Kuvaus
Kuntalain 110.3 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kuntalain 118.1 §:n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy. Kuntalain 118.2 §:n mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely eli ns. kriisikuntamenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut taseeseensa kertynyttä alijäämää kuntalain 110.3 §:ssä säädetyssä määräajassa.
Mikkelin kaupungin taseessa on ollut kumulatiivista alijäämää vuoden 2018 tilinpäätöksestä alkaen. Kuntalain 113 §:n mukaisen aikarajan puitteissa valmistuvassa, kaupunginhallitukseen 27.3.2023 tuotavassa vuoden 2022 tilinpäätöksessä kumulatiivisen alijäämän määrä on 40,8 miljoonaa euroa. Tämä summa on kyettävä kattamaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Keskeisin syy kaupungin talouden alijäämäisyyteen on taloudellisen kantokyvyn ylittäneissä Essote-kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon kuntalaskutusosuuksissa.
Kaupunginvaltuuston 14.11.2022 § 145 hyväksymän talousarviokirjan kohdassa 4.4. todetaan kaupunginvaltuuston päättäneen 17.10.2022 § 36, että Mikkelin kaupungin kumulatiiviset alijäämät katetaan energiaomaisuusjärjestelyillä vuoden 2023 loppuun mennessä. Ensisijaiseksi keinoksi valtuusto on em. päätöksessään linjannut lisätuloutukset Etelä-Savon Energia Oy:sta ja toissijaiseksi keinoksi vähemmistöosuuden myymisen Etelä-Savon Energia Oy:sta. Valtuusto on samalla myös valtuuttanut kaupunginhallituksen jo valmistelemaan vähemmistöosuuden myymistä siltä varalta, että lisätuloutukset eivät alijäämien kattamisen näkökulmasta ole riittäviä.
Marraskuussa hyväksytyssä talousarviossa on lähdetty siitä, että kaupunginvaltuuston alijäämien ensisijaista kattamisratkaisua koskeva linjaus sitoo myös talousarviossa numeroin esitettävää ratkaisumallia. Näin ollen talousarvion tuloslaskelmaan sisältyi Etelä-Savon Energia Oy:n antama arvio mahdollisten lisätuloutusten määrästä, eli 37,4 miljoonaa euroa 3,6 miljoonan euron ns. normaaliosingon lisäksi.
Talousarvion laatimishetken talousennusteen antaman näkymän perusteella oli todettavissa, että lisätuloutusratkaisu ei olisi riittävä kumulatiivisten alijäämien kattamiseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi talousarvion yhteydessä hyväksytty vuosien 2023–2026 taloussuunnitelma ei ollut riittävä täyttämään kuntalain vaatimusta tasapainoisesta tai ylijäämäisestä taloussuunnitelmasta, koska se päätyi alijäämäisten taloussuunnitelmavuosien päätteeksi 54,5 miljoonan euron kumulatiiviseen alijäämään.
Talousarviokirjan kohdassa 4.4 tuodaan esiin tarve arvioida Etelä-Savon Energia Oy:n lisätuloutusten määrän riittävyyttä heti, kun vuoden 2022 tulos on tiedossa ja yhtiön mahdollisten lisätuloutusten määrästä on tarkempaa tietoa. Edelleen em. talousarviokirjan kohdassa alleviivataan riittävän suuren kertatuloutuksen tarvetta paitsi kumulatiivisten alijäämien kattamiseen vuonna 2023, myös kumulatiivisen ylijäämän tarpeeseen, jotta kaupunki selviää alijäämäisinä näyttäytyvistä taloussuunnitelmavuosista. Riittävän suuri taloudellinen puskuri, ts. kumulatiivinen ylijäämä taseessa, mahdollistaisi käyttötalouden lisäsopeutustoimien valmistelun ja toimeenpanon lähivuosien aikana ilman, että taseeseen alkaisi niiden aikana uudelleen kertyä kumulatiivista alijäämää. Sopeutustoimet on kyettävä suunnittelemaan ja suunnittelemaan kattavasti ja huolellisesti.
Kaupungin energiaomaisuusjärjestelyitä käsitellään omassa erillisessä pykälässään, jossa on esitetty tarkemmat taustat ja selostukset ko. asiakokonaisuudesta. Koska Etelä-Savon Energia Oy:n lisätuloutukset eivät ole toteutumassa, on talousarvio ja taloussuunnitelma päivitettävä toteutettavaksi esitettävän toissijaisen energiaomaisuusratkaisun eli Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden myymisen talousvaikutuksilla.
Tuloslaskelmamuotoinen esitys vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelmavuosien 2024–2026 tuloslaskelmien päivittämisestä on liitteenä.
Vuoden 2023 talousarvion päivityksessä vähemmistöosuuden kauppahinnaksi oletetaan 180 miljoonaa euroa, satunnaisiin tuottoihin tuloutuvaksi myyntivoitoksi muotoutuu 172,9 miljoonaa euroa. Päivityksen myötä kertyneet alijäämät tulevat katetuiksi, ja taseen muodostuu 136,9 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä.
Energiaomaisuusjärjestelyyn liittyvien talousarviopäivitysten lisäksi vuoden 2023 verotulojen määrä esitetään päivitettäväksi tuoreimman verotuloennusteen mukaiseksi (144,2 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet viimeisimpien päätösten mukaiseksi (11,16 miljoonaa euroa).
Myös taloussuunnitelmavuosien lukuja esitetään päivitettäväksi energiaomaisuusratkaisuun perustuen. Päivitysesityksessä oletetaan, että kauppahinnasta noin 100 miljoonaa euroa käytetään kaupungin lainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun; Mikkelin kaupungin lainamäärä asukasta kohden on lähes 1,8-kertainen kaikkien kuntien keskiarvoon nähden, ja huomattava lainamäärä kuormittaa nykyisessä korkomarkkinatilanteessa kaupungin taloutta merkittävästi. Lainasalkkuanalyysiin perustuva korkokustannusten lasku ajantasaiseen korkoennustetasoon nähden on huomioitu suunnitelmavuosien 2024–2026 korkokustannuksissa. Korkoennusteet ovat tällä hetkellä vielä talousarvion laatimishetkeäkin korkeammalla tasolla, ja nykyisen yli 300 miljoonan euron lainasalkun korkojen aiheuttama kuormitus kaupungin taloudelle on huomattava.
Kauppahinnasta loput on päivityksessä oletettu sijoitettavaksi turvaaviin ja vakaisiin sijoituskohteisiin varallisuudenhoidon ammattipalveluita hyödyntäen. Tämä on huomioitu taloussuunnitelmavuosien muissa rahoitustuotoissa. Toisaalta Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden myyminen johtaa todennäköisesti kaupungin yhtiölle myöntämien konsernilainojen poismaksuun, joten niiden korkotuottojen poistuminen on huomioitu taloussuunnitelmavuosilla korkotuottoja pienentävänä tekijänä. Sijoitusratkaisut vaativat aikanaan kaupunginvaltuustolta erillistä hyväksyntää sekä sijoituspolitiikan laatimista ja vahvistamista valtuustossa. Tässä yhteydessä on mahdollista vahvistaa myös säännöt sille, millä perustein esim. sijoitettua pääomaa on mahdollista hyödyntää erilaisiin kaupungin keskeisiksi katsottuihin hankkeisiin, mikäli tällaisen mahdollistaminen katsotaan tarpeelliseksi. Asiakokonaisuus tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi omana asiakohtanaan, kun se on ajankohtaista, ts. energiaomaisuusjärjestelyihin liittyvien ratkaisujen varmistuttua.
Taloussuunnitelmavuosilla on lisäksi huomioitu päivitetty ennuste vuosien 2024–2026 valtionosuuksien määrästä. Ennuste on edelleen hyvin epävarma sote-uudistuksen rahoituksen siirtolaskennasta johtuen. Lopullisten siirtolaskelmien on luvattu valmistuvan vuoden 2023 loppupuolella; valtionosuuksien määrät varmistuvat ja tarkentuvat vasta lopullisten siirtolaskelmien myötä. Myös suunnitelmavuosien verotulot on päivitetty uusimman ennusteen mukaisiksi.
Kokonaisuutena päivitetty taloussuunnitelma päätyy 114,7 miljoonan euron kumulatiiviseen ylijäämään vuoden 2026 lopulla. Suunnitelmavuodet näyttäytyvät edellä kuvatuista muutoksista huolimatta edelleen taloudellisesti haastavina ja alijäämäisinä. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 6.3.2023 on linjattu talouden sopeuttamisohjelman laatimisen käynnistämisestä. Kaupungille laaditaan uusi sopeutusohjelma, joka tähtää velkaantumiskierteen katkaisuun vuodesta 2025 lukien sekä käyttötalouden tasapainon saavuttamiseen vuodesta 2026 lukien. Energiaomaisuusjärjestelyn toteuttaminen ei näin ollen tarkoita käyttötalouden sopeutustarpeen noteeraamatta jättämistä, vaan sen luoma taloudellinen puskuri mahdollistaa turvallisen ja suunnitelmallisen siirtymän käyttötalouden sopeuttamisessa sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Energiaratkaisun vuosittaiseksi jäävät positiiviset tuloslaskelmavaikutukset, eli pienentyvät korkokulut ja kasvavat rahoitustuotot, kuitenkin osaltaan helpottavat käyttötaloutta pienentämällä kaupungin oman toiminnan sopeutustarvetta. Sopeutusohjelman valmistelu käynnistyy heti keväällä 2023 ja se tapahtuu virkatyönä.
Talousarvion ja taloussuunnitelman päivittämisellä energiaomaisuusratkaisun vaikutuksilla saadaan em. laskelmat korjattua kuntalain vaatimusten mukaiseksi ja ajantasaiseksi. Myös tilintarkastaja on vaatinut uuden, tasapainossa olevan talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelemista. Energiaomaisuusratkaisun ohella myös muu talouden sopeutustyö jatkuu edelleen. Koko organisaatio on talousarviossa sitoutettu myös aiemmin linjattuihin talouden tasapainotustoimenpiteisiin, ja uusia toimenpiteitä ryhdytään valmistelemaan edellä kuvattujen tavoitteiden mukaisesti.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päivittää vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2026 taloussuunnitelman liitteen mukaiseksi.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi päätösehdostustaan seuraavalla lisäyksellä: "Kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan talouden kokonaisvakauttamisohjelma vuoden 2023 loppuun mennessä. Vakauttamisohjelman tavoitteena on saada talous tasapainoon viimeistään vuoden 2026 aikana."
Kaupunginhalltus hyväksyi esittelijän täydennetyn päätösehdotuksen yksimielisesti.
Merkitään, että Armi Salo-Oksa saapui kokoukseen ennen tämän pykälän käsittelyä ja samalla hänen varajäsen Jouko Kervinen poistui kokouksesta. Lisäksi Eero Aho ja Jarno Strengellin varajäsen Petri Tikkanen saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.