Valmistelija
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kaupungin hallintosäännön 10 §:ssä todetaan seuraavaa:
"Sivistyslautakunnassa on 11 jäsentä.
Hyvinvointilautakunnassa on 9 jäsentä.
Kaupunkikehityslautakunnassa on 11 jäsentä.
Kaupunginvaltuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Lautakuntien toimikausi on kaksi vuotta."
Kuntaliiton yleiskirjeessä 2/2025 todetaan seuraavaa:
"Vaalikelpoisuus lautakuntaan ja valiokuntaan (74.1 §)
Kuntalain 74.1 §:ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan ja valiokuntaan seuraavasti:
Vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö,
2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa,
3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Valtuusto voi päättää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntiin voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntia voidaan kutsua valiokunniksi (kuntalain 31.1 §:n 1 kohta).
Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä kuntalain 73.2 §:ssa säädetään.
Edellytyksenä vaalikelpoisuus valtuustoon (74.1 §)
Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään 72 §:ssä. Ks. Kuntaliiton yleiskirje 12/2024.
Lautakunnan ja valiokunnan alainen henkilöstö (74.1 §:n 1 kohta)
Lautakunnan ja valiokunnan alainen henkilöstö on asemastaan riippumatta vailla vaalikelpoisuutta. Vaalikelpoisuuden rajoitus koskee vain sitä lautakuntaa ja vain sitä valiokuntaa, jonka alainen henkilö on. Teknisen lautakunnan alainen henkilö voidaan siten valita esimerkiksi sivistyslautakuntaan. Virkavapaalla tai työlomalla oleva henkilö on edelleen palvelussuhteessa kuntaan, joten virkavapaus tai työloma ei tee henkilöstä vaalikelpoista.
Väliaikainen enintään kuuden kuukauden palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden menetystä. Palvelussuhteen aikana asianomainen henkilö ei kuitenkaan voi hoitaa luottamustointaan (78.2 §). Merkitystä ei ole sillä, onko palvelussuhde pää- vai sivuvirka vaiko osa-aikainen työsuhde. Jos palvelussuhde on luonteeltaan pysyvä, henkilö ei ole vaalikelpoinen.
KHO 1979 II 23: Urheilu- ja ulkoilulautakunnan alainen pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa oleva työntekijä ei ollut vaalikelpoinen lautakunnan jäseneksi, vaikka hän toimi paikallisen henkilöstöyhdistyksen päätoimisena luottamusmiehenä, eikä hoitanut varsinaista työtään.
Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt (74.1 §:n 2 kohta)
Jos kunnan määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö toimii lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella, yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen lautakuntaan eikä valiokuntaan. Säännös koskee kaikkia lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia heidän asemastaan riippumatta.
Kunnan määräysvalta määräytyy kirjanpitolain (1336/1997) 6.1 §:n mukaisesti. Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisö käyttää määräysvaltaa.
Säännöksessä tarkoitettu yhteys voi olla esimerkiksi liikunta-asioita hoitavan lautakunnan ja liikuntapaikoista vastaavan yhtiön välillä sekä asunto- ja kiinteistöasioita hoitavan lautakunnan ja asunto- ja kiinteistöyhtiön välillä. Säännös koskee kaikkia lautakunnan tehtäväalueella toimivan tytäryhteisön/säätiön palveluksessa olevia.
Säännöksessä kuntayhtymät ovat samassa asemassa kuin muutkin yhteisöt. Säännöksen soveltaminen kuntayhtymän palveluksessa olevaan henkilöön edellyttää, että kunnalla on kuntayhtymässä määräysvalta. Yleensä yhdellä jäsenkunnalla ei ole kuntayhtymässä määräysvaltaa.
Liikeyritysten johtohenkilöt (74.1 §:n 3 kohta)
Säännös kunnassa toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuudesta lautakuntaan vastaa sitä, mitä 73.1 §:n 4 kohdassa säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen. Myös tulkinnan osalta viitataan edellä kunnanhallituksen kohdalla esitettyyn.
Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi rakennusliikkeen johtohenkilöihin kaavoitusasioita valmistelevassa lautakunnassa, ostopalveluja tuottavan yrityksen johtohenkilöihin vastaavan toimialan lautakunnassa sekä pankkien johtohenkilöihin asuntolaina-asioita käsittelevässä lautakunnassa.
KHO 23.10.1998 T 2330: A:n sataman hallitus on asemaltaan kuntalain mukainen lautakunta. Sataman suurin asiakas on varustamopalveluyhtiö, jonka resurssi- ja kehityspäällikön ei katsottu olevan yhtiössä sellaisessa johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa, että hän olisi vaalikelvoton sataman hallitukseen.
KHO 10.11.1999 T 3024: Henkilö oli valtakunnallisesti toimivan konsulttitoimiston paikallistoimiston toimistopäällikkö. Yhtiön toimialana oli rakennus-, sähkö ja lvi-suunnittelu. Edellisen vaalikauden eli neljän vuoden aikana tekninen lautakunta käsitteli 2 824 asiaa, joista seitsemän oli sellaista henkilön työnantajan asiaa, joissa hän oli esteellinen. KHO katsoi, että henkilö oli lainkohdan tarkoittamassa johtavassa asemassa asianomaisessa yrityksessä, mutta kysymys ei ollut sellaisesta yrityksestä, jolle teknisen lautakunnan tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu olisi omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö oli vaalikelpoinen lautakuntaan.
KHO 17.9.2003 T 2200: Henkilö oli liiketoimintaa harjoittavan valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen aluejohtaja. Yhtiö tarjosi muun muassa jätehuolto-, kierrätys-, kiinteistönhuolto-, ongelmajätehuolto- ym. palveluita ja harjoitti merkittävää liiketoimintaa Oulun kaupungissa ja toimi kilpailutilanteessa muiden alan yritysten ja myös Oulun Jätehuollon kanssa. Huomioiden hänen asemansa ja tehtäviensä laatu yhtiöissä, hän oli kuntalain 36.1 §:n 3 kohdassa tarkoitetussa asemassa yhtiössä. Kun otettiin huomioon mainitun yhtiön harjoittaman liiketoiminnan laatu ja laajuus Oulun kaupungissa ja liikelaitosten lautakunnan tehtäväalue ja mainitun lautakunnan alaisen Oulun Jätehuollon ja sanotun yhtiön väliset sopimukset sekä alalla vallitseva kilpailutilanne, yhtiö oli sellainen yhteisö, jolle lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisut olivat omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilö ei ollut vaalikelpoinen liikelaitosten lautakuntaan.
KHO 16.8.2011 T 2174: Asiassa oli kysymys kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta tekniseen lautakuntaan. Yhtiön toimialana oli maansiirto- ja kaivutyöt, tavaraliikenteen harjoittaminen sekä raskaskonekorjaus ja siihen liittyvä varaosien ja tarvikkeiden myynti. Tekninen lautakunta vastasi muun ohella yhdyskuntatekniikan rakentamisesta, eräiden rakennushankkeiden toteuttamisesta sekä eräistä kaavoitukseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi lautakunta toimi tielautakuntana ja teki maa-aineslupapäätökset. Kunnanhallituksen mukaan teknisen lautakunnan ensimmäisenä toimintavuotena pidetyssä seitsemässä kokouksessa yhtiömies ei ollut kertaakaan esteellinen. Kun otettiin huomioon yhtiön toimialasta ja toiminnasta kunnassa saatu selvitys ja teknisen lautakunnan asema sekä tehtävät ja toimivalta yhtiön toimialaan liittyvissä asioissa, yhtiö ei ollut kuntalain 36.1 §:n 3 kohdassa tarkoitettu yhteisö ja yhtiön vastuunalainen yhtiömies oli vaalikelpoinen lautakuntaan. Lisäksi otettiin huomioon, että vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä oli poikkeuksena yleisestä vaalikelpoisuudesta tulkittava suppeasti.
Samoin KHO 16.8.2011 T 2175, jossa oli kysymys maanrakennusalalla toimineen avoimen yhtiön yhtiömiehen vaalikelpoisuudesta ympäristölautakuntaan.
Vaalikelpoisuus henkilöstöasioita käsittelevään toimielimeen (74.2 §)
Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan mitä 73.2 §:ssä säädetään vaalikelpoisuuden rajoituksesta kunnanhallitukseen. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavia toimielimiä ovat esimerkiksi henkilöstölautakunnat tai henkilöstöasioita varten asetetut toimielimen jaostot.
Kuntalain 73.2 §:ssä säädetty vaalikelpoisuuden rajoitus koskee henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtajaa sekä henkilöä, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.
KHO 25.3.2002 T 668: Terveyslautakunta ei ollut pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitava toimielin."