Valmistelija
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi
Kuvaus
Suomen Kuntaliiton yleiskirjeessä 2/2025 kunnan keskusvaalilautakunnan valinnasta on todettu seuraavaa:
"Kunnan keskusvaalilautakunta
Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii kaikissa yleisissä vaaleissa: kuntavaaleissa, aluevaaleissa sekä valtiollisissa vaaleissa.
Vaalilain 13 §:n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Jäsenistä valtuuston on määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja toinen varapuheenjohtajaksi. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä.
Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet edustaisivat edellisissä kuntavaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, se yleensä edellyttää, että kukin jäsen ja varajäsen edustaa eri äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa.
Vrt. KHO 2011:30: Vaalilain 11 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto asettaa vaalipiirilautakunnan. Pykälän 2 momentin mukaan vaalipiirilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä neljä varajäsentä. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita.
Aluehallintovirasto oli asettanut vaalipiirilautakunnan määräten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä siten, että he edustivat viittä eri puoluetta, ja neljä varajäsentä siten, että he edustivat samoista puolueista neljää. Sellaisen puolueen piirijärjestö, jonka edustajaa ei ollut valittu jäseneksi eikä varajäseneksi, valitti aluehallintoviraston päätöksestä.
Vaalilain säännös vaalipiirilautakunnan kokoonpanosta ei estänyt sitä, että varajäsenet asetettaisiin eri puolueista kuin varsinaiset jäsenet. Vaalipiirilautakuntaan ei kuitenkaan ollut valittu samasta puolueesta enempää kuin yksi edustaja jäseneksi ja vastaavasti varajäseneksi. Päätös ei ollut lainvastainen.
Keskusvaalilautakuntaan valittavalla on oltava kuntalain 71 §:n mukainen yleinen vaalikelpoisuus. Lisäksi sovelletaan kuntalain 74.1 §:ää, jossa rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan.
Rajoituksista olennaisin on vaatimus vaalikelpoisuudesta valtuustoon, joten kunnan ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ja konserniyhtiön johtohenkilöt eivät ole vaalikelpoisia keskusvaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakunnan alaiset kunnan palveluksessa olevat henkilöt eivät myöskään ole vaalikelpoisia keskusvaalilautakuntaan.
Vaalilain 13 §:n mukaan ”jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa”. Säännös koskee vain kuntavaaleja, koska vain niissä ehdokashakemus toimitetaan kunnan keskusvaalilautakunnalle. Kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvan keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen on näin ollen syytä harkita eron pyytämistä, jolloin hänen tilalleen voidaan valita uusi jäsen tai varajäsen. Muissa vaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät ovat vähäisempiä ja ehdokas voi siten toimia lautakunnassa.
Vaalilaissa on esteellisyyksien välttämiseksi säädetty, että puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä (vaalilaki 120.2 §, 131.2 §, 143 f.2 §, 151.2 § ja 170.2 §). Tämä koskee kaikkia vaaleja. Vaaliasiamieheksi valittu joutuu eroamaan keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.
Kuntalain 70.1 §:n mukaan kunnan luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan. Tämä koskee myös keskusvaalilautakunnan jäsenyyttä ja varajäsenyyttä. Vapaamuotoinen suostumus on kysyttävä ennen kuin vaali toimitetaan.
Kunnan keskusvaalilautakunta valitaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa (yleensä kesäkuussa) ja toimikausi alkaa heti, kun pöytäkirja vaalia koskevan päätöksen osalta on tarkastettu.
Vaalilain 13 §:ssä on kuntalain 31.3 §:n poissulkeva erityissäännös, jonka mukaan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Keskusvaalilautakunnan varajäsenet eivät siis ole henkilökohtaisia.
Keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varajäsenen ei ole suositeltavaa toimia oman tehtävänsä ohessa minään muuna vaaliviranomaisena."
Päätösehdotus
Esittelijä
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee keskusvaalilautakuntaan toimikaudeksi 2025-2029 viisi (5) jäsentä ja viisi (5) varajäsentä sekä valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se määrää, missä järjestyksessä varajäsenet tulevat jäsenten sijaan.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.