Kuvaus
Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 16. päivänä joulukuuta 2025 päivätyn Ketunpesän asemakaavan luonnoksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.
Pelloksen kaupunginosan eteläpuolelle on muodostettu uusi Ketunpesän kaupunginosa, joka on Mikkelin kaupungin 62 kaupunginosa.
Asemakaava koskee 62. kaupunginosa (Ketunpesä) asemakaavoittamattomia osia.
Kaavahanke on lähtenyt liikkeelle UPM aloitteesta. Kohde sijoittuu n. 9 km lounaaseen Ristiinan keskustasta. Suunnittelualueen koko on n. 120 ha. UPM omistaa alueesta n. 90 % ja kaupunki loput. Osapuolet ovat sopineet alueen kaavoittamisesta ja kaavoitusta hoitamaan on valittu Alusta Consulting Oy. Tarvittaessa kaupunki ja maanomistajat laativat maankäyttösopimuksen.
Alueella on voimassa vuoden 2014 Pelloksen osayleiskaava. Kaavassa Lappeenrannantien ja Kouvolantien viereen sijoittuvan Ketunpesän alueelle on osoitettu teollisuuden ja varastorakennusten alue, joka voidaan ottaa käyttöön, kun vaihtoehtoiset alueet ovat pääosin rakennettu. Teollisuusalueen ja Lappeenrannantien väliin jää palvelujen ja hallinnon alue. VT13 ja VT15 risteysalueelle on merkitty valtatien vaihtoehtoinen linjaus, joka vastaa vuoden 2010 Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina – Lappeenranta toimenpidesuunnitelmaa. Maakuntakaavassa on tuotu esille mm. maa-aineksen ottoalue.
Tällä hetkellä suunnittelualue on metsätalouskäytössä ja alueen lounaisosassa on maa-aineksen ottotoimintaa. Alueen puusto on keski-ikäistä. Lähin taajama-alue sijaitsee Pellosniemessä, kaava-alueelta noin 300 m koilliseen ja kaakossa, valtateiden ristityksessä sijaitsee huoltoasema.
Asemakaavahankkeen tavoitteena on osoittaa alueelle teollisuus - tai varastorakennusten alue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen, energian tuotannon ja varastoinnin, konesalit yms. datakeskukset sekä vihreän siirtymän mahdollistamat teolliset hankkeet.
Kaavahanke on tullut vireille 27.11.2024. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.11.2024-13.1.2025 ja määräaikaan mennessä saatiin seisemän lausuntoa ja yksi mielipide. Kaupungin vihreän siirtymän hankkeista järjestettiin 11.1.2024 viranomaisten työneuvottelu, Mukana olivat Ketunpesän lisäksi Suonsaaren ja Ecosairilan hankkeet. Ketunpesän asemakaavaa koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 14.10.2024. Neuvottelussa todettiin mm., että VT13 ja VT15 ristityksessä ei ole tarvetta toimenpidesuunnitelman mukaisille uusille ajojärjestelyille.
Suunnittelutyön yhteydessä on selvitetty mm. luontoarvoja, hulevesiä ja alueen rakennettavuutta.
Alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröiviin järviin. Noin 70% hankealueen pintavesistä kulkeutuu Saimaan Otsolahteen., loput suuntautuvat Löytölampeen ja Iso-Matkuslampeen.
Asemakaava-alue rajautuu yleiskaavassa määrätylle arvokkaalle harjualueelle tai muun arvokkaan geologisen muodostuman alueelle, joka sijaitsee asemakaavan luoteisosassa Saarisen tuntumassa. Selvitysalueen lounaisosassa on laajahko harjumuodostuma, josta suurin osa on soranottoaluetta, aivan Saaristentien varressa harjua on vielä jäljellä. Selvitysalueen mäkien väliset soistumat on ojitettu. Luoteis- ja koillisosan notkelmissa todettiin moreenimaata, jonka ansiosta notkelmiin on muodostunut lehtokorpijuotteita. Kaikki suot todettiin ojitetuiksi ja erityisesti rämeiden metsät avo- tai harvennushakatuiksi. Merkittäviä luonnontilaisia soita tai soistumia selvitysalueella ei todettu.
Kouvolantien tielinjalla on todettu idänkurhoesiintymä, jonka yksilöistä muutama näytti kasvavan myös selvitysalueen puolella ojan penkassa. Havainnot jäävät osittain kaava-alueen sisäpuolelle. Selvitysalueen lintulajisto on todettu tavanomaiseksi boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajistoksi. Pohjoisessa havaittiin palokärki. Maa-aineksenottoalueella on törmäpääskylle soveltuvaa biotooppia: törmät ja kasat tarjoavat lajille tyypillisiä pesimäpaikkoja, mutta alueella ei havaittu törmäpääskyjä tai niiden pesiä.
Alueelta on löydetty kirjoverkkoperhosia. Laji on Suomessa EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV a mukaisesti tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikojen heikentäminen sekä hävittäminen on luonnonsuojelulain (9/2023, LSL) 78 §:n nojalla kielletty. Perhosia ja niiden toukkia sekä seittipusseja selvitettiin syksyllä 2024 ja toistamiseen keväällä ja kesällä 2025. Selvitysalueelta havaittiin yhteensä 17 erillistä aikuista kirjoverkkoperhosta ja seittipusseja löydettiin kaikkiaan 363, joista 88 sijaitsi eri sijainnissa.
Kaava-alueen ulkopuolella selvitysalueen pohjoisimman kulman suoalueen kaakkoispuolella, selvitysalueen pohjoisosaa halkovan joen tuntumassa havaittiin yksittäinen viitasammakko.
Riihisaari-Savonlinnan museon mukaan alueelle ei ole nykytiedon perusteella tarpeen laatia arkeologista inventointia.
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa teollisen toimijan tai teollisten toimijoiden sijoittuminen alueelle yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa on osoitettu yksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan ja varastoivan laitoksen, sekä toiminnan edellyttämät sosiaali- ja toimistotilat, varastot ja teollisen toiminnan vaatimat tekniset rakennelmat kuten putkistot ja kaapelit, sähköaseman ja varavoimalaitoksen.
(T/kem). Korttelialueelle laaditaan myöhemmin erillinen tonttijako. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50, joka tarkoittaa n. 600 000 k-m². Lisäksi kaavassa on osoitettu koilliseen maa- ja metsätalousalue (MY), jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavan aluetehokkuudeksi muodostuu e=0,487.
Kaava on luonteeltaan joustava, jotta se mahdollistaa laajasti eri toiminnat. Toiminnan luonteen mukaan voidaan edellyttää lisäselvityksiä kuten YVA ja/tai ympäristölupaa. Alueelle sijoittuva toiminta määrittää myös ulkopuolisten verkostojen tarpeen ja mitoituksen kuten vesi- ja viemäriverkoston, voimalinjat ja mahdollisesti vetyputkiverkoston. Pelloksen suunta tarjoaa siellä olevien teollisuuslaitosten puolelta synergiaetuja esim. synteettisten polttoaineen valmistuksessa.
Asemakaavassa on annettu kirjoverkkoperhosia koskevia määräyksiä ja kaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden todennäköisesti valtaosa näistä kohteista tuhoutuu kaavan toteutuksen yhteydessä. Kirjoverkkoperhosen suojelusta poikkeamiseen tulee saada luonnonsuojelulain (9/2023) 83 §:n mukainen poikkeamislupa. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta lajin siirrolle.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta päättää, että se hyväksyy alustavasti 62. kaupunginosa (Ketunpesä) asemakaavoittamattomia osia koskevan asemakaavan muutosluonnoksen / Ketunpesä, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (liikenne), Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Puolustusvoimat, Riihisaari – Savonlinnan museo, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin kaupungin infra-aluepalvelut, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta, kaava-alueen asukasyhdistykset, alueelliset energiayhtiöt ja teleoperaattorit.