Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 20.3.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 34 Valtuustoaloite: Toisen asteen opintojen maksuttomuus Mikkelissä

MliDno-2024-1566

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Heli Kauppinen esitti 22.4.2024 Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Toisen asteen opintojen maksuttomuus oppivelvollisuutta suorittaville tuli voimaan vuonna 2021. Suomen hallitus on kehysriihessään viime viikolla tuonut julki esityksen, että jatkossa maksuttomuus päättyy sen kalenterivuoden jälkeen, kun oppivelvollinen on täyttänyt 18 vuotta. 

Tämä tarkoittaa, että käytännössä kaikki lukiolaiset ja merkittävä osa ammatillisen toisen asteen opiskelijoista joutuvat maksamaan opinnoistaan ennen kuin ne on suoritettu loppuun. Kustannuksia tulee heille muun muassa oppimateriaaleista, välineistä ja lukiolaisille myös ylioppilaskirjoitusten kokeista. 

Toteutuessaan muutos tulee lisäämään nuorten eriarvoisuutta. Koska maksullisuus on sidottu oppivelvollisen ikään, se koskettaa erityisesti heitä, jotka ovat aloittaneet peruskoulun myöhemmin, kerranneet jonkun luokan tai käyneet valmentavan koulutuksen (esim. tuva) ennen toisen asteen opintoja. Nämä sinänsä hyvin tavalliset opintopolut ovat saattaneet johtua esimerkiksi oppimisvaikeuksista, vakavista sairauksista tai siitä, että kielitaitoa on pitänyt harjoitella, jos nuori on esimerkiksi muuttanut Suomeen muualta kesken koulupolkunsa. 

Maksullisuus tulee siis vaikeuttamaan tai jopa estämään nimenomaan jo ennestään haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien opintoja. Myös vuoden loppupuolella syntyneet menevät usein vuotta myöhemmin kouluun, joten jo syntymähetki voi vaikuttaa tähän eriarvoistavasti. Jo nyt on havaittu, että moni nuori lopettaa toisen asteen opinnot täytettyään 18 vuotta. Maksullisuus ei ainakaan pienennä tuota prosenttia.

Nuoruuteen kuuluu luonnollisesti myös se, että aina ensimmäiseksi valittu opiskeluvaihtoehto ei olekaan se oma. Kaavailtu maksullisuus lisää stressiä siitä, että opinnot on suoritettava kokonaan siinä oppilaitoksessa ja sillä linjalla, jossa on aloittanut, vaikka se ei tuntuisi enää sopivalta vaihtoehdolta. Se myös lisää painetta valmistua mahdollisimman nopeasti, vaikka jo nyt nuorilla on paljon haasteita jaksamisen kanssa. 

Maksullisuuden muuttuminen kesken toisen asteen opintojen tulee rasittamaan myös koulujen henkilökuntaa, joka ennestäänkin on lujilla. Siitä aiheutuu ylimääräistä työtä sekä materiaalien ja niiden hankintojen hallinnoinnin vuoksi, että epäilemättä myös opiskelijoiden ohjauksessa, kun nuoret joutuvat pohtimaan, riittävätkö omat tai vanhempien varat opintojen jatkamiseen. 

Toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien ja välineiden maksullisuus on lopulta koulutuksen järjestäjän päätettävissä, riippumatta hallituksen päätöksistä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Mikkeli varautuu talousarviovalmistelun osana huolehtimaan, että kaupungin omistamissa toisen asteen oppilaitoksissa maksuttomuus toteutuu jatkossakin kaikille nuorille, jotka suorittavat loppuun oppivelvollisuuden aikana aloittamaansa tutkintoa. Tämä ei saa vähentää muuta koulutusbudjettia vaan on huomioitava maamme hallituksen toimista mahdollisesti koituvana lisäkustannuksena. Mikäli maksuttomuus ei toteudu, on valmisteltava keinot, joilla puututaan opintojen keskeyttämisen tai aloittamatta jättämisen riskiin niiden kohdalla, joilla se maksujen takia on suurin.

Mikkelissä 22.4.2024

Heli Kauppinen, Katriina Janhunen, Jarmo Lautamäki,
Nina Jussi-Pekka, Minna Pöntinen"

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään syyskuussa 2024.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Marja Ukkonen, Mikkelin lukion rehtori, marja.ukkonen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Petteri Orpon hallitus tiedotti 16.4.2024, että se aikoo rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sekä koulumatkatuen sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelijat, vanhemmat ja lukuisat muut tahot toivat tämän jälkeen esille, miten vahingollisia seurauksia maksuttoman toisen asteen perumisella voisi olla. Lukiolaisten Liitto järjesti valtakunnallisen lukiolaisten ulosmarssin oppitunneilta torstaina 25.4.2024. Ulosmarssiin osallistui yli 40 000 lukiolaista – myös Mikkelin lukiosta. Laaja mielenilmaus oli vastalause hallituksen esitykselle romuttaa maksuton toinen aste.

Hallitus perui syksyllä 2024 koulutusleikkauksen, jossa toisen asteen opiskelijoiden opiskelun maksuttomuus rajoitettaisiin 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutuksen säästöt päätettiin kohdistaa hankerahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoitukseen.

Voimassaolevan oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi oppivelvollisuuden tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Maksuton toisen asteen koulutus mahdollistaa sen, että kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen riippumatta heidän perheensä taloudellisesta tilanteesta. Toisen asteen opinnot maksavat opiskelijalle jopa 2500–3000 euroa lukukaudessa oppimateriaalien, välineiden ja muiden kustannusten vuoksi. Kustannusten määrä vaihtelee riippuen opiskelijan valitsemasta koulutusalasta ja opinnoissa tarvittavasta oppimateriaalista ja muista välineistä. Jos nämä kustannukset siirrettäisiin perheille, pienituloiset perheet voisivat joutua valitsemaan lastensa koulutuksen ja muiden välttämättömien menojen, kuten asumisen ja ruoan, välillä.

Maksuttomuuden rajaamisella 18 ikävuoteen saavutettava säästö on kaupungille minimaalinen. Kesken opintojen tapahtuva oppimateriaalin, tietokoneiden ja esimerkiksi sähköisten lisenssien pois kerääminen opiskelijoilta olisi haasteellista toteuttaa käytännössä ja lisäisi oppilaitoksen henkilöstön työmäärää.

Valtuustoaloitteessa todetaan nuoruuteen liittyvistä haasteista mm. opintojen suorittamiseen liittyvä stressi ja opiskelupaikan vaihtamisen vaikeudet nuoren tulevaisuuden toiveen muuttuessa. Opintojen suorittamiseen liittyen maksuttomien ylioppilastutkinnon kokeiden rajaaminen ohjaisi yhä useamman kirjoittamaan kokeita entistä aikaisemmin, esimerkiksi toisen vuoden keväällä. Nuori saattaisi siis ryhtyä suorittamaan ylioppilastutkinnon kokeita, vaikka hän ei olisi siihen vielä henkisesti valmis. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.

Opiskelupaikan vaihtaminen alalta toiselle saattaisi jäädä tekemättä, mikäli nuorella tai hänen perheellään ei olisi riittäviä taloudellisia resursseja uuden koulutuksen loppuun saattamiseksi.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että opintojen maksullisuus ei ainakaan pienennä riskiä keskeyttää toisen asteen koulutus. Keskeyttämisvaarassa olisivat erityisesti ne nuoret, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haastavammassa asemassa. Tämä saattaisi johtaa nuorten syrjäytymiseen, pitkäaikaiseen työttömyyteen ja suurempaan riippuvuuteen sosiaaliturvasta.

Nykyisellään maksuton toisen asteen koulutus edesauttaa sitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä valitsemallaan uralla henkilökohtaisten suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Maksuton toisen asteen koulutus on keskeinen perusta yhdenvertaisuuden, osaavan työvoiman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa tehtyyn valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.