoja ja vaikutuksia.
Projektin seuraavan viiden vuoden suunnitelma on esitetty projektisuunnitelman kohdassa 7.5 seuraavasti:
Seuraavan viiden vuoden aikana projektia tehostetaan käytössä nykyisin olevalla resursseilla.
Jatkossa analytiikan perusteella valituilla kohdealueilla mitataan vain kohteet, joissa omistaja ei ole palauttanut kyselylomaketta ja analytiikan perusteella rekisteristä puuttuu rakennuksia tai selvästi on havaittavissa eroa ilmoitettuihin pinta-aloihin.
Kartoituskäynnit painottuvat tulevaisuudessa rakennusten sijainnin ja lukumäärän tarkistukseen, jolloin kaikkia pinta-aloja ei välttämättä tarvitse mitata.
Jatkossa tehdään lisäksi pistokoemaisia tarkistuksia.
Pieniä talousrakennuksia (alle 10 m2) ei pääsääntöisesti mitata. Kokoluokan 5 – 10 m2 rakennuksiin tehdään tarkistusmittauksia vain poikkeustapauksissa, jolloin hyväksytään se seikka, että tarkistettujenkaan kiinteistöjen tulokset pidä täysin paikkaansa.
Maatalouden tuotantorakennuksia ei kartoiteta, sillä niiden verotus eroaa tavallisesta kiinteistöverosta.
Mikäli kiinteistöverotus uudistuu tänä aikana, toimintaa muutetaan tarpeen mukaan vastaamaan uusia säännöksiä.
Projektissa ei tarkisteta loppukatselmoimattomia rakennuksia ja saman rakennuspaikan muita rakennuksia, sillä aloitetut rakennukset tulevat automaattisesti kiinteistöverotuksen piiriin määräajassa rakennustöiden aloitusilmoituksesta. Rakennuspaikan muut rakennukset tarkistetaan lupamenettelyn ja viranomaiskatselmusten yhteydessä, joten niiden tarkistaminen kiinteistöveroprojektin yhteydessä tarkoittaisi päällekkäistä työtä.
Aikaisemmat selvitysalueet, joissa selvitykset ovat tekemättä, tarkistetaan loppuun uusien periaatteiden mukaisesti. Inventointialueilta 3, 4 ja 5 tarkistetaan ne kohteet, joista omistaja ei ole palauttanut kyselylomaketta.
Uusia kyselylomakkeita postitetaan analytiikan perusteella ja aikasempaa lukumäärää enemmän havaittuihin puutteellisimpiin tiheämmin rakennettuihin alueisiin yksi alue kerrallaan.
Mitattavat kohteet ovat MML:n maastotietokannan, ilmakuvien ja verotietojen perusteella ristiriitaisia tai omistaja ei ole ilmoittanut tietoja tai ne puuttuvat rekisteistä.
Sähköisen ilmoituskanavan käyttöä selvitetään uuden paikkatietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä.
Rakennusvalvonnan digitointiprojektissa digitoitua aineistoa hyödynnetään aineistojen käsittelytyössä. Digitaalisen rakennuslupa-aineiston valmistuttua ja sen sähköisen palvelun tultua käyttöön verrataan rakennuksia maastossa lupakuviin suoraan sähköisestä aineistosta. Tällöin aikaa ei enää kulu asiakirjojen etsimiseen manuaalisista arkistoista.
Selvitetään, voidaanko käyttää uudempaa analytiikkaa (aikaisempi projektin alussa tehty) ja muiden toimijoiden käyttöä selvityksen apuna. Pyydetään tarjoukset ja muutokset projektiin tältä osin käsitellään talousarvion yhteydessä.
Seuraavan viiden vuoden aikana saadaan pistokoemaisesti kartoitettuja analytiikan perusteella puutteellisempia alueita, jotka valitaan projektin valvonnan tehokkuuden vuoksi kiinteistökohtaisesti ja ko. kiinteistöille kyselylomakkeilla tiedottamalla.
Kaikkia kiinteistöjä ei viiden vuoden ajanjaksolla tulla tarkastamaan.
Määrärahat varataan projektille vuosittain talousarvion yhteydessä. Projekti on luonteeltaan määräaikainen ja kestää seuraavat viisi vuotta. Projektille on varattu henkilöresurssit vuoden 2023 ajaksi. Määräaikaisesti projektissa jo työskennellyt henkilöresurssi tulisi talousarvio 2024 käsittelyn yhteydessä vakinaistaa. Projektin resursointi ja henkilöstön vakinaistaminen tulisi valmistella ja päättää osana keväällä alkavaa talousarvion laadintaa.
Seuraavan viiden vuoden aikana projektia tehostetaan siten kuin nykyisillä resursseilla on mahdollista (2,5 htv, projektivastaava, maastomittaaja, toimistosihteeri (0,5 htv)). Kaikkia kiinteistöjä ei ehditä tarkistamaan tänä aikana.
Kiinteistöille lähetetään kyselylomake. Uusia kyselylomakkeiden postitusta painotetaan analytiikan perusteella havaittuihin puutteellisimpiin ja tarkistushankkeen tehokkuuden kannalta merkityksellisimpiin alueisiin. Sähköisen ilmoituskanavan käyttöä selvitetään uuden paikkatietoprojektin yhteydessä.
Kartoituskäynnit painottuvat tulevaisuudessa harkinnanvaraisesti rakennusten sijainnin ja lukumäärän tarkistukseen, jolloin kaikkia pinta-aloja ei mitata. Jatkossa tehdään lisäksi pistokoemaisia tarkistusmittauksia.
Tarkistusmittaukset painottuvat kohteisiin, joista ei ole palautunut kiinteistölle lähetettyä kyselylomaketta, rekistereissä on ristiriitaisuutta tai selvästi on havaittavissa eroa ilmoitettuihin pinta-aloihin. Käytetään hyväksi rekistereiden vertailusta saatua analytiikkaa maanmittauslaitoksen MML:n maastotietokannan, ilmakuvien, verotietojen ja rakennusrekisterin tietoja hyödyntäen.
Pieniä talousrakennuksia (alle 30 m2) ei pääsääntöisesti mitata. Kokoluokan 10 – 30 m2 rakennuksiin tehdään tarkistusmittauksia, kun ilmoitusta kiinteistöltä ei ole saatu ja rakennusta ei ole rekisterissä.
Maatalouden tuotantorakennuksia ei kartoiteta, sillä niiden verotus eroaa tavallisesta kiinteistöverosta.
Mikäli kiinteistöverotus uudistuu tänä aikana, toimintaa muutetaan tarpeen mukaan.
Projektissa ei tarkisteta loppukatselmoimattomia rakennuksia ja rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia, sillä ne tulevat verotuksen piiriin rakennustöiden aloitusilmoituksesta sekä rakennuspaikan muut rakennukset tarkistetaan lupamenettelyn ja viranomaiskatselmusten yhteydessä.
Aikaisemmat selvitysalueet, joissa selvitykset ovat tekemättä tarkistetaan loppuun uusien periaatteiden mukaisesti. Inventointialueilta 3, 4 ja 5 ne kohteet, joista ei ole tullut ilmoituslomaketta.
Rakennusvalvonnan digitointiprojektissa digitoitua aineistoa hyödynnetään aineistojen käsittelytyössä., Digitaalisen rakennuslupa-aineiston valmistuttua ja sen sähköisen palvelun valmistuttua maastossa verrataan rakennuksia lupakuviin suoraan sähköisestä aineistosta.
Selvitetään, voidaanko käyttää uudempaa analytiikkaa (aikaisempi projektin alussa tehty) ja muiden toimijoiden käyttöä selvityksen apuna. Pyydetään tarjoukset ja muutokset projektiin käsitellään talousarvion yhteydessä. Edellisessä kohdassa on esitetty esimerkkitapaukset haja-asutusalueilta eri puolilta Mikkeliä, joissa on käytetty CGI:n vuoden 2018 vertailuaineistoa. Tällä tavoin vertailuaineiston pohjalta kohdennetaan mittauskäyntejä maastossa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että päätösehdotus hyväksytään muuten, mutta hyväksyessään projektisuunnitelman lautakunta edellyttää, että projekti päättyy vuoden 2027 lopussa. Pertti Karhunen kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus hyväksytään yksimielisesti muuten, mutta keskustelun aikana on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys lausuman lisäämisestä päätökseen ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä lausuman lisäämisestä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Kerttu Hakala, Saara Isoaho, Mikko Kosonen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen) ja 7 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen, Marita Hokkanen, Katriina Noponen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi täydennettynä Jaakko Väänäsen esittämällä lausumalla.
Merkitään, että johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.