Kaupunginvaltuusto, kokous 8.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 165 Entisen hotelli Varsavuoren kiinteistön kehittäminen: asemakaavamuutos, tontin vuokraaminen ja alueen rakentuminen

MliDno-2021-4074

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja, topiantti.aikas@mikkeli.fi
Hannu Peltomaa, kaavoitus- ja kiinteistöinsinööri, Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi

Kuvaus

Entisen hotelli Varsavuoren alueen kehittäminen on ollut haastavaa viime vuosien aikana. Hotelli Rantasipi avattiin vuonna 1974. Paikka on ollut suosittu matkakohde 1970- ja 1980-luvuilla. Sittemmin 1990-luvulle tultaessa paikan suosio on nopeasti hiipunut ja vuosikymmenen alkuvuosina Varsavuori toimi pakolaisten vastaanottokeskuksena.

Hotellitoiminta on alueella päättynyt vuonna 2007. Eri vaiheiden jälkeen nykyisen hotellirakennuksen ja maanvuokrasopimuksen omistajuus on päätynyt venäläistaustaiselle Kansainvälinen Kulttuurikeskus Pegas Oy:lle, joka on asetettu konkurssiin. Konkurssipesällä ei ole varoja hotellirakennuksen purkamiseen. Mikäli konkurssi raukeaa, jääväät hotellirakennuksen purkukustannukset viimekädessä kiinteistön omistajan eli Mikkeli kaupungin vastattaviksi. Nykyisellään alue on alttiina ilkivallalle ja aiheuttaa mahdollisia turvallisuusriskejä.

Konkurssipesä (hoitajana Fennolaw/Jarkko Otva) on ollut aloitteellinen kaupungin suuntaan alueen kehittämisestä. Mikkeliläinen Rakennusliike Ola Oy on tutkinut tahollaan alueen rakennettavuutta. Hotellirakennus on purkukuntoinen. Konkurssipesä ja Ola Oy ovat päässeet yksityiseen sopimukseen entisen hotellirakennuksen ja maanvuokrasopimuksen omistajanvaihdosta.

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -tulosyksikkö on käynyt keskustelua konkurssipesän ja Rakennusliike Ola Oy:n kanssa ko. alueen kehittämisestä. Tavoitteena on laatia alueelle Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama uusi asemakaava, joka mahdollistaa alueelle viiden asuinkerrostalon ja lähikaupan rakentamisen. Hotellialueen rantakaista jää julkiseksi kevyenliikenteenraitiksi.

Asemakaavamuutosta koskevassa maankäyttösopimuksessa ilmoitetaan, että Ola Oy vastaa hotellirakennuksen purkukustannuksista, jotka nykytiedon valossa ovat 400 000 euroa ilman haitta-aineiden selvittämistä ja kuljetuskustannuksia. Lisäksi Ola Oy kaavoittaa kustannuksellaan ja kaupungin ohjauksessa alueelle uuden asemakaavan, jonka rakennustehokkuus noudattaa nykyistä matkailualueen tehokkuutta. Uusi asemakaava huomioi alueen palvelutarpeet ja ympäristönäkökulmat.

MRL:n mukainen kehittämiskorvaus on kuvattu maankäyttösopimuksessa. Keskusteluissa on kirjattu, että Ola Oy vastaa kaavoituksen ja rakennuksen purkutyön kustannuksista sekä purkujätteen sijoittamisesta Pursialankadun länsipuolelle asemakaavatyössä muodostettavalle KTY-tontille. Kaupunki hakee purkujätteen sijoitusluvan omistamalleen maa-alueelle. Ola Oy:lle varataan kaavoitettavalta AK-alueelta neljä rakennustonttia 5–6-kerroksisia asuinkerrostaloja varten, 8 950 k-m2. Ola Oy tekee kustakin tontista erilliset vuokrasopimukset perustettavien kiinteistöosakeyhtiöiden lukuun. Kaupungille jäisi asemakaavoitettavalle alueelle mainittu KTY-tontti sekä yksi AK-tontti (2 250 k-m2).

Keskusteluissa on todettu, että Ola Oy tarjoutuu vuokraamaan neljän asuinkerrostalon tonttialueet tontinluovutushinnalla, joka on laskennallisesti 160,90 € / k-m2. Hinta on markkinaehtoinen ja kaupungin omien selvitysten mukaan kyseessä on ns. käypä hinta – alueen vuokrataso on arvioitettu arviokirjalla (Newsec, arvopäivä 8.10.2021). Ola Oy:lle varattavien yhden tontin vuosivuokra on 18 000 €, josta laskemalla 5 % vuokrahintatasolla saadaan yhden tontin hinnaksi 360 000 €. Tontinluovutuksen kokonaissumma on 1 440 000 €. Ola Oy:n sopimusalueen hinnoittelu on kuvattu myös maankäyttösopimuksessa. Hyväksymällä päätösesityksen kaupunginhallitus vahvistaa kyseisen tontinluovutushinnan ko. AK-alueen osalta rakennusliikkeelle.

Kaupunki pysyy alueen maanomistajana ja kaupungille muodostuu rannan tuntumassa yksi AK-tontti (2 250 k-m2) sekä Pursialankadun länsipuolelle KTY-tontti, jolle voidaan sijoittaa alle 400 k-m2:n päivittäistavarakauppa sekä polttoaineen jakeluasema (maankäyttösopimuksen liitekartta 1). Alue ei ole välitöntä pohjavesialuetta. Asemakaavamuutoksessa huomioidaan kaavoitettavan alueen pohjoisosassa oleva Hiidenpuiston VL-alue sekä hiidenkirnu, joka on merkittävä Saimaa Unesco Geopark -kohde (asemakaavamuutos hyväksytään erikseen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa kaavan valmistuttua). Työt alueella voidaan aloittaa valtuuston tätä asiaa koskevan päätöksen saadessa lainvoiman. Purkutyö edellyttää rakennus- eli purkuluvan hakemista rakennusvalvonnasta.

Kaupungille toimitetussa tontinkäyttösuunnitelmassa Ola Oy esittää AK-tonttien pitämistä metsäisinä ja tavoitteena on säilyttää nykyisessä asemakaavassa esitetyt ”s-2” -alueet sellaisina, että alueen puusto ja maastonmuodot säilyisivät niin, että maiseman luonne ei muutu. Kerrostaloalueen pysäköinti järjestetään Pursialankadun varren suuntaisesti.

Kaupunki luovuttaa hallintaansa jäävät AK- ja KTY-tontit tämän päätöksen perusteella, erillisen kilpailutuksen kautta myöhemmin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se antaa luvan alueen asemakaavamuutostyön aloittamiselle sekä luvan valmistella maanvuokraussopimusta kaavoituksen valmistumisen yhteydessä.

Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunkikehitysjohtajan allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen ja muut tarvittavat sopimukset.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto antaa luvan alueen asemakaavamuutostyön aloittamiselle sekä luvan valmistella maanvuokraussopimusta kaavoituksen valmistumisen yhteydessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Tiedoksi

Rakennusliike Ola Oy/Olli Heinikainen, Asianajotoimisto Fenno/Jarkko Otva, asumisen ja toimintaympäristön palvelualue/Sari Valjakka, Kalle Räinä, Jukka Piispa

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.