Kuvaus
Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut työttömyysturvan toimeenpanijoilta (muun muassa työvoimaviranomaisilta) eri yhteyksissä palautetta siitä, että nykyiset työttömyysturvalain (1290/2002) 2 a luvun 9 ja 10 §:ssä säädetyt työttömyysturvaseuraamukset eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla työnhakijan palveluprosessia ja työnhakuvelvollisuuden toteutumista. Tilastot ja ministeriön työnantajille tekemä kysely tukevat toimeenpanijoiden näkemystä.
Nykyisin työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavana pidettävästä menettelystä asetetaan korvauksettomia määräaikoja ja työssäolovelvoite porrastettuna. Ensimmäinen moitittava menettely vuoden tarkastelujakson kuluessa ei aiheuta seuraamusta. Jos moitittavia menettelyjä on kaksi, työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen seitsemältä kalenteripäivältä. Kolmannesta moitittavasta menettelystä työttömyysetuuden menettää 14 kalenteripäivältä. Jos työnhakija menettelee vielä neljännen kerran moitittavasti, hänelle asetetaan 12 kalenteriviikon työssäolovelvoite. Porrastettua seuraamuskokonaisuutta muutettaisiin siten, että työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika olisi näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Muutos korostaisi työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin.
Seuraamuskokonaisuus olisi neljän sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaisi menettelyään, toisesta työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä asetettaisiin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin. Samalla etuusoikeutensa menettäneellä työnhakijalla olisi kuitenkin mahdollisuus palauttaa etuusoikeus nykyistä helpommin, koska työssäolovelvoitteen kestoa lyhennettäisiin puoleen nykyisestä. Muutosten tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa työttömyysturvaseuraamuksia ja tehostaa ohjaavalla vaikutuksella työnhakijoiden työnhakua, osallistumista heille järjestettävään palveluprosessiin sekä osallistumista työnhakua ja työllistymisen edistämistä tukeviin muihin palveluihin.
Muutosten arvioidaan vähentävän julkiselle taloudelle aiheutuvia sosiaaliturvamenoja noin 14,9 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi muutosten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä noin 700 työllisellä. Työllisyysvaikutuksesta aiheutuisi arviolta noin 16,8 miljoonan euron vuotuinen säästövaikutus julkiseen talouteen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Mikkelin seudun työllisyyslautakunnnan vastaukset lausuntopyyntöön:
1. Onko teillä lausuttavaa esityksestä yleisesti?
Muutosten tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa työttömyysturvaseuraamuksia ja tehostaa ohjaavalla vaikutuksella työnhakijoiden työnhakua, osallistumista heille järjestettävään palveluprosessiin sekä osallistumista työnhakua ja työllistymisen edistämistä tukeviin muihin palveluihin. Tavoite on sinällään hyvä ja lyhentää työttömyysjaksojen kestoa. Esityksen mukainen kaksivaiheinen järjestelmä voi yksinkertaistaa työttömyysturvaa ja ehkä myös työvoimaviranomaisen työtä, mutta myös lisätä työvoimanviranomaisten työtä jo haastavassa resurssitilanteessa. Muutos voi kuitenkin olla osalle työnhakija-asiakkaista haastava ja esimerkiksi työssäolovelvoitteen täyttäminen voi olla moniammatillisten palvelujen piirissä oleville työnhakijaoille vaikeaa. Erityisesti työkykyhaasteiden kanssa kamppailevalle asiakkaalle se on vaativaa, vaikka velvoite olisi vain viikon mittainen. Työssäolovelvoitteen piirissä olevien hakijoiden määrä voi nopeasti kasvaa.
2. Onko teillä lausuttavaa säädösehdotuksesta ja sen perusteluista?
Esityksen mukaisesti porrastettua seuraamuskokonaisuutta muutettaisiin siten, että työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Korvaukseton määräaika olisi näissä tilanteissa kestoltaan seitsemän kalenteripäivää. Muutos korostaisi työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin. Tämä on perusteltua ja toteutuessaan nopeuttaa työnhakijoiden työllistymistä tai osallistumista aktiivitoimiin.
Esityksen arvioidaan tehostavan työnhakijoiden työnhakua, osallistumista työnhakijoiden palveluprosesseihin ja työllistymisen edistäviin ja tukeviin palveluihin. Osittain tämä tulisi muutoksen myötä toteutumaan, mutta esitys ei välttämättä tehosta niiden työnhakijoiden työnhakua, jotka työllistyisivät ilmankin esityksen mukaisia velvoittavia keinoja. Tämä asettaa haasteita työn tai työllistämistä edistävien palvelujen kohdentamissa työnhakija-asiakkaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Seuraamuskokonaisuus olisi neljän sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaisi menettelyään, toisesta työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä asetettaisiin kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin. Samalla etuusoikeutensa menettäneellä työnhakijalla olisi kuitenkin mahdollisuus palauttaa etuusoikeus nykyistä helpommin, koska työssäolovelvoitteen kestoa lyhennettäisiin puoleen nykyisestä. Työssäolovelvoitteen keston lyhentäminen on erittäin kannatettava uudistus. Riippuen työnhakijan profiilista ja alueen työmarkkinatilanteesta voi olla haastavaa työllistyä nopeasti ja saada työssäolovelvoite täytettyä sekä toimeentulo hoidettua. Tässä yhtymäkohtaa toimeentulotuen kokonaisuudistukseen.
3. Onko teillä lausuttavaa esityksen vaikutusarvioista?
Esityksen arvioidaan tehostavan työnhakijoiden työnhakua, osallistumista työnhakijoiden palveluprosesseihin ja työllistymisen edistäviin ja tukeviin palveluihin. Osittain tämä tulisi muutoksen myötä toteutumaan, mutta esitys ei välttämättä tehosta niiden työnhakijoiden työnhakua, jotka työllistyisivät ilmankin esityksen mukaisia velvoittavia keinoja.
Työttömyysturvalain muuttamisella tavoite on saada 700 työllistä lisää. Kuntien työllisyyspalveluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 313 200 työtöntä työnhakijaa. Se on 37 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien määrään suhteutettuna tavoite on toteutuessaan 0,22 % työllisiä lisää. Työllisyysvaikutusten arviointi vaikeaa nykyisessä työmarkkinatilanteessa, jossa avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt ja alueelliset erot merkittäviä.
4. Tulisiko työttömyysturvalain 2 a luvun 9 ja 10 §:n soveltamisalaa laajentaa uusiin työnhakijaa etuuden saamisen edellytyksenä velvoittaviin toimiin? Mitä nämä toimet olisivat ja miksi velvoittavuutta tulisi laajentaa niihin? Jos mahdollista, esittäkää myös arvio mahdollisen laajennuksen vaikutuksista.
Selkeät, porrastetut velvoitteet ohjaisivat työnhakijoita tehokkaammin työnhakuun, osallistumaan työllistymistä tukeviin ja edistäviin toimiin. Haasteena olisivat vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat työnhakijat, joiden tilanteeseen vaikutus voisi olla negatiivinen. Tärkeää, että työnhakijoiden työllistymismahdollisuudet mahdollisten velvoittavien toimien myötä paranisivat. Tässä yhteydessä tulisi toimeentulotuen kokonaisuusuudistuksessa huomioida työssäolovelvoitteiden kasvu ja vaikutus työnhakijoiden toimeentuloon.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jukka Ollikainen, työllisyysjohtaja, jukka.ollikainen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta antaa yllä olevan lausunnon.