Valmistelija
Jarkko Hyttinen, kiinteistöjohtaja, jarkko.hyttinen@mikkeli.fi
Kuvaus
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue on koostanut seuraavat vastaukset valtuutettu Jenni Oksasen ym. 23.5.2022 kaupunginhallitukselle jättämään kirjalliseen kysymykseen:
1. Säästötoimenpiteiden riskiksi on tunnistettu useammassa kohdassa sisäilmaongelmat. Onko riskien todennäköisyyttä arvioitu sekä millaisia kustannuksia niistä koituu, mikäli riskit toteutuvat?
Säästötoimenpiteistä aiheutuvien riskien todennäköisyyttä on arvioitu säästölistaa kootessa. Säästölistaa kootessa on käyty läpi kaikki vuosibudjetin kustannusrivit. Talonrakennuspalveluiden toimenpiteiksi on ehdotettu pääasiallisesti toimenpiteitä, joiden säästövaikutus on mahdollisimman suuri ja mahdollinen sisäilmanlaatua heikentävä haitta on pieni. Riskien realisoitumisesta aiheutuvat kustannukset voivat koostua esimerkiksi rakenteellisista vaurioista, kasvaneista ylläpitokustannuksista, henkilöstön poissaoloista, työtyytyväisyyden laskemisesta, väistötilojen hankkimisesta sekä muista suorista ja epäsuorista kustannuksista. Toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia on hankala arvioida. Pelkästään näiden säästötekijöiden vaikutuksia esimerkiksi ihmisten oireiluun on vaikea määrittää. Kaupungin tekemät muutkin säästötoimenpiteet kuten siivouksen vähentäminen vaikuttavat osaltaan ihmisten hyvinvointiin.
Erityisesti kesän 2022 toimenpiteistä kerätään tietoa ja asiakaskokemuksia, jonka perusteella samansuuntaisia tulevia toimenpiteitä voidaan kohdentaa rajatummin sekä tavoitteet ja vaikutukset tasapuolisemmin huomioivaksi (oppiva organisaatio) kokonaisuudeksi.
2. Mikäli tunnistetut riskit sisäilman osalta toteutuvat, kuka niistä on vastuussa?
Rakennuksen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen vastaa toiminnanharjoittaja. Mikkelin kaupunki työnantajana on vastuussa työntekijöidensä hyvinvoinnista.
3. Osallistuivatko sisäilma-asiantuntija ja terveystarkastaja niiden säästötoimenpiteiden valmisteluun, joissa riskiksi oli tunnistettu sisäilmaongelmat?
Säästölistaa koostettaessa valmisteluun on osallistunut sisäilma-asiantuntija. Sisäilma-asiantuntija on ilmaissut huolensa tiettyjen säästölistalle harkittujen ehdotusten vaikutuksista. Näitä on huomioitu säästölistaa koostettaessa. Ilmanvaihdon sammuttamisen osalta on käytetty kohdekohtaista harkintaa ja hyödynnetty sisäilma-asiantuntijan ja muiden talonrakennuspalveluiden asiantuntijoiden näkemystä.
Terveysvalvonnan edustajat eivät ole olleet mukana valmistelemassa säästötoimenpiteitä. Asia on viety kaupungin sisäilmatyöryhmälle tiedoksi asiana.
4. Miten ilmanvaihdon sammuttaminen on linjassa seuraavien asetusten kanssa: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (8 §) sekä ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (10 §).
Ilmanvaihdon sammuttamien käyttöaikojen ulkopuolella ei ole ristiriidassa kyseisten asetusten kanssa. Asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (10 §) huomioidaan toiminnassa, vaikka se koskeekin vain asetuksen voimaantulon jälkeen aloitettuja hankkeita.
Ilmanvaihdon muutoksissa noudatetaan Kuntien sisäilmaverkoston laatimaa ohjetta: Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje. Tämän mukaisesti rakennusten automaatioon luodaan jaksotusohjelma käyttöaikojen ulkopuolelle, jolloin saavutetaan asetuksen mukainen ilmanvaihto. Jaksotuskäytössä huomioidaan myös erillispoistot ja niiden aiheuttamat painemuutokset sekä riittävät tuuletusjaksot mm. ennen toiminnan aloittamista. Aamuisin suoritettavalla tuuletusjaksolla vaihdetaan rakennuksen koko ilmatilavuus ennen ensimmäisten tilankäyttäjien saapumista.
5. Onko säästötoimenpiteiden esittäjillä riittävästi osaamista ja miksei toimenpiteitä valmisteltu monialaisesti (Esim. tilapalvelut, terveystarkastaja, sisäilma-asiantuntija)?
Säästötoimenpiteiden esittelijä on kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa 3.5.2022 esittänyt palvelualueen valmisteleman säästölistauksen. Lista on koostettu moniammatillisesti koko palvelualueen osaamista hyödyntäen. Ilmanvaihtoon tehtyjen muutosten toteutuksessa on hyödynnetty valtakunnallista ohjetta Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohje.
6. Jos em. monialaista yhteistyötä ei ole tehty valmisteluvaiheessa, tulisiko säästölista valmistella uudestaan yhteistyössä ja käydä myös muut sisäilmariskejä sisältävät toimenpiteet läpi?
Terveysvalvonta on antanut lausunnon säästötoimenpiteiden terveysriskeistä sekä pyytänyt asiasta kiinteistön omistajan vastineen. Vastine on käsitelty kaupunkikehityslautakunnassa 14.6.2022 ja toimitettu terveysvalvonnalle. Asiasta ei ole tullut lisäselvityspyyntöjä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vastauksen kirjalliseen kysymykseen.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi edellä olevan vastauksen Jenni Oksasen ym. 23.5.2022 jättämään kirjalliseen kysymykseen.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että kaupunginhallitus kehottaa kaupunkikehityslautakuntaa huolehtimaan, että jyrsijöiden torjuntaan on varattu riittävä määräraha.
Lisäksi Eero Aho esitti Pekka Pöyryn ja Pirkko Valtolan kannattamana, että vastuksen kohtaan 3 lisätään teksti "Jatkossa, kun kaupungin toimintatapoja kehitetään, tulee terveysvalvonnan edustajan olla mukana valmistelussa."
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän täydennysehdotuksen ja Eero Ahon lisäyksen tekstiin yksimielisesti.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.